Syvää ihmissuhdetta kaivaten

Olen 22-vuotias mies, enkä ole koskaan ollut seurustelusuhteessa. Naispuolisia kavereita minulla on ollut, mutta koskaan ei ole syntynyt mitään syvempää seurustelu suhdetta, jota nyt kaipaisin. Äitini on vahva ihminen. Osittain ihan terveellä tavalla, mutta osittain hän on jyrännyt ja pönkittänyt mulla itsetuntoaan. Siksi koen helposti että kaikki naiset pyrkivät hyväksikäyttämään mua ja sille hyväksikäytölle tuntuu vaan herkistyvän vuosi vuodelta enemmän.
Herättääkö tää kenessäkään mitään ajatuksia. Oon aika yksinäinen, kun tuntuu että miesyhteisöistä oon saannu tarpeekseni veljesparven keskimmäisenä, eikä naissuhteetkaan ole ollu kovin tyydyttäviä. Joten...neuvoja?...ajatuksia?
[email protected]
9904
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Sä et siinä paljon häviä jos sulla ei ole kunnon seurustelusuhdetta ollu. Se menee ennen pitkää poikki ja voin kokemuksesta sanoo et se ei tunnu hyvältä.

Äänestä
  • "meitsi" puhuu paljon, mutta asiaa. Jos olet 22 vuotiaaksi onnistunut välttymään seurustelulta, niin turha moiseen on nytkään ruveta. 18-40 vuotiaiden ikäryhmässä on ns. naisten valinta (vapaita miehiä paljon enemmän kuin naisia) ja naiset käyttävät häikäilemättä tätä tilannetta hyväkseen. Jos et kohtele tyttöäsi kuin prinsessaa päivästä toiseen, niin huomaat pian lentäväsi poikamiesten kuoroon. Nuorille naisille harmaa arki kun on kirosana ja mitään vastoinkäymisiä ei suvaita. Onneksi ikä tuo järkeä päähän ja nelikymppisinä naiset pystyvät myöntämään myös omia heikkouksia. Pysy siis sinkkuna, ei se loppujen lopuksi niin huono kohtalo ole. :)

    Äänestä

  • jep kirjoitti:

    "meitsi" puhuu paljon, mutta asiaa. Jos olet 22 vuotiaaksi onnistunut välttymään seurustelulta, niin turha moiseen on nytkään ruveta. 18-40 vuotiaiden ikäryhmässä on ns. naisten valinta (vapaita miehiä paljon enemmän kuin naisia) ja naiset käyttävät häikäilemättä tätä tilannetta hyväkseen. Jos et kohtele tyttöäsi kuin prinsessaa päivästä toiseen, niin huomaat pian lentäväsi poikamiesten kuoroon. Nuorille naisille harmaa arki kun on kirosana ja mitään vastoinkäymisiä ei suvaita. Onneksi ikä tuo järkeä päähän ja nelikymppisinä naiset pystyvät myöntämään myös omia heikkouksia. Pysy siis sinkkuna, ei se loppujen lopuksi niin huono kohtalo ole. :)

    Nuo ilmeisesti olivat miesten mielipiteitä?
    Aika karua yleistystä että naiset käyttäisivät miehiä hyväkseen, samanhan nuo miehet tekevät.
    Nykypäivän Suomesta on vaikeaa löytää uskollista, sitoutumishaluista ja mukavaa miestä. Jostakin syystä se laji näyttää kuolleen sukupuuttoon.

    Itselläni ei ole ainuttakaan lyhyttä suhdetta ollut. 2 miestä on elämässäni ollut, toinen oli 4 vuotta ja toinen on ollut jo vuoden. Kyllähän sydänsurut, eroaminen jne. ovat niitä sielua repivimpiä kipuja muttei tässä elämässä kai niiltä välty.
    Kumpikin mies on pettänyt minut kerran. Ja mitä tein? Toiselle annoin anteeksi syrjähypyn, rakastinhan häntä mielettömästi silti.
    Toinen valehteli sillä tavalla että sain kärsiä siitä... ja ikävällä tavalla tietää mutten siltinkään ole periksi antanut, ainakaan vielä.

