Ainemäärässä mooli on aika kiinnostava juttu... ;)
Mitä mieltä te olette? Pystyttekö käsittämään kuinka paljon yksi mooli on?
esim. Paperiarkkeja kootaan pinoon yhden moolin verran. Kuinka korkea pino on?
-oletetaan, että yhden paperin paksuus on 0.1mm
yksi mooli on 6.022 x 10^23
joten yksi mooli saadaan kertomalla: 0.1 x 6.022 x 10^23 1mm x 6.022 x 10^22 1m x 6.022 x 10^19
= Auringon etäisyys maasta: 150 x 10^9
joten saamme tietää, että:
6.022 x 10^19/ 150 x 10^9
~400 000 000
eli paperipino menisi ~400 000 000 kertaa maasta aurinkoon, jos 0.1 mm paksuisia papereita pinottaisiin. Tuntuu uskomattomalta. Miten tuollaista lukua 602 200 000 000 000 000 000 000 voi edes käsittää??
Mooli
hmm... ;)
21
7244
Vastaukset
- onpa outoa
olen kyllä joskus kuullut millimoolista vain,
ja olen kuvitellut sen edustavan jotain todella
pientä yksikköä (kokoa, painoa ?). On se mooli sen verran iso lukumäärä, etten ole sitä kovin hyvin yrittänytkään sisäistää. Aika pitkälle selviää, kun ajattelee sitä puhtaasti yksikkönä (eikä mieti sitä kuinka paljon se sisältää). Tietysti joskus täytyy Avogadron lukuakin käyttää
- hmm... ;)
Olen samaa mieltä. Noin iso luku on helpompi käsittää, kun ajattelee esim. alkuaineiden atomeja.
- johanna
Oletettaessa että paprusi on puhdasta sellua [(C6H10O6)n,]. Kun oletetaan seuraavaa:
- sellun molekyylimassa on 100000kDa
- A4 arkin massa on 16g
- A4 arkin paksuus on 0.1mm
sisältää A4-paperiarkki 160 mikromoolia selluloosaa. Eli pinon korkeudeksi tulisi 625mm.- pilkkuihminen
Mooli on tosiaan ainemäärän yksikkö. Mooli paperia on siis se määrä paperia, jossa on Avogadron luvun verran paperin alkeishiukkasia (voidaanko ne sitten olettaa selluloosamolekyyleiksi on toinen juttu).
Alkutopicin paperimäärä on Avogadron luvun verran yksittäisiä paperiarkkeja. Voidaanko sitä sanoa mooliksi paperiarkkeja??? pilkkuihminen kirjoitti:
Mooli on tosiaan ainemäärän yksikkö. Mooli paperia on siis se määrä paperia, jossa on Avogadron luvun verran paperin alkeishiukkasia (voidaanko ne sitten olettaa selluloosamolekyyleiksi on toinen juttu).
Alkutopicin paperimäärä on Avogadron luvun verran yksittäisiä paperiarkkeja. Voidaanko sitä sanoa mooliksi paperiarkkeja???Mooli on kappalemäärä, ihan siinä missä riisikin, mutta hieman suurempi vain. Pinossa on moolin verran paperiarkkeja, jos paperiarkkien määrä on avogadron luku.
- johanna
Goethe kirjoitti:
Mooli on kappalemäärä, ihan siinä missä riisikin, mutta hieman suurempi vain. Pinossa on moolin verran paperiarkkeja, jos paperiarkkien määrä on avogadron luku.
Jos aine nimeltään pino koostuu alkeishiukkasista nimeltään paperiarkki on silloin 1 mol pinoa Avogadron luvun verran paperiarkkeja.
- johanna
pilkkuihminen kirjoitti:
Mooli on tosiaan ainemäärän yksikkö. Mooli paperia on siis se määrä paperia, jossa on Avogadron luvun verran paperin alkeishiukkasia (voidaanko ne sitten olettaa selluloosamolekyyleiksi on toinen juttu).
