Kohta 4 kk takana ja rakkaus vain syvenee. Tavattiin netissä, toinen varattu, toinen vapaa, kumpikin tahollansa yksinäisiä. Elämään on tullut hyväksyvää kosketusta ja toisen hyväksyntää sellaisena kuin on. Elämässä on nyt tuki, joka pitää.
Minä, entinen kivien heittelijä, poistun paikalta, kun jotakuta syytetään uskottomuudesta. Elämä ei ole mustavalkoista.
Minä, entinen kivien heittelijä, poistun paikalta, kun jotakuta syytetään uskottomuudesta. Elämä ei ole mustavalkoista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ystävällesi! Hienoa että olette löytäneet toisenne ja saaneet jotain hyvää elämäänne.
Niin se on. Elämäämme on tullut "jotain hyvää", niin kuin sanoit. Ja se Jotain on Rakkautta, sitä, jota toivoisi jokaisen elämään.
Kaikkea hyvää sinulle:)
Meillä on 18 kk takana mutta muuten tekstisi voisi olla mun kirjoittamani.
Elämä on merkillistä.
"Elämä on merkillistä", täsmälleen. Jos joku olisi joskus sanonut minulle käyvän näin, olisin nauranut ja kai paiskannut hänet lopuksi pihalle. Kuka meistä voi etukäteen kirjoittaa elämäntarinansa? En minä ainakaan.
Kaikkea hyvää teille. Käänteitätekevää, merkillistä elämää jatkossakin:)
Olen aina ollut kohtalaisen avarakatseinen eli välttänyt jo aika nuorena musta-valkoista ajattelua ja toisten tuomitsemista. Yritin jo nuorena ymmärtää ihmisten erilaisuutta, vaikken kaikkea hyväksynyt enkä hyväksy vieläkään. Ehkäpä juuri siksi minusta yhtä halveksittavimpaa ihmistyyppiä edustaa ihmiset, jotka ovat valmiita tuomitsemaan toiset vaikkapa pettämisestä. Kun kyseinen tuomitsija itse ihastuu varattuun, takin kääntö tapahtuu välittömästi ja asia muuttuukin ei tuomittavaksi, koska sille ei muka mitään voi.
Ihminen ei voi esimerkiksi sairaudelle tai kuolemalle mitään, mutta suhde varattuun on täysin ihmisen omassa vallassa. Jokainen teini-ikäistä vanhempi varattu on joskus ihastunut muihin ihmisiin suhteensa aikana. Aika moni vapaa on myös joskus ihastunut varattuun. On täysin omassa vallassa, mihin pisteeseen ihastumisen antaa kehittyä.
Uskottomuus ei poistu syyttämättä jättämällä. Uskottomuus on tosiasia ja omalla teollasi olet osallinen jonkun ihmisen loukkaamiseen. Jos sinusta on nyt löytynyt jotain laajempaa ajattelua entisen mustavalkoisuuden lisäksi, niin hyvä. Sitä avarakatseisuutta tarvitset, kun ihastumisesti puoliso, ystävät, (lapset?), kne. saavat tietää suhteestanne. Toivottavasti sinulla on hyvä itsetunto, jota tarvitset, kun soppaanne aletaan selvitellä. En tiedä vielä yhtään paria, jonka pettämisestä johtunut ero olisi sivistyneesti käsitelty ja eron tuoksinassa et todennäköisesti onnistu jättäytymään ulkopuolelle.
Minun takinkääntöni on tapahtunut monien vaiheitten kautta monien vuosien varrella. Olen oppinut hyväksymään itseni sellaisena kuin olen ja samalla hyväksymään myös toiset. En näe mitään "ihmistyyppiä" halveksittavana.
Kivien heittelyä on toisten tuomitseminen.
Kaikkea hyvää sinulle:)
Eikös sitten kannattaisi lyödä hynttyyt yhteen? Mikä on sen varatun tilanne; onko perhettä (=lapsia) tms. joka estää lähtemästä?
Ei kannata jatkaa salaisesti, ihan totta. Siinä käy tosi huonosti, omasta kokemuksestani tiedän.