Jos joku on tyytyväinen mieheensä/naiseensa, ja tuo sen julki täällä palstalla (kuten Terhi tuossa alempana), niin miksi ihmeessä joku intoutuu kirjoittelemaan vastauksia ihan vit***lu mielessä?
Onko siinä jotain niin pahaa, jos uskoo omaan kumppaniin, ja hänen tarkoitusperinsä. Uskollisuus on "aate", joka siihen uskoo... jne.
"One-night-standeilla" ei saavuta mitään. Ja tietysti tämä varattujen kanssa vällyjä lämmittelevä yhdenyönjuttu jää nuolemaan näppejään. Hän on silloin se joka "antaa!", hänen paikalleen kelpaisi pettäjälle kuka vaan. Kyse ei siis todellakaan ole, teille varattujen metsästäjille tiedoksi, siitä, että te olisitte JUURI SE OIKEA! Kyse on siitä, että jos joku pettää se on tod.näk. ns. paha tapa. On ihan turha antaa itselleen pointseja siitä, että sainpas taas yhden varatun tmv.
Oma ukkoni, ei myöskään anna aihetta minun epäillä hänen pettävän. Erään yhteisen ravintolailtamme jälkeen hän sai tekstiviestin eräältä kaukaiselta tutultaan, johan oli illanmittaan törmännyt. Naikkonen oli tehnyt itseään tykö oikeen kunnolla. Mieheni kertoi minulle nämä tapahtumat, myöskin näytti tekstiviestin mikä seur. aamuna tuli, ja yhdessä näille pokailuyrityksille sitten naurettiin. Eli olkaapa "toiset naiset" valmiita siihen että joka viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa!
Mutta olen 100% varma, että jokainen kyllä pystyy pettämään. Kyse onkin nimenomaan siitä aatteesta. Kaikilla ei pettämiseen ole tarvetta. Kaikki eivät halua hankaloittaa elämäänsä joutumalla valheiden kierteeseen, tai järkyttäviin omantunnontuskiin. Ei me varatut naiset olla mitään seinäruusuja tuolla kuppiloissa. Päinvastoin. Vientiä riittää niin että korot kopisee. Mutta mutta... kun ei vieras kiinnosta, vaikka pään kääntäisikin, tai tuoksuisi hyvälle, tai iskisi silmää.
Onko siinä jotain niin pahaa, jos uskoo omaan kumppaniin, ja hänen tarkoitusperinsä. Uskollisuus on "aate", joka siihen uskoo... jne.
"One-night-standeilla" ei saavuta mitään. Ja tietysti tämä varattujen kanssa vällyjä lämmittelevä yhdenyönjuttu jää nuolemaan näppejään. Hän on silloin se joka "antaa!", hänen paikalleen kelpaisi pettäjälle kuka vaan. Kyse ei siis todellakaan ole, teille varattujen metsästäjille tiedoksi, siitä, että te olisitte JUURI SE OIKEA! Kyse on siitä, että jos joku pettää se on tod.näk. ns. paha tapa. On ihan turha antaa itselleen pointseja siitä, että sainpas taas yhden varatun tmv.
Oma ukkoni, ei myöskään anna aihetta minun epäillä hänen pettävän. Erään yhteisen ravintolailtamme jälkeen hän sai tekstiviestin eräältä kaukaiselta tutultaan, johan oli illanmittaan törmännyt. Naikkonen oli tehnyt itseään tykö oikeen kunnolla. Mieheni kertoi minulle nämä tapahtumat, myöskin näytti tekstiviestin mikä seur. aamuna tuli, ja yhdessä näille pokailuyrityksille sitten naurettiin. Eli olkaapa "toiset naiset" valmiita siihen että joka viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa!
Mutta olen 100% varma, että jokainen kyllä pystyy pettämään. Kyse onkin nimenomaan siitä aatteesta. Kaikilla ei pettämiseen ole tarvetta. Kaikki eivät halua hankaloittaa elämäänsä joutumalla valheiden kierteeseen, tai järkyttäviin omantunnontuskiin. Ei me varatut naiset olla mitään seinäruusuja tuolla kuppiloissa. Päinvastoin. Vientiä riittää niin että korot kopisee. Mutta mutta... kun ei vieras kiinnosta, vaikka pään kääntäisikin, tai tuoksuisi hyvälle, tai iskisi silmää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
...pettäisi myöskään minä kumppaniani.Enkä pettänyt 14v:sen avioliiton aikana vaikka sainkin ehdotuksia.Nyt etsin sitä oikeaa ja rehellisyys itseä ja toista kohtaan,ohittaa monet muut "avut" joita naisilla on.Kesän jatkoja.
lihavahko,( omistan jenkkakahvat )lyhythiuksinen, välillä tosi vittumainen, nalkuttavakin ehkä. kokkaan, hoidan pennut, siivoan ja hoidan juoksevat asiat kotona. olen sängyssä peto, teen ihan mitä vaan ja enemmän. mieheni on ihana, iso, turvallinen ja luotettava. me emme petä toisiamme, meillä ei ole salaisuuksia, me olemme onnellisia. nauramme pettäjille, heillä on lyhyet jäljet. mietimme monesti onko olemassa oikeaa rakkautta, pyyteetöntä ja luottamukseen perustuvaa. sitten tajuamme oman suhteemme olevan juuri sellaista. kiitos siitä miehelleni, jota kukaan povipommi tai seksinnälkäinen teini ei koskaan saisi pokattua ravintolasta mukaansa. mieheni ei siedä tyrkkyjä, ja hän palaa aina reissuiltaan minun luokseni, ja vittuilijoille tiedoksi, nämä reissut ovat kundiporukan ryyppäjäisiä, joita on harvoin ja viimoseksi paikalle toivotaan hihitteleviä haarushinkkaajia. noh, ehkä tämän kirjoituksen tarkoitus on kertoa että onnellisiakin suhteita on, ja niistä pitää olla ylpeä. hyvää kesää kaikille, sukupuoleen ja siihen katsomatta, onko petetty vai pettäjä :)
ehdotuksia kai saa jokainen joskus, mekin, mutta se on eri asia kuinka ne kuittaa. mun mielipide on se että ehdotukset ovat tavallaan pelin alku, lähdet siihen tai et. elämä ja suhteen rehellisenäpito on kaikki yhtä isoa peliä, jossa ne jotka kulkevat suoraan eivätkä polulta eksy ovat voittajia. erota voi ja jatkaa hakua, mutta mitä järkeä on pilata tuttua ja turvallista suhdetta johon aina palaa takaisin (!!!) jollain syrjähyppy- Lolitalla?