    Joten ainakaan minua ei voi sanoa hyväksikäyttäjäksi.
    Olen kummassakin suhteessa ollut se "työn tekevä" joka panostaa suhteessa jokaiseen puoleen, on se sitten seksi tai talous puoli.
    Toki kumpikin mies on ollut ihana, en minäkään niin tyhmä ole että idioottia katsoisin esim. 4 vuotta.
    Kumpaakin miestä olen rakastanut täydestä sydämestäni.
    Minkäkö sain palkaksi?

    No nuo edellä mainitut pikkuseikat ja sen että ensimmäinen ei halunnut sitoutua( sillä tarkoitan rauhottumista, ehkä yhteisen tulevaisuuden suunnittelua jne) 4 vuoden jälkeen kuin vasta sitten
    kun päätin erota.
    Toinen ei halua vielä edes muuttaa yhteen, vuoden seurustelun jälkeen koska hän haluaa vielä bilettää ja juoda tyyliin 3 kertaa viikossa. Miten suhtautua jos mies väittää että minä olen hänen elämänsä nainen, mutta hän ei edes ole koskaan ehdoittanut mitään yhteenmuuttamista.

    Niin, itse en enää jaksaisi rällästää ja ryypätä, en tiedä miksi, en vain jaksa.
    En käsitä miksi nykyajan miehet kaikki kallistuvat siihen pulloon niin usein.
    Mikä viehätys siinä on?

    olen tullut siihen tulokseen että täytyy tyytyä siihen mitä saa koska parempaa ei ansaitse.. parempaa ei ole mahdollisuutta saada.
    Sellaista ei ole.
    Sellaiset miehet ovat sukupuuttoon kuollut laji ja ne hyväksikäyttävät ja pettäjät ovat valloillaan. Olen onnellinen siitä että olen törmännyt silti niihin vähemmän hyväksikäyttäviin miehiin..

    Äänestä

  • Nainen -81 kirjoitti:

    Nuo ilmeisesti olivat miesten mielipiteitä?
    Aika karua yleistystä että naiset käyttäisivät miehiä hyväkseen, samanhan nuo miehet tekevät.
    Nykypäivän Suomesta on vaikeaa löytää uskollista, sitoutumishaluista ja mukavaa miestä. Jostakin syystä se laji näyttää kuolleen sukupuuttoon.

    Itselläni ei ole ainuttakaan lyhyttä suhdetta ollut. 2 miestä on elämässäni ollut, toinen oli 4 vuotta ja toinen on ollut jo vuoden. Kyllähän sydänsurut, eroaminen jne. ovat niitä sielua repivimpiä kipuja muttei tässä elämässä kai niiltä välty.
    Kumpikin mies on pettänyt minut kerran. Ja mitä tein? Toiselle annoin anteeksi syrjähypyn, rakastinhan häntä mielettömästi silti.
    Toinen valehteli sillä tavalla että sain kärsiä siitä... ja ikävällä tavalla tietää mutten siltinkään ole periksi antanut, ainakaan vielä.

    Joten ainakaan minua ei voi sanoa hyväksikäyttäjäksi.
    Olen kummassakin suhteessa ollut se "työn tekevä" joka panostaa suhteessa jokaiseen puoleen, on se sitten seksi tai talous puoli.
    Toki kumpikin mies on ollut ihana, en minäkään niin tyhmä ole että idioottia katsoisin esim. 4 vuotta.
    Kumpaakin miestä olen rakastanut täydestä sydämestäni.
    Minkäkö sain palkaksi?

    No nuo edellä mainitut pikkuseikat ja sen että ensimmäinen ei halunnut sitoutua( sillä tarkoitan rauhottumista, ehkä yhteisen tulevaisuuden suunnittelua jne) 4 vuoden jälkeen kuin vasta sitten
    kun päätin erota.
    Toinen ei halua vielä edes muuttaa yhteen, vuoden seurustelun jälkeen koska hän haluaa vielä bilettää ja juoda tyyliin 3 kertaa viikossa. Miten suhtautua jos mies väittää että minä olen hänen elämänsä nainen, mutta hän ei edes ole koskaan ehdoittanut mitään yhteenmuuttamista.

    Niin, itse en enää jaksaisi rällästää ja ryypätä, en tiedä miksi, en vain jaksa.
    En käsitä miksi nykyajan miehet kaikki kallistuvat siihen pulloon niin usein.
    Mikä viehätys siinä on?

    olen tullut siihen tulokseen että täytyy tyytyä siihen mitä saa koska parempaa ei ansaitse.. parempaa ei ole mahdollisuutta saada.
    Sellaista ei ole.
    Sellaiset miehet ovat sukupuuttoon kuollut laji ja ne hyväksikäyttävät ja pettäjät ovat valloillaan. Olen onnellinen siitä että olen törmännyt silti niihin vähemmän hyväksikäyttäviin miehiin..

