Kun rakkaus loppuu

Rakkaus on ikuista jos sen liekkiä pidetään yllä.
Suhteen molemmilla osapuolilla on velvollisuus pitää sitä kipinää yllä, huonoinakin aikoina.

Eikä pyydetty rakkaus ole oikeaa rakkautta, sen pitää tulla pyytämättä -sydämmestä

Meitä on erilaisia ja kaikilla erilaiset tarpeet, pitää oppia lukemaan toista ja toisen haluja ja tarpeita. Sen kun oppii niin vastavuoroisesti saa toiselta myös takaisin mitä itse tarvitsee
Ei voi rakastaa vain silloin kuin se itselle sopii tai sillä tavalla kuin sen itsestä kuuluisi mennä

pettynyt kirjoitti:

Rakkaus on ikuista jos sen liekkiä pidetään yllä.
Suhteen molemmilla osapuolilla on velvollisuus pitää sitä kipinää yllä, huonoinakin aikoina.

Eikä pyydetty rakkaus ole oikeaa rakkautta, sen pitää tulla pyytämättä -sydämmestä

Meitä on erilaisia ja kaikilla erilaiset tarpeet, pitää oppia lukemaan toista ja toisen haluja ja tarpeita. Sen kun oppii niin vastavuoroisesti saa toiselta myös takaisin mitä itse tarvitsee
Ei voi rakastaa vain silloin kuin se itselle sopii tai sillä tavalla kuin sen itsestä kuuluisi mennä

'pyytämättä sydämestä', samaa mieltä! Ei rakkautta eikä muita tunteitaan kykene kontroloimaan, taidat puhua jostain muusta kuin rakkaudesta. 'Rakastaa kun itselle sopii', ei sovi ajatukseeni tunteista.
Jos rakastaa niin rakastaa ja jos ei niin ei! Me voimme päättää jatkaa elämäämme toisen kanssa, päättää olla hyvä toiselle (lähimmäinen). Mutta me emme voi päättää rakastaa tai olla rakastamatta.

dohdih kirjoitti:

'pyytämättä sydämestä', samaa mieltä! Ei rakkautta eikä muita tunteitaan kykene kontroloimaan, taidat puhua jostain muusta kuin rakkaudesta. 'Rakastaa kun itselle sopii', ei sovi ajatukseeni tunteista.
Jos rakastaa niin rakastaa ja jos ei niin ei! Me voimme päättää jatkaa elämäämme toisen kanssa, päättää olla hyvä toiselle (lähimmäinen). Mutta me emme voi päättää rakastaa tai olla rakastamatta.

Avioliittoa solmittaessa pappi kysyy: "TAHDOTKO sinä xx rakastaa tulevaa aviopuolisoasi xx jne", ei esim. "tuletko rakastamaan/vannotko rakastavasi ikuisesti".

Tahdon asia siis tuo rakkauskin, kuten niin moni muukin juttu elämässä. Mutta vastavuoroisuutta toki vaatii, ei yhden ihmisen rakkaus riitä pitämään parisuhdetta kasassa.

tahtominen kirjoitti:

Avioliittoa solmittaessa pappi kysyy: "TAHDOTKO sinä xx rakastaa tulevaa aviopuolisoasi xx jne", ei esim. "tuletko rakastamaan/vannotko rakastavasi ikuisesti".

Tahdon asia siis tuo rakkauskin, kuten niin moni muukin juttu elämässä. Mutta vastavuoroisuutta toki vaatii, ei yhden ihmisen rakkaus riitä pitämään parisuhdetta kasassa.

Vihkikaava/pappi sanoo -> rakkaus on tahtomisesta kiinni...? Mikäs auktoriteetti nyt kirkko on tunneasioissa? Alkuperäiseen kysymykseen, rakkaus voi todella loppua ja kuolla suhteessa. Sen jälkeen on kysymys lähinnä siitä riittääkö se kaikki muu kumpaakin tyydyttävään suhteeseen (ystävyys, kiintymys..)