Yrittäkää kuvitella itsenne tähän asemaan:
Olet aloittanut suhteen tytön kanssa, joka on ulkomaalainen, mutta kuitenkin eurooppalainen. Teillä on yhteinen uskonto, samanlaiset arvot eikä muutenkaan sellaisia kulttuurieroja jotka olisivat tämän suhteen jatkumisen esteenä.
Pidät tytöstä. Olet esitellyt hänet kaikille ystävillesi, vietätte paljon aikaa yhdessä - mutta teette asioita myös erikseen; tyttö haluaa oman tilansa ja aikaa itselleen, ja myös sinulle ystävät ovat luonnollisesti tärkeitä.
Tyttö ei puhu tunteistaan paljon - hän on kyllä tehnyt selväksi että pitää sinusta, mutta on halunnut edetä suhteessa varovaisesti, hän ei siis ahdista sinua suunnittelemalla yhteisiä asioita edes kuukauden päähän - sinä kyllä mainitset välillä jotakin yhteisestä viikonloppumatkasta joulukuun alussa ja annat tytön ymmärtää että haluat hänen pysyvän elämässäsi ensi viikkoa pidempäänkin.
Tyttö on kuitenkin sinun kotimaassasi määräaikaisessa työsuhteessa, joka kestää alkukesään. Tämän jälkeen tytön täytyy aloittaa opiskelu, mutta hän ei tiedä vielä missä, ja puhuu sinullekkin usein sekavista tulevaisuudensuunnitelmistaan. Hän ei puhu niistä sinun ja hänen suhteen kannalta, vaan omaltaan. Hän kertoo että haluaisi jäädä asumaan ja opiskelemaan sinun kotimaahasi koska tuntee olevansa enemmän kotonaan tässä maassa kuin omassaan, mutta taloudelliset syyt ja perhesuhteet taas vetävät tyttöä hänen omaan kotimaahansa.
Tytön pohdiskeluja tovin kuunneltuasi sanot hänelle, että tytön kannattaisi varmaankin opiskella omassa kotimaassaan kun kerran on siellä oikeutettu ilmaiseen koulutukseen. Tyttö hämmentyy, ei kuitenkaan ilmaise sitä millään lailla. Silti, hän haluaisi kovasti tietää, miksi sanot noin? Etkö vain osaa tai halua ajatella asioita siltä kannalta, miten tytön päätökset ja valinnat vaikuttavat teihin? Vai etkö oikeastaan edes halua tytöstä mitään tämän vuoden päätyttyä? Mutta, jos näin olisi, miksi näkisit niin kovasti vaivaa tehdäksesi tytön onnelliseksi, voittaaksesi hänen luottamuksensa, ja tehdäksesi hänestä ison osan elämääsi...Tytön kanssa ei aina ole helppoa eikä yksinkertaista, pelkästä kevyestä hauskanpidosta ei ole kyse. Elätkö niin viisaasti vain tässä hetkessä, et murehdi tulevaa... Vai onko sinulle vain yhtä vaikeaa sanoa että tällä hetkellä sinä toivoisit tytön jäävän, ethän sinäkään tiedä tytön salaa toivovan että saisi sinut elämäänsä, vaikka lopullisesti... et kai sinäkään haluaisi rakentaa tytön kanssa pohjaa vahvalle ja ihanalle parisuhteelle, jos et näkisi sillä tulevaisuutta?
Olet aloittanut suhteen tytön kanssa, joka on ulkomaalainen, mutta kuitenkin eurooppalainen. Teillä on yhteinen uskonto, samanlaiset arvot eikä muutenkaan sellaisia kulttuurieroja jotka olisivat tämän suhteen jatkumisen esteenä.
Pidät tytöstä. Olet esitellyt hänet kaikille ystävillesi, vietätte paljon aikaa yhdessä - mutta teette asioita myös erikseen; tyttö haluaa oman tilansa ja aikaa itselleen, ja myös sinulle ystävät ovat luonnollisesti tärkeitä.
Tyttö ei puhu tunteistaan paljon - hän on kyllä tehnyt selväksi että pitää sinusta, mutta on halunnut edetä suhteessa varovaisesti, hän ei siis ahdista sinua suunnittelemalla yhteisiä asioita edes kuukauden päähän - sinä kyllä mainitset välillä jotakin yhteisestä viikonloppumatkasta joulukuun alussa ja annat tytön ymmärtää että haluat hänen pysyvän elämässäsi ensi viikkoa pidempäänkin.