    ...kyllä niitä sellaisiakin miehiä on jotka ei juopottele ja käy vieraissa ja jotka haluais perheen, ne vaan ei sytytä naisia, parempi sellainen vähän villikko joka saa naisella sydämen sykkimään, pääasia että mies on sellanen jolta haluu seksiä ja joka tyydyttää muuten, muulla ei väliä.
    Parisuhteessa ei voi elää vaan kunnollisen ihmisen kanssa, pitää olla jotain muutakin.

    Ja ajattele nyt joku tylsä raitis taneli siinä sohvalla joka ei osaa eikä viitti mitään, tanssimaankaan ei lähde eikä seuraksi minnekkään, mitä sinä sellasella tekisit?

    Pidä vaan miehestä kiinni jos se saa paikat kostumaan !
    Voit sitten erota nelikymppisenä ja olla onnellinen menneestä nuoruudesta ja katsella rauhoittuneempaa urosta rinnalle.

    Muuten...kyllä se voi jossain tapauksessa olla tarpeellista vetää pää täyteen pari kertaa viikossa, naisessa kun voi olla kestämistä...

    Äänestä

  • Nainen -81 kirjoitti:

    Nuo ilmeisesti olivat miesten mielipiteitä?
    Aika karua yleistystä että naiset käyttäisivät miehiä hyväkseen, samanhan nuo miehet tekevät.
    Nykypäivän Suomesta on vaikeaa löytää uskollista, sitoutumishaluista ja mukavaa miestä. Jostakin syystä se laji näyttää kuolleen sukupuuttoon.

    Itselläni ei ole ainuttakaan lyhyttä suhdetta ollut. 2 miestä on elämässäni ollut, toinen oli 4 vuotta ja toinen on ollut jo vuoden. Kyllähän sydänsurut, eroaminen jne. ovat niitä sielua repivimpiä kipuja muttei tässä elämässä kai niiltä välty.
    Kumpikin mies on pettänyt minut kerran. Ja mitä tein? Toiselle annoin anteeksi syrjähypyn, rakastinhan häntä mielettömästi silti.
    Toinen valehteli sillä tavalla että sain kärsiä siitä... ja ikävällä tavalla tietää mutten siltinkään ole periksi antanut, ainakaan vielä.

    Joten ainakaan minua ei voi sanoa hyväksikäyttäjäksi.
    Olen kummassakin suhteessa ollut se "työn tekevä" joka panostaa suhteessa jokaiseen puoleen, on se sitten seksi tai talous puoli.
    Toki kumpikin mies on ollut ihana, en minäkään niin tyhmä ole että idioottia katsoisin esim. 4 vuotta.
    Kumpaakin miestä olen rakastanut täydestä sydämestäni.
    Minkäkö sain palkaksi?

    No nuo edellä mainitut pikkuseikat ja sen että ensimmäinen ei halunnut sitoutua( sillä tarkoitan rauhottumista, ehkä yhteisen tulevaisuuden suunnittelua jne) 4 vuoden jälkeen kuin vasta sitten
    kun päätin erota.
    Toinen ei halua vielä edes muuttaa yhteen, vuoden seurustelun jälkeen koska hän haluaa vielä bilettää ja juoda tyyliin 3 kertaa viikossa. Miten suhtautua jos mies väittää että minä olen hänen elämänsä nainen, mutta hän ei edes ole koskaan ehdoittanut mitään yhteenmuuttamista.

    Niin, itse en enää jaksaisi rällästää ja ryypätä, en tiedä miksi, en vain jaksa.
    En käsitä miksi nykyajan miehet kaikki kallistuvat siihen pulloon niin usein.
    Mikä viehätys siinä on?

    olen tullut siihen tulokseen että täytyy tyytyä siihen mitä saa koska parempaa ei ansaitse.. parempaa ei ole mahdollisuutta saada.
    Sellaista ei ole.
    Sellaiset miehet ovat sukupuuttoon kuollut laji ja ne hyväksikäyttävät ja pettäjät ovat valloillaan. Olen onnellinen siitä että olen törmännyt silti niihin vähemmän hyväksikäyttäviin miehiin..

