eli, olen surustellut jo 2 vuotta aivan ihanan miehen kanssa. meillä menee todella hyvin, mutta nyt kun hän on mennyt armeijaan, ovat tunteeni menneet aivan sekaisin. tuntuu että en tiedä haluanko olla hänen kanssaan enää vaikka kuitenkin olen siitä varma. rakastan häntä mutta en tiedä miksi mietin näin!!
asiaan liittyy myös toinen asia. olen ihastunut miespuoliseen hyvään ystävääni, tai ainakin luulen niin. olimme pari viikkoa sitten juhlimassa ja hän tunnusti että haluaisi olla kanssani jos en olisi varattu. hän suuteli minua ja halimme sängyllä, mitään muuta ei tapahtunut.
tämä on sekoittanut tunteitani vain lisää kerroin hänelle että olen ihastunut häneen ja hän kertoi että jos mieheni jättäisin en joutuisi loukatuksi koska hän vannoi että haluaisi enemmän kuin vaan parin viikon suhteen.
tunnen hänet hyvin ja tiedän ettei hänellä ole ollut pitkiä suhteita, uskoisinko häntä siis nyt!!?
en edes tiedä miksi mietin tätä koska en halua jättää poikaystävääni, varsinkaan vain ihastuksen takia.
mieltäni askarruttaa myös se että oliko se väärin. se tuntui hyvältä vain olla siinä ja halata, mutta silti myös väärältä.
petinkö poikaystävääni? sehän oli vain yksi suudelma, lasketaanko se uskottomuudeksi?
en tiedä saitteko selvää sekaisesta tekstistä, mutta jo asian kertominen helpotti oloa.
olisi kuitenkin kiva jos joku osaisi auttaa jotenkin ja vastata minulle.
asiaan liittyy myös toinen asia. olen ihastunut miespuoliseen hyvään ystävääni, tai ainakin luulen niin. olimme pari viikkoa sitten juhlimassa ja hän tunnusti että haluaisi olla kanssani jos en olisi varattu. hän suuteli minua ja halimme sängyllä, mitään muuta ei tapahtunut.
tämä on sekoittanut tunteitani vain lisää kerroin hänelle että olen ihastunut häneen ja hän kertoi että jos mieheni jättäisin en joutuisi loukatuksi koska hän vannoi että haluaisi enemmän kuin vaan parin viikon suhteen.
tunnen hänet hyvin ja tiedän ettei hänellä ole ollut pitkiä suhteita, uskoisinko häntä siis nyt!!?
en edes tiedä miksi mietin tätä koska en halua jättää poikaystävääni, varsinkaan vain ihastuksen takia.
mieltäni askarruttaa myös se että oliko se väärin. se tuntui hyvältä vain olla siinä ja halata, mutta silti myös väärältä.
petinkö poikaystävääni? sehän oli vain yksi suudelma, lasketaanko se uskottomuudeksi?
en tiedä saitteko selvää sekaisesta tekstistä, mutta jo asian kertominen helpotti oloa.
olisi kuitenkin kiva jos joku osaisi auttaa jotenkin ja vastata minulle.
Vastaukset 3
Vanhimmat
olisi mahdollista pitää pieni välitauko ja sitten palata kullan syliin, mutta se ei ole mahdollista.
tunnen vain että menetän nuoruuden aikani siihen että olen yhden ihmisen kanssa kokoajan, vaikka ehkä haluaisinkin olla hänen kanssaan lopun elämäni. en vain ole siitä niin varma enää...
Kyllähän pusu on mun mielestä pettämistä. mut mietin myös tota viestiäs, et voisko olla et olet vain tottunut olemaan poikaystäväs kanssa? mä seurustelin kerran ja olin rakastunut (edelleen välitän hänestä tosi paljon) mut kerran olin yli viikon kestäneessä reissussa enkä muistanu (puhumattakaan ikävöinyt) häntä kertaakaan matkan aikana. silloin tajusin et ehkä jotain kuitenkin puuttuu. Erosin, oli paha olla mut nyt tajuan et se oli oikea ratkaisu.
En tiedä liittyykö tä nyt sun oloos mitenkään enkä nyt tietenkään eroon rohkaise.. mut jostain sun käyttäytymises kuitenkin kertoo...
ennen kuin mieheni lähti armeijaan olimee aika paljon yhdessä. näimme päivittäin. kun hän sinne lähti ikävöin häntä tosi paljon, mutta nyt kun hän on ollut lomilla jo usein niin huomaan etten ikävöi häntä enää niin paljon, jos ollenkaan.
ajatukseni pyörivät kuitenkin vain ystäväni ympärillä koska hän puhui minulle niin kauniisti ja kertoi asiat jotka olisin toivonut mieheni minulle sanovan. olenko siis kyllästynyt mieheeni. kaikki kauneudet mitä hän minulle kertoo eivät saa minua reagoimaan lähes ollenkaan. ne sanat kuullostavat vain puulta ja liian arkipäiväiseltä.
kaipailenko nyt siis ystäväni luo vain siksi että hän puhuu minulle kauniisti?