Tyttö on kuitenkin sinun kotimaassasi määräaikaisessa työsuhteessa, joka kestää alkukesään. Tämän jälkeen tytön täytyy aloittaa opiskelu, mutta hän ei tiedä vielä missä, ja puhuu sinullekkin usein sekavista tulevaisuudensuunnitelmistaan. Hän ei puhu niistä sinun ja hänen suhteen kannalta, vaan omaltaan. Hän kertoo että haluaisi jäädä asumaan ja opiskelemaan sinun kotimaahasi koska tuntee olevansa enemmän kotonaan tässä maassa kuin omassaan, mutta taloudelliset syyt ja perhesuhteet taas vetävät tyttöä hänen omaan kotimaahansa.
Tytön pohdiskeluja tovin kuunneltuasi sanot hänelle, että tytön kannattaisi varmaankin opiskella omassa kotimaassaan kun kerran on siellä oikeutettu ilmaiseen koulutukseen. Tyttö hämmentyy, ei kuitenkaan ilmaise sitä millään lailla. Silti, hän haluaisi kovasti tietää, miksi sanot noin? Etkö vain osaa tai halua ajatella asioita siltä kannalta, miten tytön päätökset ja valinnat vaikuttavat teihin? Vai etkö oikeastaan edes halua tytöstä mitään tämän vuoden päätyttyä? Mutta, jos näin olisi, miksi näkisit niin kovasti vaivaa tehdäksesi tytön onnelliseksi, voittaaksesi hänen luottamuksensa, ja tehdäksesi hänestä ison osan elämääsi...Tytön kanssa ei aina ole helppoa eikä yksinkertaista, pelkästä kevyestä hauskanpidosta ei ole kyse. Elätkö niin viisaasti vain tässä hetkessä, et murehdi tulevaa... Vai onko sinulle vain yhtä vaikeaa sanoa että tällä hetkellä sinä toivoisit tytön jäävän, ethän sinäkään tiedä tytön salaa toivovan että saisi sinut elämäänsä, vaikka lopullisesti... et kai sinäkään haluaisi rakentaa tytön kanssa pohjaa vahvalle ja ihanalle parisuhteelle, jos et näkisi sillä tulevaisuutta?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tyttö vaikuttaa sellaiselta, että hän ei tee mitään päätöksiä pojan tai suhteen vuoksi. Näin hän ainakin antaa pojan ymmärtää. Sen vuoksi poika kovettaa sydämensä ja valmistautuu jo henkisesti eroon, joka tulee, kun tyttö muuttaa kotimaahansa.
Tilanne muuttuu sillä, että tyttö lopettaa miettimisen ja kertoo pojalle, mitä oikeasti haluaa pojasta ja suhteelta. Poika ei ole ajatustenlukija.
kirjoittaa mielenkiintoisesta elämäntarinasta novellikokoelma.
Tyttö on itsekäs. Ajattelee asioita vain omalta kannaltaan ja siltä mikä olisi helpointa hänelle.
Sitten kun poika ilmaisee että 'hyvä on, koska sinä tunnut haluavan kotimaahasi, mene sinne opiskelemaan', hän pääsee olemaan ärtynyt siitä että poika ei tunnukaan välittävän heidän suhteestaan kun noin hänet karkoittaa.
Toisin sanoen, tyttö tuntuu tehneen päätöksensä mennä helppoa tietä, ja nyt vain oikeuttaa itselleen suhteen loppumisen ('poika ei oikeasti välittänytkään minusta'), ilman että joutuu itse myöntämään että itse siihen pyrki.
Missä kohtaa tuo tyttö oli itsekäs? sehän vaan sanoi punnitsevansa eri vaihtohetoja, ja että sydän vetää sen miehen kotimaahan mutta toiset syyt omaan kotimaahan, ite ainakin sain sen ksätiyksen että tyttö HALUAISI jäädä jos se vaan suinki on mahdollista.
En tiedä, sä oot kyllä käsittänyt ihan eri lailla tuon tytön tilanteen kuin mä...?
Jos tyttö juttelee OMISTA suunnitelmistaan, eikä YHTEISISTÄ suunnitelmista, niin on hän jo päätöksensä sitten tehnyt. Ja jos hän sitten reagoi negatiivisesti kun poika vastaa samalla tavalla ('tee mitä haluat, mene vain maahasi'), niin se on tekopyhä ja tuntuu juuri vain välttelevän vastuuta päätöksestä jonka itse on jo tehnyt.
Näin minä tuon luin.
itse en myöskään koe olleeni itsekäs - vain varovainen. aiempien kokemusteni perusteella en halunnut tätä miestä säikäyttää vasta lyhyen suhteen jälkeen yhteisen tulevaisuuden pohtimisella, ja yritin tehdä muuta kautta hänelle selväksi että voin kyllä nähdä itseni elämässä myös hänen kotimaassaan...
Väärin taas siis. Jos olisin puhunut yhteisestä tulevaisuudestamme jo näin aikaisessa vaiheessa, olisin saanut kommenttia että mies on ahdistunut ja sanoo noin siksi - ja nyt kun yritin olla ahdistamatta häntä, olen itsekäs. :/