    Tuo sun stoori on oiva tiivistelmä naisten ajatusmaailmasta. Naiset hakevat aina kumppaniksi villiä ja kovaa jätkää, joka osaa aina yllättää ja tehdä välillä kivoja jäyniä. Mies on kauniimmalle sukupuolelle jonkinlainen Egobuusteri: sen pitää olla hyvännäköinen, menevä ja supliikki, jotta sitä voi sitten esitellä kavereilleen. Näin ajattelee 95% naisista, vaikkeivat sitä välttämättä ääneen myönnäkkään.

    Kun se kova jätkä sitten aikanaan pettää ja/tai lähtee nyppimään, niin naiset itkee: "helvetti kaikki miehet on sikoja ja kukaan ei halua sitoutua *nyyh ja kyynel*". Tässä kohtaa näytelmää mää yleensä naureskelen olemattomaan partaani. Jos ottaa kovan ja menevän puolison niin pitää jumankaute tiedostaa se, ettei se siitä muuksi muutu. Ei muutu, vaikka olisi se omakotitalo, koira ja 2 kakaraa. Mun tuttavapiiristä löytyy kymmenen hyvää esimerkkiä tähän kohtaan.

    Naisilla on vaan jääräpäisesti sellanen lapsenusko, että miehen voi muokata haluamakseen (hehe). Tyttösten on siis ihan turha tulla tänne foorumeille itkemään, ettei löydy mukavia ja sitoutumishaluisia miehiä. Kyllä niitä on, mutta ne ei teille kelpaa. Kärsikää siis nahoissanne kohtalo, josta ette voi ketään muuta syyttää.

    Ukkometso
    "Vielä tulee se aika jolloin naiset makaavat ojassa haarat levällään kerjäten ja me miehet kuljemme tiellä ylväästi runkaten"

    Äänestä

  • Ukkometso kirjoitti:

    Tuo sun stoori on oiva tiivistelmä naisten ajatusmaailmasta. Naiset hakevat aina kumppaniksi villiä ja kovaa jätkää, joka osaa aina yllättää ja tehdä välillä kivoja jäyniä. Mies on kauniimmalle sukupuolelle jonkinlainen Egobuusteri: sen pitää olla hyvännäköinen, menevä ja supliikki, jotta sitä voi sitten esitellä kavereilleen. Näin ajattelee 95% naisista, vaikkeivat sitä välttämättä ääneen myönnäkkään.

    Kun se kova jätkä sitten aikanaan pettää ja/tai lähtee nyppimään, niin naiset itkee: "helvetti kaikki miehet on sikoja ja kukaan ei halua sitoutua *nyyh ja kyynel*". Tässä kohtaa näytelmää mää yleensä naureskelen olemattomaan partaani. Jos ottaa kovan ja menevän puolison niin pitää jumankaute tiedostaa se, ettei se siitä muuksi muutu. Ei muutu, vaikka olisi se omakotitalo, koira ja 2 kakaraa. Mun tuttavapiiristä löytyy kymmenen hyvää esimerkkiä tähän kohtaan.

    Naisilla on vaan jääräpäisesti sellanen lapsenusko, että miehen voi muokata haluamakseen (hehe). Tyttösten on siis ihan turha tulla tänne foorumeille itkemään, ettei löydy mukavia ja sitoutumishaluisia miehiä. Kyllä niitä on, mutta ne ei teille kelpaa. Kärsikää siis nahoissanne kohtalo, josta ette voi ketään muuta syyttää.

    Ukkometso
    "Vielä tulee se aika jolloin naiset makaavat ojassa haarat levällään kerjäten ja me miehet kuljemme tiellä ylväästi runkaten"

    A) en ole sanonut että haluan TYLSÄN miehen, sitoutuminen ei välttämättä vaadi elämäänsäkyllästynyttä miestä

    B)Toi ulkonäkö juttu. Kaikkihan ensin ottaa ensivaikutelman ulkonäöstä mutta minulle se ei merkkaa. Itse olen ollut lihava ym joskus ja oppinut sen ettei ulkonäön perusteella kannata ihmistä tuomita

    C)Kyllähän baarissa on JOSKUS kiva käydä muttei 4 kertaa viikossa. Ikäväkseni tielleni on kävellyt jo kaksi tällaista tapausta joten ok, ehkä yleistän, mutten ole törmännyt muunlaisiin.

