Kuinka moni teistä on päätynyt yhteen juuri omaa mies/nais ihannetta vastaavan ihmisen kanssa..? Ulkonäöllisiä kriteerejä tarkoitan..
Oman mieheni naisihanne on lyhyt, tummatukkainen, isorintainen ja hieman pullea, ihmetyttää vaan että miten hän päätyi yhteen minun kanssani joka olen täysi ääripää hänen kriteereistään.. Vaalea, pitkä, hoikka ja rintojen koolla en tosiaan retostelemaan pääse.. Ei kyllä munkaan mieheni niitä mun kriteerejä vastannut.. Ihana on silti..
Oman mieheni naisihanne on lyhyt, tummatukkainen, isorintainen ja hieman pullea, ihmetyttää vaan että miten hän päätyi yhteen minun kanssani joka olen täysi ääripää hänen kriteereistään.. Vaalea, pitkä, hoikka ja rintojen koolla en tosiaan retostelemaan pääse.. Ei kyllä munkaan mieheni niitä mun kriteerejä vastannut.. Ihana on silti..
Vastaukset 7
Vanhimmat
itse kysymykseesi viimeisissä lauseissasi. Niin se vaan menee. Mun unelmien mies olisi todella pitkä ja hartiat kun ladon ovet, tumma ja tulinen. Mutta ei mun oikea mies sellanen ole ja on ihana silti, että näin.
En itse ainakaan edes osaa määritellä tiettyjä piirteitä jotka kuuluisivat ihannemiehelleni... Lähinnä ehkä, että hän on miehekäs, reilusti minua pidempi... Enemmän ihannemieheni ominaisuudet ovat tyylissä ja persoonassa, olen aina uskonut päätyväni yhteen jonkun runollisen, boheemin taiteilijasielun kanssa, sellainen olen hieman itsekkin...
No, kuinkas kävikään. :) Nykyiseni on kyllä tumma, pitka ja miehen kokoinen, ja ulkonäköön hänessä ensin ihastuin, baarissa kun tapasimme. Mutta taiteellisuutta hänessä ei ole sitten tipan tippaa, on enemmän sellainen pukumies-tyyppi, kavereiltakin meinasi lentää silmät päästä kun näkivät hänet minun kanssani. :) ja kumma kyllä, hyvin toimii, aivan ihana suhde, vaikka kuvittelin etten kestäisi päivääkään hänenlaisensa miehen kanssa.
No, pointti oli siinä että tällä hetkellä hän on ihannemieheni, juuri hänen silmänsä, piirteensä, jopa rintakarvansa joita en ole aiemmin voinut sietää. :) Samoin se oli exäni kanssa, joka oli aivan täysi vastakohta nykyiselle, hän oli silloin silmissäni se kaikkein ihanin, ja juuri ihannemieheni mukainen. Eli, kuten itsekkin totesit, ei se rakkaus kriteerejä katso, henkilökemioistahan siinä pohjimmiltaan on kyse. :)
Ehkä olet helppo. Pillua ja kaikkea irtoaa helposti.
Minun mies on ihannemieheni ollut alusta asti ulkonäöllisesti. Minä en sitä ole hänelle ollut alussa. Joten olen pohtinut eroa tämän vuoksi. Kun haluaisin olla hänellekin se numero yksi, nyt olen vain vastaantullut nainen jonka hän totesi kivaksi ja päätti HUOLIA. En siis mitään erikoista. Vaikka nykyään väittääkin että olen upein, kaunein jne, taitaa sanoa vain mielikseni. Alussa kun en ollut upein enkä edes kaunein.
että miehesi ei ole pintaliitäjä, vaan osaa katsoa ihmisen sisimpään. Älä tee ongelmaa sinne missä sitä ei ole. Mutta jos haluat erota muista syistä, niin se onkin sitten eri juttu.
Tekopyhä enemmänkin on mielestäni ihminen, joka kuolaa (kuolasi? Vai voiko sen muka lopettaa?) kansikuvanaisten perään, mutta ottaa rinnalleen ulkoisesti vähemmän upean. Sen sijaan että odottaisi että vastaan kävelee ulkoisesti hurmaava ja luonteeltankin upea nainen.
No joo...Minun miesihanne on tämä klassinen tummat silmät ja ruskea tukka, mutta toisenlaisen sain. Siniset silmät ja vaalea tukka...