Mitä on rakkaus?

Rakkaus on illuusio hollywoodista. Rakkaushömpötys sopii sellaisille, joilla ei ole kykyä/tietoa rakentaa kestävää parisuhdetta. Kestävä parisuhde naisen ja miehen välillä on hieman kivulias yhdessä olemisen muoto. Nykyään usein on niin, että eivät vain muksut vaan vanhemmatkin kulkevat jatkuvien mielihyväntuntemusten perässä. Jos viihdyt oravanpyörässä ja haluat jatkuvasti suuria tunteita, ei kestävä ja arkinen suhde ole sinun juttusi.

Toisaalta rakkaus voi olla kärsivällistä välittämistä ja päättäväisyyttä. Yhdessäolo täyttää monille sisäisen tarpeen, ja tuo sisäisen harmonian. Tämä on mielestäni se arvokas rakkaus, jota ei niinkään metsästetä. Se rakennetaan kun sopiva ihminen osuu kohdalle. Eikä tuo ihminen ole Ritke Vorresteri, vaan sellainen jonka kanssa on suht hyvä olla.

Minusta kuulostaa siltä, että sinulla on jo se, mitä ihminen tarvitsee. Arjen pienet ilot ja pienet surut. Rakenna kestävälle pohjalle.

Mielestäni suhde, jossa toinen on onnellinen ja toinen onneton, on aika mahdoton.

Oliskohan vaan niin, että aika usein eron jälkeen samat ongelmat toistuvat uudessakin suhteessa. Koskee sitä puoliskoa, joka eroa on halunnut. Poisluettuna kaikkein räikeimmät tapaukset, joissa eron syynä on esim. alkoholismi, väkivaltaisuus yms.
Se "erotettu" puolisko sitten voisikin uudessa suhteessa onnistua paremmin. Ja tämä siis on vain minun mielipide.

Tavallinen harmaa arki kuuluu joka ikiseen liittoon. Ollaan väsyneitä ja äreitä. Mutta, siinä arjen keskelläkin voisi välillä osoittaa sille kumppanille, että vaikka ollaan pahalla tuulella niin sitä toista silti rakastetaan, ettei se äreys johdu puolisosta. Esim. vaikka tulee vähän äreiltyä niin voisi antaa pusun poskelle tai hellän läpäytyksen takapuoleen osoituksena, että välittää.

ollakin avioero palsta? Rakkaus ja avio-ero on kaksi vastakkaista asiaa. Rakkaus on iänkaikkinen sanotaan ja avioero sitä "jälkiviisautta" katkeruus on siinä välimuotona.

on sitä että on kumppani, jonka kanssa voi käydä sunnuntaikävelyllä samanlaiset tuulipuvut päällä.
Ulkoisesti mies ja nainen alkaa pitkässä suhteessa muutenkin näyttää samanlaiselta (kuten vanha viidakon sanonta sanoo; lemmikki on isäntänsä näköinen)

Se mitä jotkut pitävät rakkautena, on vain pieni osa siitä. Rakkaus on laajempi kuin vain pariutumiseen liittyvä ilmiö. Miettikääs vähän mitä on äiti ja lapsi, isä ja lapsi, omat vanhemmat, sisarukset, lemmikit, ystävät, tai vaikka uskovan rakkaus Jumalaan, miksei esim. maailmaankin? Parisuhteessa rakkaus on omalla tavallaan jotain erityistä.

Olen elänyt avioliiton jota en voi kutsua rakkausliitoksi, enemmin järkiliitoksi. Siihenkin kuului välittämistä, kiintymystä ja sitoutumista. Ajattelin että se riittää, vaan kuinkas kävikään 15 vuoden kuluessa? Jossain sielun sopukoissa tyhjä tila kasvoi kasvamistaan.

Nyt 20 vuotta myöhemmin tiedän mikä puuttui - se oli juuri se Rakkaus. Henkinen ja syvä yhteys toiseen ihmiseen. Vaikka nykyinen puoliskoni olisi maapallon toisella puolella, tunnen hänen läsnäolonsa. Hänen ilonsa ja murheensa ovat myös minun ilonjani ja murheitani ja päinvastoin. Emmekä aina tarvitse sanoja - me vain tiedämme. Jo se että hän on olemassa tekee minut onnelliseksi. Jos elämä meidät erottaisi, en voisi ottaa hänen tilalleen ketään toista. Kukaan ei pysty täyttämään hänen paikaansa.

Tämä on kaukana siitä, mitä hömppärakkaus on, siis se mitä liian monet pitävät rakkautena. Vaatii rohkeutta laittaa itsensä täydellisesti alttiiksi, olla alasti sieluineen toisen edessä. Silläkin uhalla että toinen voi halutesssaan satuttaa ja pahimmillaan tuhota sinut. Tämä on täynnä myös pelkoja joista täytyy kasvaa ulos ja vain luottaa toiseen. Tätä ei pidetä yllä millään ulkonaisella ominaisuudella tai omaisuudella. Vain sillä omalla asenteella että pitää "oven" auki toiselle mennä ja tulla kuinka hän parhaaksi katsoo, eikä torju häntä pois.

Usko vaan että ei ole aina helppoa. En siis yhtään ihmettele että monet mieluummin lähtevät turvallisempaan ystävyysliittoon ja kaveriliittoon, tai tuohon hurmaavaan rakastumis liittoon - joka ikävä kyllä ei montaa vuotta kestä! Eivätkä läheskään kaikki edes kohtaa elämänsä aikana rakkaussuhdetta.

Hyvä osoitus rakkaudesta on se, että kermaleivosta jaetaan sulassa sovussa, jopa samalta lautaselta syöden..

voi tietää elääkö huonossa liitossa"

Ei sitä voikaan tietää. Sen tuntee. Jostain luin hyvän määritelmän (taisi muuten lukea jonkun hääparin kortissa..): "Siinä on rakkautta tarpeeksi, kun sietää toista".

todella parempaa jonkun toisen kanssa. Kaikki. Myös se harmaa arki. Kannattaa lähteä. Ja siihen mitä rakkauteen tulee; rakkaushan on yksinkertaisesti toisen ihailua, kunnioitusta, arvostusta, huomioon ottamista... jos näitä löytyy, liitto on hyvä ja kestävä.