    D)Naisessa kestämistä? Kyllä, ainakin kerran kuussa viikon ajan, mutta hyvät herrat, katsokaa sinne peiliin, ette te miehetkään mitää helppoja ole, eikä tarvikkaan aina olla.

    E) henkilökohtaisesti en halua alkaa etsimään elämänkumppania neljäkymppisenä.

    mikä ihmeen käsitys se on että jos ei kauheasti tykkää ottaa viinaa ja juosta baareissa miesten perässä niin on tylsä ihminen?? Tai tällaisen kuvan teksteistänne saa.

    En halua muokata miestä, mutta jossain vaiheessa sen on tultava eteen, sen pienen rauhoittumisen.
    Ensimmäinen mies tajusi liian myöhään ja katuu sitä. En minäkään sentään kaikkea kohtelua siedä. Olen kuitenkin yksi niitä naisia joka ei motkota menoista kuin joskus hyvin harvoin ( esim. nuo 4 kertaa viikossa ryyppäämiset) ja silloinkin menen vain omaan kotiin. Mitä sitä turhaan nalkuttamaan. Parempaakin tekemistä löytyy.

    Minulle tosiaan kelpaisi sitoutumishaluinen mies, enkä nyt tarkoita että treffataan kerran ja seuravaaksi nähdään häissä.

    "Naisilla on vaan jääräpäisesti sellainen lapsenusko, että miehen voi muokata haluamakseen"
    Ziisus sentään!
    ja miehillähän ei ole????
    Kyllä tuo lause pätee kumpaakin suuntaan.

    Äänestä

  • nainen -81 kirjoitti:

    A) en ole sanonut että haluan TYLSÄN miehen, sitoutuminen ei välttämättä vaadi elämäänsäkyllästynyttä miestä

    B)Toi ulkonäkö juttu. Kaikkihan ensin ottaa ensivaikutelman ulkonäöstä mutta minulle se ei merkkaa. Itse olen ollut lihava ym joskus ja oppinut sen ettei ulkonäön perusteella kannata ihmistä tuomita

    C)Kyllähän baarissa on JOSKUS kiva käydä muttei 4 kertaa viikossa. Ikäväkseni tielleni on kävellyt jo kaksi tällaista tapausta joten ok, ehkä yleistän, mutten ole törmännyt muunlaisiin.

    D)Naisessa kestämistä? Kyllä, ainakin kerran kuussa viikon ajan, mutta hyvät herrat, katsokaa sinne peiliin, ette te miehetkään mitää helppoja ole, eikä tarvikkaan aina olla.

    E) henkilökohtaisesti en halua alkaa etsimään elämänkumppania neljäkymppisenä.

    mikä ihmeen käsitys se on että jos ei kauheasti tykkää ottaa viinaa ja juosta baareissa miesten perässä niin on tylsä ihminen?? Tai tällaisen kuvan teksteistänne saa.

    En halua muokata miestä, mutta jossain vaiheessa sen on tultava eteen, sen pienen rauhoittumisen.
    Ensimmäinen mies tajusi liian myöhään ja katuu sitä. En minäkään sentään kaikkea kohtelua siedä. Olen kuitenkin yksi niitä naisia joka ei motkota menoista kuin joskus hyvin harvoin ( esim. nuo 4 kertaa viikossa ryyppäämiset) ja silloinkin menen vain omaan kotiin. Mitä sitä turhaan nalkuttamaan. Parempaakin tekemistä löytyy.

    Minulle tosiaan kelpaisi sitoutumishaluinen mies, enkä nyt tarkoita että treffataan kerran ja seuravaaksi nähdään häissä.

    "Naisilla on vaan jääräpäisesti sellainen lapsenusko, että miehen voi muokata haluamakseen"
    Ziisus sentään!
    ja miehillähän ei ole????
    Kyllä tuo lause pätee kumpaakin suuntaan.

    "sitoutuminen ei välttämättä vaadi elämäänsäkyllästynyttä miestä"

    Kuka täs on elämäänsä kyllästyneistä miehistä puhunut? Sinunko mielestä miehet, jotka ei käy vähintään kerran viikossa vetämässä kavereiden kanssa ravintelissa känniä, on jotenkin elämäänsä kyllästyneitä? Miehet, jotka eivät osaa pettää ja rikkoa jatkuvasti lupauksia, on tylsiä? Hyvin nuorten naisten ajatusmaailmaa kuvaavaa...

