Kysymys on siis vakipanoista ja yhden illan jutuistakin. En käsitä kuinka näitä pidetään itsetuntoa kohottavina asioina. Itsearvostuksestahan häviää loputkin, kun antaa itsensä toisen käyttöön halvalla, vaatimatta sen kummempia tunteita. Kunnioitusta itseä tai toista kohtaan ei näissä tapauksissa juurikaan ole. Itsekkyyttä sitäkin enemmän, epätoivoisuuttakin?
Edellä mainitut ajatukset heräsivät koettuani ensimmäisen yhden illan jutun. Nyt voimia tulisi löytyä kieltäytymään "kunniasta päästä" vakipanoksi. Tyyppi oli hyvä... muttei halua sen vakavampaa. Sitoutumaton kesäheilahan olisi sinänsä ihan piristävä juttu, mutta mutta..
Mitä siis ajattelee henkilö, joka vakipanoa toivoo? Helppohan se on pirauttaa että kipases tänne, mun tekee nyt mieli. Kuulostaa karulta. Naisen arvostus ei taida ihan kohdallaan olla. Pelimiehen harrastusko? Kokeilunhaluisille? Vasta eronneille?
Taidan tietää jo vastaukset. Mutta kertokaa ihmeessä kyseisen laisten pelimiesten sielunmaisemasta jotain. Onko se vieläkin raadollisempaa kuin kuvitella osaan.. hui ;O)
Edellä mainitut ajatukset heräsivät koettuani ensimmäisen yhden illan jutun. Nyt voimia tulisi löytyä kieltäytymään "kunniasta päästä" vakipanoksi. Tyyppi oli hyvä... muttei halua sen vakavampaa. Sitoutumaton kesäheilahan olisi sinänsä ihan piristävä juttu, mutta mutta..
Mitä siis ajattelee henkilö, joka vakipanoa toivoo? Helppohan se on pirauttaa että kipases tänne, mun tekee nyt mieli. Kuulostaa karulta. Naisen arvostus ei taida ihan kohdallaan olla. Pelimiehen harrastusko? Kokeilunhaluisille? Vasta eronneille?
Taidan tietää jo vastaukset. Mutta kertokaa ihmeessä kyseisen laisten pelimiesten sielunmaisemasta jotain. Onko se vieläkin raadollisempaa kuin kuvitella osaan.. hui ;O)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Joo, nää vakipano-/yhdenillanjuttu-keskustelut jatkuu ja jatkuu... Ei siinä, et asiasta ei kiinnostais jutustella.
Itseäni liikoja toistamatta puutun vain yhteen lauseenloppuun, jonka kirjoitit.
"...antaa itsensä toisen käyttöön halvalla, vaatimatta sen kummempia tunteita."
Siinä se on. Seksisuhteissa ei oo kysymys käyttöönantamisesta tai -ottamisesta, vaan pelkästä seksistä ja siitä nauttimisesta. Se ei välttämättä ole itsekästä; hyvä seksihän on sitä, että molemmilla on kivaa. Mikäs siinä, jos kaksi (tai useampi ihminen) haluaa paneskella keskenään. Ongelma ja pahaa oloa siitä syntyy siinä vaiheessa, jos/ kun jompikumpi (useammin nainen) alkaa tunteilemaan, ihastuu tai rakastuu panoonsa. Itse huomasin, et tunteiden pitäminen seksistä erossa on liian hankalaa, koska jos ei ole tunnetta, vastapuoli on tosi yök, eikä sellasen kaa huvita touhuta yhtikäs mitään.
Pistät nippuun yhdenillan jutut ja vaki...Etkö ymmärrä mikä ero siinä on? Itse en alennu yhden illan hupiin, vaan tahtoisinkin pitempiaikaisen...
Pidän näitä baaritiskiltä sänkyseuransa hakevia omituisina, kuinka täysin vieraan ihmisen kanssa voi edes sänkyyn mennä? Ei tässä ole millään tavalla itsetunnosta kyse.
Työni ja harrastusten takia vapaa-aikaa jää senverran vähän että ns perinteisessä seurustelussa vain kiusaisin kumppaniani, hän odottaisi yhteisiä viikonloppuja, jossa oltaisiin kokoajan kuin paita ja peppu. No mikäs siinä, mutta elämäntilanteeni ei kertakaikkiaan nyt mahdollista sellaista.
Jokainen ihminen kuitenkin kaipaa kosketusta, hellyyttä, ja erotiikaa elämäänsä, niin minäkin. En voi käsittää sanomaasi, ettei tällaisessa suhteessa olisi kunnioitusta tahi tunteita! Mitä itsekästä siinä on jos nukkuu vieretysten, hellii ja rakastelee, nauttii toisen ihmisen kosketuksesta?
Luuletko että homma toimii siten vain puhelinsoitolla? Ei toimi. Tapaamiset sovitaan yhdessä, silloin kun molemmille sopii ja kumpikin niin haluaa. Myöskin sitoutuminen kuuluu minusta asiaan, en voisi kuvitellakaan harrastavani seksiä kenenkään muun kanssa,sehän on jutun perusta. Ei tarvitse etsiskellä ketä sattuu kumppaneita, vaan tietää että on joku luotettava henkilö jonka kanssa voi tämän osa-alueen elämästänsä elää. Tällöin myös nykyaikana välttämätön toisesta huolenpito voi myös toteutua.
Naisen arvostusta tällainen ei taatusti laske, miksi niin olisi? Ihan samalla tavalla ottaisin hänen toiveensa ja tarpeensa huomioon, olisihan hän minulle hyvin läheinen, kaikkein läheisin...
