Mun sydän on särkyny, enkä voi ainakaan vähään aikaan luottaa keneenkään. Tällähetkellä tuntuu etten ikinä enää. Kuitenkaan tää elämä ei oo niin vakavaa että pitäis masentua noista pettämisjutuista. Vaikka meni pitkäaikainen seurustelusuhde ja yhteinen tulevaisuus niin pakko se vaan on rämpiä ja miettiä uudelleen että mitä ne asiat taas olikaan jotka on mulle tärkeitä. Pysyvät arvet jää mutta ehkä niitä joku vielä joskus uskaltaa parannella. Oon ollu viimeaikoina niin pohjalla että on jo aika lähtee ylöspäin. Sitä luulee ettei huonommin enää voi mennä ja odottaa että millon se parempi aika tulee vastaan, mut tietäähän sen että pitää jotain itsekin tehdä (senkin takia että huonommin VOI mennä). Jospa ensimmäiseksi vaikka aamulla nousee sängystä ylös avaa verhot ja keittää kahvit. Vihaamaan ja katkeroitumaan oon liian väsyny eikä se mitään hyödytäkään. Kyllä tää tästä lähtee.
Ei muuta
.......
2596
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sinun sanasi olisivat voineet olla yhtä hyvin minun kirjoittamia. Joka päivä ei jaksaisi enää odottaa, että se parempi päivä koittaa mutta en aio lakata odottamasta.
Kaikella on tarkoituksensa, tälläkin surulla ja kivulla. Sen tarkoitus ei vain vielä ole selvää meille, mutta uskon että joku päivä ymmärrämme ja silloin me olemme voiton puolella!
Kuinka tuttua onkaan tuo, olen kuullut ennenkin.
Jos jotenkin voisin sinua auttaa, vaikka kuunnellen, se on ainoa tapa johon pystyisin, enkä halua tilannettasi hankaloittaa, lupaisin..
Tuo tärkeä asia, sinua raatelee, toivon ja uskon kuitenkin, olet vahva ja pääset vielä yli tuon
Kuinka voisin lähettää ajatuksia helpottavaa eliksiiriä sinne, jos vaikka auttaisi
Vielä me näytetään kumpikin kuinka jaksetaan
rakastaa uudelleen luottaen (joskus toivoisin)
Kaunista syksyä sinulle, jaksetaanhan :)