    Nimenomaan naiset pyrkii muokkaamaan näitä kovia jätkiä pehmo-isiksi siinä koskaan onnistumatta. Miehet eivät pyri tälläiseen, vaan alunalkaen vakavaksi ehdokkaaksi pyritään etsimään "naapurin tyttö" -tyyppinen nainen. Kovat tytöt kelpaavat korkeintaan yhden illan juttuihin ja kesäkissoiksi.

    Tiedätkö "nainen -81", mikä mua poikamiehenä kaikista eniten ketuttaa tässä nuorten naisten käyttäytymisessä? Mua ketuttaa se, että minä joudun veronmaksajana kärsimään, kun nämä kovat jätkät eivät sitten aikanaan sovellukaan perheen isiksi. Naiset jäävät yh-äiteinä hoitamaan kotiin lapsiaan ja minä teen pitkiä päiviä, jotta heilläkin riittäisi leipää suuhun. Mitään arvostusta en vastapalkaksi saa. Olenhan vain tylsä, vain normaalinnäköinen, työssäkäyvä mies.

    Äänestä

  • Ukkometso kirjoitti:

    "sitoutuminen ei välttämättä vaadi elämäänsäkyllästynyttä miestä"

    Kuka täs on elämäänsä kyllästyneistä miehistä puhunut? Sinunko mielestä miehet, jotka ei käy vähintään kerran viikossa vetämässä kavereiden kanssa ravintelissa känniä, on jotenkin elämäänsä kyllästyneitä? Miehet, jotka eivät osaa pettää ja rikkoa jatkuvasti lupauksia, on tylsiä? Hyvin nuorten naisten ajatusmaailmaa kuvaavaa...

    Nimenomaan naiset pyrkii muokkaamaan näitä kovia jätkiä pehmo-isiksi siinä koskaan onnistumatta. Miehet eivät pyri tälläiseen, vaan alunalkaen vakavaksi ehdokkaaksi pyritään etsimään "naapurin tyttö" -tyyppinen nainen. Kovat tytöt kelpaavat korkeintaan yhden illan juttuihin ja kesäkissoiksi.

    Tiedätkö "nainen -81", mikä mua poikamiehenä kaikista eniten ketuttaa tässä nuorten naisten käyttäytymisessä? Mua ketuttaa se, että minä joudun veronmaksajana kärsimään, kun nämä kovat jätkät eivät sitten aikanaan sovellukaan perheen isiksi. Naiset jäävät yh-äiteinä hoitamaan kotiin lapsiaan ja minä teen pitkiä päiviä, jotta heilläkin riittäisi leipää suuhun. Mitään arvostusta en vastapalkaksi saa. Olenhan vain tylsä, vain normaalinnäköinen, työssäkäyvä mies.

    Niin, tarkoituksena tuolla "elämäänsä kyllästyneellä" kuvasin miesten ajattelutapaa, itse EN näin ajattele, mutta miehet itse asiaa ovat näin kuvanneet.
    Mielestäni mies joka tekee työnsä, viihtyy kotona ja arvostaa naistaan on nykypäivänä harvinaisuus.
    Ja nyt sitten ettet tosta kehitä mitään "vittu mikä feministi kyl naisetkin"-juttua niin sanon jo heti että sama tietenkin pätee myös naisiin. Joillakin on ikävästi tapana leikkiä miesten tunteilla

    Ok, ehkä mä olen sitten se naapurintyttö joka on törmännyt sitten niihin vääriin miehiiin, en tiedä.

    Kyllä tänne Suomeen kuule lapsia mahtuu. Tiedätkö kuinka paljon tälläinen sukupuolensa vuoksi vähemmän palkkaasaava maksaa siitä että on lihavia (sepelvaltimotaudit ym. terveydenhuoltokulut), juoppoja, työttömiä, opiskelijoita, jne jne. Eniten kismittää eläkeen maksaminen, varsinkaan kun tässä iässä sitä ei vielä keräänny.
    Eli jos tuolta kannalta ajatellaan niin kyllä purnaamista löytyy.

    Ajattelitko että nämä lapset maksavat tulevaisuudessa sinun eläkettäsi??

    Minä en ainakaan rupea miestä muuttamaan. Jos sellaiseen kovikseen törmään joka osoittautuu kusipääksi niin jätän hänet. Niin yksinkertaista. paljon yksinkertaisempaa kuin ruveta muuttamaan toisen ajatusmaailmaa.