Ei hän missään tapauksessa voisi olla "vain antanut itsensä minun käyttöön"...huh mitä asenteita. Minulle jokainen ihminen on yhtä arvokas ja rakastettava riippumatta siitä, millaiseen "lokeroon" ns yleinen mielipide suhteeni häneen survoo.
Moi,
Olen aikalailla samassa tilanteessa kuin sinäkin,, työni ja sen vaatima matkustaminen, harrastukseni ja opiskeluni vievät paljon aikaani joten sosiaalinen elämä kärsii, erityisesti kun lomakaudet ovat ohi. Seurustelisin minäkin luonnollisesti, mutta missä välissä tutustua kehenkään tai törmään vain kotihiiriin ja lapsilleen äitiä hakeviin miehiin. Ei tässä mitään vikaa, mutta tämä ei nyt onnistu tällä hetkellä ja eikä minusta kotihengetärtä tule.. joten,,
En halua potea syyllisyyden tunnetta siitä jotta olen poissa kotoa, tunne koko ajan käveleväni toisen yli,, ja myönnän tekeväni sen jos siihen tilaisuuden saan...
Eli, myönnän ylläpitääneeni jotain 'hoitoaktiviteettia', mutta hyvin satunnaisesti, harvoin, sillä se on kovin turhauttavaa ja yleensä ukkomiehet ovat eniten tyrkyllä.. ja onhan näissäkin riskinsä, pää ei pysy kylmänä. Mielummin ei mitään sitten,, vaikka eihän sekään kivaa ole..
Niin, ihminen minäkin olen, eli kaipaan toista ihmistä, kosketusta ja läheisyyttä sekä kontaktia toiseen,, ei kuitenkaan mitään yhden illan juttuna, vaan mielummin pitkäaikaisesti,, vakavastikin..
Ajatuksesi suhteesta joka tyydyttää niin 'lihaiset tarpeet' kuin hieman henkistäkin, yhdyn näihin. Kyseessä voi olla hyvinkin toimiva suhde, kun molemmat ovat avoimia ja rehellisiä sekä tietävät missä mennään, mikä on 'pelin' henki ja jos ajatukset muuttuvat tai elämässä sattuu jotain mullistuksia,, tästä kerrotaan toiselle.. en tosin ole tällaiseen itse vielä törmännyt,, en ole ollut niin onnekas, mutta
katson ympärilleni, ja toivon jotta joku yllättäisi minut positiivisesti.. :)
sara
Kuullosti hassulta, minullakin on vakipano, aina valmiina palvelukseen, mutta hän on kyllä mies, jolle minä (nainen) soitan, kun ****.
Vakiopanoa ja yhden illan juttua ei pidä tosiaan sotkea toisiinsa. Yhden illan juttuhan on vain kahden kosketusta ja lihan himoa kaipaavan yhteinen sopimus. Vakiopano taas on yksi avoimen suhteen olomuodoista.
Itse aikoinani ehdotin "vakiopanosysteemiä" sellaisille naisille joiden kanssa oli kivaa peuhata, mutta jotka eivät kiinnostaneet muuten. Eli he olivat niin sanottuja hätävaroja...
Nämähän ovat kuitenkin vain väliaikaisia ratkaisuja, kunnes löytää sen jonkun. Eli niissä ei ole mitään "trendikästä". No, ehkä sellaisen mielestä, joka ei ole sitä itse kokenut, vaan ainoastaan katsonut jostain TV-sarjasta (Ally, Sinkkuelämää... =).
Nyt olen itse löytänyt ihmisen, jonka kanssa haluan elää yhdessä, ja niin se sinäkin joskus löydät. Siihen saakka voit tehdä niin kuin parhaaksi tuntuu.
Eipäs taas syyllistetä vain miehiä näihin tempauksiin!! Yhtä lailla naiset etsivät vakipanoja siinä missä miehetkin. Ja voihan sitä alkaa niuhottamaan, että miehet enemmän, ja niin se KAI onkin mutta se ei ole se pointti.
"Naisen arvostus ei taida ihan kohdallaan olla. Pelimiehen harrastusko? "
Entäpä naisella miehen arvostus? Ärsyttää kun kaikki miehet leimataan taas vaihteeksi tunteettomiksi himoköyrijöiksi.
Kivaa kesää.
ehkäpä kysymyksessä onkin "yhteistyö ja avunanto"
toinen on jumalainen ja estoton seksikumppani.. syitä ja elämäntilanteita ei kysytä, vaan nautitaan hyvästä ja turvallisesta seksistä..tutun ihmisen kanssa ja aamulla on mukava herätä ja helliä... siis paljon tunteita ja hellyyttä...mutta kumpikaan ei omista toista... ei ollenkaan paha asia..
Joillain ihmisillä on tapana kumota edellisen kaltaiset mielipiteet väittämällä, että ko. ihmisten elämä on oikeasti tyhjää ym. ym.
Itselläni on vakipano ja meistä ei koskaan muuta tulekaan. Homma toimii ja on mukavaa. Toki kokonaisvaltainenkin ihmissuhde on haussa, mutta tällä hetkellä sellaista ei ole.
Suuren suuri kiitos ajatuksista. Myönnän katselevani asioita turhan mustavalkoisesti, muutama uusi näkökulma avautui tätä kautta.
Asiat eivät aina ole yksiselitteisiä. Täytyy toimia siten miten hyvältä tuntuu, itsestä ja toisesta. Turha se on kai jaotella itseään ja suhdettaan mihinkään luokkaan. Eletään nyt ja mietitään vasta jälkeen päin. Kiitos.