Olen ihan sekasin, en ymmärrä tunteitani enkä tiedä mitä haluan itekään... suhde on kestänyt kolme kuukautta mut viime aikoina ei oo toiminu niinku alussa. Hän on sivuttanut mua ollakseen kaereitten kaa ja jos ollaan porukalla nii hän ei paljoo välitä must... sit ku ollaan kahestaan nii haluu vain seksii ja sit ku on tyytyväinen nii vaatteet äkkii päälle ja tupakalle. nyt hän on alkanut vielä keksimään tekosyitä etten vois olla hänen kaa nii usein ku haluaisin. MUTTA silti me ollaan hänen mielestä vielä yhessä ku kysyn et onks tää ohi!?? ...hänen mielestä tällanen siis on ihan okei, minusta ei! olen pettänyt häntä kahesti ku tunnen itteeni nii yksinäiseltä. yks syy miks en oo vielä jättänyt hänet on se et saan olla hänen kaverin läheisyydessä... mut jos yrittäisin "vaihtaa" siit tulis hirvee soppa ja en tiedä miten olisin sen jälkeen jos oltais jossain kolmestaan!!! ja en haluais satuttaa jätkäni ku ollaanha me oltu onnellisesti yhes kuitenki... toivon vaan et kaikki olis ku ennen mut rupeen pikkuhiljaa toteamaan et se aika ei enää tuu takasin, ei voi tulla ku kiinostukseni alkaa olla poissa ja ku tällanen aika on takana. Tiedän et mun kai pitäis vaan sanoa hyvästi ja yrittää jatkaa olemalla vaan ystävä mut en jostain syystä ole pystyny! johtuu varmaan siitä ku mun ajatukset lentää miten sattuu ja en voi päätellä mitä haluan, mitä olis mulle parasta! Onks joku kokenu samaa tai tiedä mitä tehä?? tarvitsisin lohdutusta =(
jätänkö?
tyttö 16v.
10768
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
hmm.. ensimmäinen joka mulle tuli mieleen ( ei välttämättä touus :) oli se että jospa tää kundi pitää sua tavallaan "varalla". siis että kyttäilee kokoajan parempia vaihtoehtoja ja käyttää sua vaan sen vuoks että on jotenki parempi mies kun seurustelee.. olen jopa kuullut / nähnyt sellasen suhteen missä kundi seurusteli vaan sen takia että se oli kiinnostavampi sinkkujen mielestä. siis kulissiseukkausta, nuorten niinku vanhojenki joukossa kun on niitä jotka kyttäävät aina varattuja.. mutta tää suhde tuntuu ohimenevältä teinirakkaudelta. mulla niitä oli monia nuorena. pari kk oltii onnellisia ja suunniteltiin jopa perheet ja kaikki ja sitte yht'äkkiä jommankumman kiinnostus lopahti. rupes kiinnostaa muut asiat ( ei vältt. naiset/miehet) ja toiselle jäi vähemmän aikaa ja sekin vähä aika hiplattiin ja pussailtiin ja hempeiltiin..oi niitä aikoja :) koittakaahan nuoret elää ihmisiksi ja ajattele asia nyt niin että tämä kundi EI ole se pysyvä, kestävä eikä lopullinen kumppanis, opit näkemään suhteenne ihan eri tasolta.
Kiitos sinulle! =) ajatus on pyörinyt minunki päässäni. Ja jos kuulostaa tää meiän tarina siltä ulkopuoliseltaki nii voishan se olla nii!!! mut tyhmähän se on jos lullee saavansa parempaa ku tiedän et olen hyvä tyttö (kauniskin). Se on jotenki päinvastoin... minä ansaitsen parempaa, ei hän, koska hän on loukannu/ lakannu välittämästä minusta. eikä mul nyt oo hirveen vaikeeta saada miehiä koukkuun mut olen nii kyllästyny yhen yön jutuista ja irtosuhteista!!! On totta et sitä oikeaa on vaikeeta löytää ja se löytyy kai vaan kokeilemalla... mut en tiedä ymmärsitkö asian niinku se on: En oo yhtään riippuvainen jätkästäni, en kuole suruun vaik ehkä itkisin vähän (jos se mua jättäis, mut luultavasti käy toisin!) voisin helposti satuttaa sitä pettämällä avoimesti, mut en tahdo!!! häntä käy ihan sääliks ku lullee olevansa joku casanova!!! =) mut kiitos kuitenkin!
