Ikävä minulla

Tuli mieleen tossa kun luin muita juttuja niin mulla on älytön ikävä kokoaika mutta gimmalla ei tunnu sitä vaivaa olevan kun ei siitä puhu vaikka mä sanon joka päivä asiasta. Mistä tämä johtuu?
61064
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Ikävöin maailman komeinta ja ihaninta miestä, sillä yhteydenpitomme tapahtuu vain kirjeitse, muutaman viikon välein. Mutta ikävä on suloista ikävää, joka saa mielikuvituksen laukkaamaan ihanasti... sitten kun... jne. :) Laitamme aina tuoksuamme kirjeisiin, jotta kokisimme toistemme läsnäolon konkreettisemmin. Usein kuuntelen häntä ajatellessani Jennifer Lopezin biisiä: "secretly"... siinä on sanottuna se, mitä haluaisin, mutta en (vielä) voi.

Äänestä

juu muaki vaivaa ikävä ja aina ku soi PMMP:n "Oo siellä jossain mun" nii heti tulee suru sisäl ja kaipuu käy vaa tuskasemmaks... :/

Äänestä
  • Voi helvata kun on hyviä vastauksia! ....Sori, on vaan hermot pinnassa... :(

    Äänestä

älä sano sille muijalle enää että ikävöit sitä jos VASTAKAIKUA EI TUU EIKä KUULU!
ehkä osat vaihtuu kuule!
saa se muijakin joskaus sanoa jotakin! ja jos sitä ikävöi toista niin kyllä se ilmaistaan ääneen! eihän toi muija enää mikään pentu ole eihän? vai??

Äänestä

Itse voisin tuumata, ettei minulla aina ole sellainen ikävä miestäni, kun olemme erossa. Siis tietty välillä on ihan hirmu ikävä, mutta suurimman osan ajasta olen vain onnellinen, kun tiedän hänen rakastavan minua.

Kun mies sanoo ikävöivänsä, saattaa itselle tulla paha mieli siitä, että toinen sanojensa mukaan kärsii, minä en.

Eli jos tyttösi on jossain paikassa, missä hänellä on paljon tekemistä, ei sitä ikäväntunnetta tule, mutta se ei minun mielestä tarkoita, etteikö hän välittäisi.

Äänestä
  • Se on varmasti totta, että kun on kovasti tekemistä, ei yksinkertaisesti ole aikaa ajatella ikävää. Saman asian huomaan itsekin, vaikka meillä se on yleensä kyllä toisin päin. Mies ei paljon ikävästä puhelimessa puhu, vaan hänen ajatuksensa pyörivät lähinnä hänen työnsä ja rakennuksen kimpussa. Välillä tietysti se saa mielen surulliseksi, kun itsellä on niin kova ikävä ja haluaisi kuulla edes joskus hellän sanan siitä, kuinka hänkin kaipaa, mutta...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Krazyyy kirjoitti:

Tuli mieleen tossa kun luin muita juttuja niin mulla on älytön ikävä kokoaika mutta gimmalla ei tunnu sitä vaivaa olevan kun ei siitä puhu vaikka mä sanon joka päivä asiasta. Mistä tämä johtuu?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu