tarinani

Kerronpas teille oman tarinani viimeaikaisista tapahtumista:

Olemme seurustelleet tyttöystäväni kanssa kolme vuotta mutta viimeviikot ovat olleet elämäni pisimpiä ja tuskaisimpia.

On vaikea päättää mistä aloittaisn mutta kaikki alkoi noin kaksi kuukautta sitten kun tyttöystäni alkoi hieman käyttäytä omituisesti ja itkikin aina silloin tällöin. Kyselin häneltä että mikä on mutta hän ei vastannut. Pikkuhiljaa hän kuitenkin alkoi pitää etäisyyttä. Ei vastannut tekstiviesteihin eikä muutenkaan juuri ottanut yhteyttä vaikka ennen tapasimme tai ainakin soittelimme päivittäin. Jossakin välissä hän sitten ilmoitti että haluaa erota sillä minä kuulemma ahdistin häntä eikä siksi voinut jatkaa suhdetta. Sovimme kuitenkin että pidämme etäisyyttä mutta silti yritämme vielä jatkaa.

Noh, aikaa kuluu ja asiat alkoivat taas sujua, tai niin ainakin luulin. Aina meillä käydessään hän tarkisti sähköpostinsa ja lähes jokatoinen päivä oli tullut maili mieheltä, jota en varsinaisesti tunne mutta tiedän kyllä. Kyselin häneltä usein että mikä heidän suhteensa oli kun noin kiivaasti ollaan yhteydessä. Vsatauksena sain että he ovat vaan hyviä kavereita ja että ovat jo tunteneet pitkään. Minä uskoin sillä luotin rakkaaseeni.

Jälleen muutama viikko kuluu ja rakkaus kukoistaa. Ikävä kyllä sain myös tietää että tyttöystävälläni on suhde mailimieheensä ja että hän on pettänyt minua useita kertoja!!! Maailma romahti samantien... en tiennyt mitä ajatella tai tehdä... itkin ja halusin erota! Juuri edellisenä iltana kun sain tietää petturuudesta, tyttöystäväni kysyi minua kanssaan kihloihin. Suostuin tietämättömänä tulevasta.

Kysyin kuinka hän voi edes ajatella kihloja jos kerran on mennyt pettämään ja hän sanoi että he eivät tapaa enää sillä kuulemma hän on kaikkein onnellisin mun kanssani ja että rakastaa minua yli kaiken eikä ketään muuta. En voinut uskoa todeksi. Eihän tällaista tapahdu kuin elokuvissa jos niissäkään. Olin niin vihainen ja järkyttynyt ja sanoin että ei tässä muu auta kuin ero. Siihen hän sanoi tappavansa itsensä sillä ei kuulemma voi elää enää itsensä kanssa koska on niin häpeissään ja itsevihaa täynnä. Ja hän oli täysin tosissaan... siitä jo todisteena viiltelyt käsivarsissa! :(

Rakastan häntä niin paljon!! ja kuitenkin samalla kiehun sisällä ja viha kalvaa mielessä... Olemme edelleen yhdessä ja kaikki näyttää hyvältä ainakin pinnalta itseni kohdalla. AUTTAKAA RAKKAAT IHMISET! MITÄ MINUN PITÄISI TEHDÄ? En uskalla jättää häntä syystä jonka kerroin ja rakastankin häntä enemmän kuin ketään muuta ikinä! ja samalla en voi luottaa sillä pelkään että se tapahtuu uudelleen...

Kiitos jo etukäteen hyvistä neuvoista....