Alkutopicin paperimäärä on Avogadron luvun verran yksittäisiä paperiarkkeja. Voidaanko sitä sanoa mooliksi paperiarkkeja???Ilmoitin että kyseessä oli nippu oletuksia. Eikö vain?
- hemmo
Epäilisin tuon esimerkin perusteella, että tässä oli kylläkin kysymys Avogadron vakion lukuarvon suuruudesta eikä perusosasten määrästä. Kuitenkin jos halutaan olla pilkun tarkkoja niin sitten se menee noin.
- hemmo
pilkkuihminen kirjoitti:
Mooli on tosiaan ainemäärän yksikkö. Mooli paperia on siis se määrä paperia, jossa on Avogadron luvun verran paperin alkeishiukkasia (voidaanko ne sitten olettaa selluloosamolekyyleiksi on toinen juttu).
Alkutopicin paperimäärä on Avogadron luvun verran yksittäisiä paperiarkkeja. Voidaanko sitä sanoa mooliksi paperiarkkeja???Mooli (mol) on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta kuin 0,012 kilogrammassa hiiltä 12C on atomeja.
Paperiarkkeja tuskin voidaan valmistaa niin tarkasti, että ne olisivat keskenään täysin samanlaisia. Siten selluloosamolekyylit ovat ilmeisesti suurimpia keskenään samanlaisia perusosasia, joita paperiarkista löytyy. johanna kirjoitti:
Jos aine nimeltään pino koostuu alkeishiukkasista nimeltään paperiarkki on silloin 1 mol pinoa Avogadron luvun verran paperiarkkeja.
Niin. Tosin pinoa, nyt ei ehkä kannattaisi määritellä aineeksi, vaan kokonaisuudeksi joka koostuu perusosista (paperiarkki), joita on 1 moolin verran.
Havainnollistettaessa hankalia asioita, ei kannata mennä liiallisiin yksityiskohtiin. =)- johanna
Goethe kirjoitti:
Niin. Tosin pinoa, nyt ei ehkä kannattaisi määritellä aineeksi, vaan kokonaisuudeksi joka koostuu perusosista (paperiarkki), joita on 1 moolin verran.
Havainnollistettaessa hankalia asioita, ei kannata mennä liiallisiin yksityiskohtiin. =)"Havainnollistettaessa hankalia asioita, ei kannata mennä liiallisiin yksityiskohtiin. =)"
Oikeassa tässä kyllä olet..! - sitä itseään
"Oletettaessa että paprusi on puhdasta sellua "
Eihän se niin olettanut, vaan se puhui arkeista.
Tarkoitti että niiden 1 mm paksuisten arkkien lukumäärä olisi sama kuin Avogadron luku. Ja ihan simppelillä matematiikalla alkuperäisellä kirjoittajalla oli oikea vastaus.
Kyllä sinunkin vastauksesi varmaan oikea on, mutta eri kysymykseen.. - johanna
sitä itseään kirjoitti:
"Oletettaessa että paprusi on puhdasta sellua "
Eihän se niin olettanut, vaan se puhui arkeista.
Tarkoitti että niiden 1 mm paksuisten arkkien lukumäärä olisi sama kuin Avogadron luku. Ja ihan simppelillä matematiikalla alkuperäisellä kirjoittajalla oli oikea vastaus.
Kyllä sinunkin vastauksesi varmaan oikea on, mutta eri kysymykseen....kemistin logiikkaa pikemminkin. Heti kun hahmotin ajatuksen "1 mooli paperiarkkeja" käänsin homman siten kuten ilmoitin. Ihan mooliksi taisi mennä.
Mutta kuitenkin, priorisoiden ennenkaikkea: "Let the black arrow of death pierce those who listen FALSE METAL!" - Moolin mitta
sitä itseään kirjoitti:
"Oletettaessa että paprusi on puhdasta sellua "
Eihän se niin olettanut, vaan se puhui arkeista.
Tarkoitti että niiden 1 mm paksuisten arkkien lukumäärä olisi sama kuin Avogadron luku. Ja ihan simppelillä matematiikalla alkuperäisellä kirjoittajalla oli oikea vastaus.
