Mä rakastan poikaystävääni ja se mua(ainakin niin sanoo)..olemme olleet on/off suhdetta kohta jo kaksi vuotta..Eikä voi muistaa kumpi aloitti pettämisen ja mistä syystä..Mieheni juo aika paljon ja kännipäissään toilailee muiden naisten kaa..Ja minä perässä kostan hänen tekosensa, lapsellista, mutta muuten ei pysty olemaan..ja näin kierre on valmis..Nyt haluan hypätä pois oravanpyörästä mutta eihän se poikaystävälleni käy, roikkuu ja samaa paskaa jauhetaan puhelimessa eikä mistään päästä sopuun..Luulisi kun ottajia on niin valitsisi vain parhaan ja jatkaisi elämäänsä ilman mua....Mun vaihtoehdot on vähissä : joko jatkan ja sairastun henkisesti tai suren aikani ja olen yksin...Muillahan ei koskaan tälläistä tilannetta ole ollut????
VITUTTAA..
loppuunpalanut
41233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vielä kypsiä "aikuiseen" parisuhteeseen, varsinkaan poikaystäväsi. Jos itse uskot sellaiseen kykeneväsi ja sitä oikeasti haluavasi, niin sinun täytyy vaihtaa miestä. Hänellä kypsyminen vie vielä vuosia, jos sitä nyt tapahtuu koskaan.
Olen ennen tätä parisuhdetta elänyt normaalia suhdetta 15 vuotta joten tiedän että pystyn normaaliin suhteeseen..Ja haluaisinkin sitä mutta tiedän että se onnistuu vain lähestymiskieltoa hakemalla..
pitää hakea lähestymiskielto ja antaa itselle aikaa ja tilaa päästä henkiseen tasapainoon ja huolehtia itsestä. Sen jälkeen voi sitten taas alkaa katsella josko olisi aika löytää joku mukava elämänkumppani.
Miten ihmeessa on niin vaikea sanoa EI typerille asioille. Asioille jotka aivan vuoren varmasti tietaa tuttavan pahuuttta, onnettomuutta ja tuskaa?
Mita varten sina et avaa suutasi sanomaan EI silloin kun tiedat etta se on oikea vastaus:
-"Ystavasi" sairaisiin jaaritteluihin
-Huoraamaan jokaisen vastaatulijan kanssa
-Sekoittamaan aivosi viinalla jonka "luvalla" sina voit kayttaytya kuin idiootti
-jakamaan alunperinkaan aikaa ihmisen kanssa josta ei ole muuta kuin harmia
Tiedatko, Loppuunpalanut,Suomessa on valtavan hyva elaa yksin. Sina voisit aivan loistavasti kayttaa vapaaaikasi kokoamaan itsesi, tehda asioita joista saa rikkautta henkisesti ja kohottaa samalla fyysista olemustasi.
Se saattaa vieda aikaa. ehka vuoden jopa kaksi. Mutta sitten kun olet ehyt ja voimakas sisaltapain olet aivan eri asemassa etsimaa itsellesi elinkummpania. Sina voit sitten olla tasavetoinen terveen ihmisen kanssa ja voitte tarpeen tullen "terveesti" hoitaa ja antaa apua toisillenne.
Elama on niin taynna kauniita asioita mutta sina pyoriessasi tuossa saastassa olet hyvaa vauhtia menettammassa kaiken ja vajoamassa yha syvemmalle lokaan.