    Sääli vain että 99% vastaantulevista miehistä on sellaisia koviksia nykyään.

    Äänestä

  • nainen -81 kirjoitti:

    Niin, tarkoituksena tuolla "elämäänsä kyllästyneellä" kuvasin miesten ajattelutapaa, itse EN näin ajattele, mutta miehet itse asiaa ovat näin kuvanneet.
    Mielestäni mies joka tekee työnsä, viihtyy kotona ja arvostaa naistaan on nykypäivänä harvinaisuus.
    Ja nyt sitten ettet tosta kehitä mitään "vittu mikä feministi kyl naisetkin"-juttua niin sanon jo heti että sama tietenkin pätee myös naisiin. Joillakin on ikävästi tapana leikkiä miesten tunteilla

    Ok, ehkä mä olen sitten se naapurintyttö joka on törmännyt sitten niihin vääriin miehiiin, en tiedä.

    Kyllä tänne Suomeen kuule lapsia mahtuu. Tiedätkö kuinka paljon tälläinen sukupuolensa vuoksi vähemmän palkkaasaava maksaa siitä että on lihavia (sepelvaltimotaudit ym. terveydenhuoltokulut), juoppoja, työttömiä, opiskelijoita, jne jne. Eniten kismittää eläkeen maksaminen, varsinkaan kun tässä iässä sitä ei vielä keräänny.
    Eli jos tuolta kannalta ajatellaan niin kyllä purnaamista löytyy.

    Ajattelitko että nämä lapset maksavat tulevaisuudessa sinun eläkettäsi??

    Minä en ainakaan rupea miestä muuttamaan. Jos sellaiseen kovikseen törmään joka osoittautuu kusipääksi niin jätän hänet. Niin yksinkertaista. paljon yksinkertaisempaa kuin ruveta muuttamaan toisen ajatusmaailmaa.

    Sääli vain että 99% vastaantulevista miehistä on sellaisia koviksia nykyään.

    Kyllä on uskomatonta tekstiä!

    Sanokaapa hyvät herrat mistä näitä "kilttejä perheenisiä" sitten löytyy. Ravintolasta ei ainakaan, sen tietää jokainen. Kaupan kassalla törmää yleensä näihin jo varattuihin joilla on kiljuva kakara lauma kannoilaan jo valmiiksi.

    Ja mitä hittoa te vaahtoatte mistään veromarkoista. Kyllä kuule te hyödytte itsekkin niistä veromarkoista. Vai pitäskö sanoa euroista. Mä maksan mielelläni veroja enkä valita yhtään. Jos täällä ei tarvitsisi mitään veroja maksella niin tälläsella köyhällä opiskelijalla ei olisi paljon varaa opiskella. Jos mun opiskelujeni ohessa tienaamillani rahojen veroilla katetaan mm maksuton opetus ja ruoka kerran päivässä koulussa ym ym ym. Näköjään ette ole asioista ihan täysin perillä, kun tarvii valittaa.

    Yhestä asiasta olen näiden herrojen kanssa samaa mieltä. Jos nainen ottaa viinaan menevän miehen jolla on taipumusta viettää villiä?!! elämää niin naisten on turha valittaa, kun siitä miehestä ei sitten välttämättä ole miksikään perheen isäksi. Ei ketään voi muuttaa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jazzer kirjoitti:

Olen 22-vuotias mies, enkä ole koskaan ollut seurustelusuhteessa. Naispuolisia kavereita minulla on ollut, mutta koskaan ei ole syntynyt mitään syvempää seurustelu suhdetta, jota nyt kaipaisin. Äitini on vahva ihminen. Osittain ihan terveellä tavalla, mutta osittain hän on jyrännyt ja pönkittänyt mulla itsetuntoaan. Siksi koen helposti että kaikki naiset pyrkivät hyväksikäyttämään mua ja sille hyväksikäytölle tuntuu vaan herkistyvän vuosi vuodelta enemmän.
Herättääkö tää kenessäkään mitään ajatuksia. Oon aika yksinäinen, kun tuntuu että miesyhteisöistä oon saannu tarpeekseni veljesparven keskimmäisenä, eikä naissuhteetkaan ole ollu kovin tyydyttäviä. Joten...neuvoja?...ajatuksia?
[email protected]

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu