Jokaisella miehellä on varmasti jonkinlainen käsitys ihannenaisesta... ja nyt tarkoitan enemmän ulkonäöllistä puolta. Mulla taitaa olla hiukan huono itsetunto, kun usein tuntuu pahalta tietää että mieheni kuolaa aivan eri näköisten naisten perään kuin mitä minä olen. Kyllä hän on tehnyt selväksi ettei hän olisi minun kanssani jos hän ei musta välittäis ja jos hän ei yhtään pitäisi ulkonäöstäni. Mutta silti, ei ole kivaa kun tietää että mies saattaisi pitää minua haluttavampana jos esim käyttäisin eri tyylisiä vaatteita. Tiedän että saatan vastata jonkun toisen miehen ihannetta, mutta kun sen oman miehen mielipide on tärkein.. :( Myös jotkut luonteenpiirteeni menevät ristiin siinä, mitä mieheni odottaa naiselta. Mutta siis, voiko ihmistä rakastaa ja haluta yhtä paljon, vaikka hän ei vastaisikaan sitä mistä mies yleisesti tykkää? Onko siinä isompi riski, että jossain vaiheessa mies lähtee ihanteen matkaan jos sellainen tulee kohdalle? Tilannetta ei yhtään helpota se, että mies ei kauheesti kehu, tai muutenkaan sanallisesti osoita tunteitaan.
Ihannenainen
kaneli
81195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kuulostaa hyvin tutulle. Valitettavasti.. minun tapauksessa. Mieheni ihastui aikanaan ulkonäkööni isojen rintojeni ja pitkän vaalean tukan vuoksi; toki siinä sitten tuli henkisetkin puolet.
Nyt kuitenkin vuosien varrella mieheni on kuolannut aina pienirintaisten ja poikamaisten naisten perään. Olen ehkä sallinut sen liiankin helposti, sillä hän petti minua nimenomaan ko. naistyypin kanssa.
Silti.. hän haluaa elää ja olla vain minun aviomiehenä.
Miehet ovat ristiriitaisia välillä :(
ihan muuten vain, oletko kokeillut vartalonmuokkausta ja hiusten värjäämistä?
ei tätä vartaloa enää kauheesti voi muokata, tai tietty salilla voisi ehkä käydä useemmin jos haluaa enempi lihasmassaa. Mutta ei siis ole mitään ylipainoa todellakaan. Hiuksia en värjää ainakaan radikaalisti eri suuntaan, niin voimakas oma pigmentti että ei näyttäisi hyvältä. Kai mies tykkäisi jos olis isommat rinnat mut en harkitse hetkeäkään mitään silikoneja. :)
Mäkin muistan miten nykyinen aviomieheni kuolasi muinoin blondien perään meidän seurustellessamme ja minä brunettena koin jääväni varjoon, vaikka hän minut oli valinnutkin - blondeista huolimatta.
Ohi sekin erilaisuuden ihailu aikanaan meni ja minusta tuli se kaikkein rakkain ja ihanin, josta mies ei kuulemma kuunaan halua erota. ; )
Että älä huoli, kyllä se "ihanteen etsintä" siitä talttuu kun mies tajuaa, mitä kaikkea hänellä JO ON. Alussa ja nuorena tuijotetaan vain ulkoisia seikkoja, mutta elämän myötä se ihmisen sisin saa suurimman merkityksen.
Ole vaan oma ihana itsesi ja arvosta ja tykkää miehestäsi ihan rehellisesti, niin eiköhän hän opi tekemään samoin sinuakin kohtaan. Yleensä ihmisillä on tapana vastata saamaansa hyvään.
kolmekymppinenkin? :)
tällä hetkellä sama ongelma. olen ollut mieheni kanssa helmikuusta ja kuolaus on todella pahaa. ikävä kyllä se kaihertaa siinä määrin että uskon ettei meistä tule mitään.mietin vain missä tilanteessa voin hänet jättää. ymmärrän tietenkin että joskus katsoo muita, mutta mielestäni jos toista rakastaa tarpeeksi, ei luonnostaankaan muut kiinnosta. oli ne sit hyvännäköisiä tai ei.jokaisen miehen ja miksei naisenkin pitäisi miettiä, ennenkuin alkaa suhteeseen että tarvitseeko pällistellä muita ja riittääkö tämä minulle koska se kuolaaminen tulee todennäköisesti loukkaamaan toista osapuolta.ja vaikka nainen olisi omassa suhteessa kuinka hyvännäköinen tahansa, niin jos mies silti katsoo muita, niin uskon että se vaikuttaa siihen hyvännäköiseenkin.mäkin huomasin olevani niitä naisia, joka ei ala väkisin roikkumaan miehessä. en jaksa enää kysellä pitääkö hän minua haluttavana tai kauniina. ei tarvitse pitää.niinhän se on että sitä saa mitä tilaa. ostin muutenkin liikaa sukkia ja korsetteja ym. vain miellyttääkseni miestäni, mutta ei siitä sit ollu mitään hyötyä.luulen muutenkin että miehelläni on se näkökanta että nainen on vaan täällä miellyttääkseen miestä.lisäksi tämä muiden pällistely aiheutti sen että en enää itsekään ihaile miestäni enkä enää tiedä rakastanko edes häntä. en varmaan ole sitten oikealla tavalla edes rakastanut.jos hänkään minua.tai sitten meillä on joku muu vakava ongelma, kun en pääse tämän pällistelyn yli, eikä hänkään. tsemppiä tosiaan! kaikki tietää vain omat fiiliksensä ja tunteensa.kukaan muu ei voi tietää.tiedät siis itse mitä siedät ja tiedät myös sen että jos jätät hänet niin löytyy vielä joku muu mies joka osaa arvostaa vain sinua.
että suomeksi sanottuna, älä jää roikkumaan sen oloisena siihen niinkuin et muita saisi. pää pystyyn ja opeta sille tapoja. jos jätät hänet niin näet myöhemmin miten hän siihen reagoi.jos hän edelleen haluaa vain sinut niin ok, jos ei kuulu mitään niin etsi parempi. sinun itsetunnossasi ei ole mitään vikaa, niin kuin ei minunkaan. mutta siihen ei myöskään kenelläkään ole oikeutta tehdä mitään vikaa.!Vai!
kysy mihin miehesi sinussa ihastui, ja mieti sen pohjalta.täytyy pystyä nimeämään joitain tärkeitä juttuja.