Kyllä sinunkin vastauksesi varmaan oikea on, mutta eri kysymykseen..Moolin määritelmä on molekyylipainoa grammaa/ gramma. Vastaus on ilman yksikköä.
Moolia ei ole pystytty standardisoimaan koska moolissa olevaa molekyylimäärää ei ole vielä tarkasti osattu laskea.
Kuinka paljon on mooli? Täysin typerä kysymys.
Kysymys on samaa luokkaa jos fysiikassa kysyttäisiin: "Monellako hertsillä molekyyli NN värähtelee lömpötilassa 237K? - yksikkö
Moolin mitta kirjoitti:
Moolin määritelmä on molekyylipainoa grammaa/ gramma. Vastaus on ilman yksikköä.
Moolia ei ole pystytty standardisoimaan koska moolissa olevaa molekyylimäärää ei ole vielä tarkasti osattu laskea.
Kuinka paljon on mooli? Täysin typerä kysymys.
Kysymys on samaa luokkaa jos fysiikassa kysyttäisiin: "Monellako hertsillä molekyyli NN värähtelee lömpötilassa 237K?Onhan moolilla yksikkö: kappaletta. Lue Hemmon vastaus otsikolla "ei voida".
- kuules kukkuluu
yksikkö kirjoitti:
Onhan moolilla yksikkö: kappaletta. Lue Hemmon vastaus otsikolla "ei voida".
"Kappale" ei ole mikään yksikkö. Mooli on lukumäärä ja lukumäärä on dimensioton suure. Eihän luvuillakaan ole mitään yksikköä.
Vähän niinkuin fysiikassa taajuuden yksikkö on 1/s joka tarkoittaa kappaletta/sekunnissa.
Ihan kohtuu yritys havainnolistaa Avogadron lukua tai moolia.
Paperiarkit nyt on yhtä paljon (suhteellisesti) samanlaisia keskenään kuin molekyylitkin, eiväthän nekään ole esim. samanpainoisia, vaikka olisivat samaa yhdistettä. (tämä oli huomautus hiustenhalkojille)
Moolin havainnollistamiseksi pitäisi ehkä jakajaan saada jokin suuri luku, kuten ihmisten lukumäärä maapallolla tms., jolloin päästään ainakin hieman lähemmäksi ymmärrettäviä lukumääriä.
Kyse onkin sitten lopulta siitä, miten suuria tai pieniä lukuja ihminen ymmärtää. Jollekin alue on 0...3 kokonaislukuina, jollekin miljardi on vielä ymmärrettävä luku.- fyysonretku
Luin joskus jostain että ihminen intuitiivisesti ymmärtää lukumääriä korkeintaan n. 7 asti. Sen jälkeen pitää turvautua lukuihin.
Tässä mielessä on sama kysymys se, että "hahmotatko kymmenen kynää" vai mooli jotain atomia. Kuitenkin molemmissa tapauksessa pitää laittaa joko kyniä tai atomeita riviin jotta saa jotain käsitystä siitä "kuinka paljon niitä on."
Ja todella suurten ja pienten lukujen tapauksessa on ainakin minulla kaksi käsitettä, joiden avulla voi näitä hahmottaa.
Esim. planckin vakio on "ihan vitun pieni luku"
mooli taas on "ihan vitun iso luku."- hemmo
että tuo lukujen hahmottaminen menee aika hyvin käsi kädessä sen kanssa, pystytkö suoraan sanomaan esim. kuinka monta kynää on pöydällä, ilman, että alat laskemaan paljonko niitä on.
- Jaakko
hemmo kirjoitti:
että tuo lukujen hahmottaminen menee aika hyvin käsi kädessä sen kanssa, pystytkö suoraan sanomaan esim. kuinka monta kynää on pöydällä, ilman, että alat laskemaan paljonko niitä on.
Nimittäin tekis jokaiselle teistä työntää mooli kyniä perseeseen!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 723053
- 552715
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322325- 792178
- 951996
- 541896
- 121576
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171537Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil301370Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?291339