Oikea ei löydy kokeilemalla (sama kuin yrittäisit murtaa pankkikortin tunnuslukua kokeilemalla eri numeroja). Sillä tyylillä olet äkkiä 60v ja etsit vieläkin sitä oikeata...
Oikea löytyy parhaiten tutustumalla ensin itseensä ja TAPAAMALLA erilaisia ihmisiä, tyttöjä ja poikia, naisia ja miehiä. Niin saa selville, kuka olen, minne menen ja mitä haluan.
Lopetimme äsken suhteemme! ollaan silti ystävät... kumpikin oli sitä mieltä et oli parasta lopettaa nyt ku ollaan viel oikein hyvät kaverit! eli kaikki on nyt hyvin, onnistuin olemaan vahingoittamatta ketään... Oli oikea ratkaisu! kiitos teille! (menen viel sen luo huomenna tarkistamassa ettei se oo surullinen ja kokeilemaan millasta on olla vaan ystänvä hihi...) =)
Nyt se on taas tehty, oliko vika sittenkään pojassa vai oliko se sinussa? olikohan mitenkään mahdollista, että poikakamusi tiesi petoksestasi? Voi helvetti noi vastauksia,,,tyyliin "pettää saa kun on vaan tarpeeksi yksinäinen". Eikö kukaan huomannut, että tyttö haki vaan puolustusta inhottavalle teolleen?
Sattuiko joku näkemään pojan kantaa asiaan?
Nyt kyllä meni taas usko suomalaisiin nuoriin!
Ja sitten ihmetellään miksi joku pettää kun torvelot vielä puolustaa tällaisia tekoja.
että en kyllä ihmettele kun menet kiusaamaan vielä jälkeenpäin poikakaveriasi, sellainen ihminen sinä olet!
"mut tyhmähän se on jos lullee saavansa parempaa ku tiedän et olen hyvä tyttö (kauniskin). Se on jotenki päinvastoin... minä ansaitsen parempaa, ei hän, koska hän on loukannu/ lakannu välittämästä minusta"
"voisin helposti satuttaa sitä pettämällä avoimesti, mut en tahdo!!! "
Asia kävi kuitenkin vain mielessä? kyllä sulla taitaa olla pallo sekasi, ei normaalit "hyvät" ihmiset tuollaisia ajattele vai ajatteleeko?
Kyllä sulla nyt elämä menee hyvin, lohduttaudut ajatuksella, että sinä olit se hyvä puoliso.. ethän pettänytkään kuin kahdesti!
"yks syy miks en oo vielä jättänyt hänet on se et saan olla hänen kaverin läheisyydessä"
kyllä siinä on taas yhdenlainen valehteleva juonittelija. Oisko aika miettiä omia tekojasi?
yök yök
kiitos nyt vaan noista... mut en vaan tahtonut enää olla sen yksityishuora... ei välittäny enää musta, odotteli vaan parempaa ja ei vaan halunnu jättää mua koska halus seksii. ja sit viel loukkas mua ku parin viikon ajan yritin saada suhteen toimimaan, tekstas mulle et haluan enemmän aikaa kavereilleni ja jos et pidä siitä nii se on sun ongelma! näin sen ehkä kahesti viikos, ja sen mielest kaikki oli hyvin ja suhde toimi! siis miten se usko tollasen toimivan???!!! en ymmärrä. Ku luin sun viestit nii sai mut kyl ajattelemaan et oli vähä lapsellisesti kirjoteltu mut olin vaan nii raivoissani ja surullinen, ja yritin vaan vakuttaa itelleni ettei ollu mun vika et suhde romahti... en oo ihan nii varma enää. mut on turha miettiä sitä ku ollan kavereita kuitenki.
Sellasta sattuu pahemmissakin piireissä =oD
ups.... hehe... olen ollu kahesti sen kanssa viel sen jälkeen.... ja sit viel...voi vene, onpas noloo...olen ollu kahen sen kaverin kanssa sen jälkeen... mut ne oli yhenillan juttuja. olen iloinen ja nauran niinku aina, elään täysillä! teen niinku huvittaa ja mietin vähän aikaa sen jälkeen oliko tyhmästi tehty... ei kannata jäädä murehtimaan ku elämä (nuoruus) on nii lyhyt!!! ja kaikkea haluaa kokeilla ja kokea! hyvää kesän loppua ja jatkoa sulle satanclaus!!!!!! =)