Kertokaa millaisia suhteita chatin kautta olette saaneet?
chat suhteet
nainen 30+
172724
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
seksijuttui...
saisko vähän tarinaa... että miten meni ja miten kävi???? Niin ja miks..
Ainakin itse olen löytänyt tähänmennessä n.vuoden kestäneen aika hyvän suhteen, joka kyllä valitettavasti on päättymässä, koska miehen mielestä emme ole ne oikeat toisillemme :(
Chateissa ja deiteissä pyörii vain sitoutumiskyvyttömiä kiitureita, jotka eivät ole millään tavalla kiinnostuneita miehestä, joka on liikkeellä "tositarkoituksella". Vai onko se muka joku "suhde", jos treffataan kerran tai pari? Minun mielestäni ei todellakaan. Sitäpaitsi ravintolassa voi paremmin valita, minkä näköisen kertapanon sillä kertaa haluaa.
kertokaa treffeistä ja mitä sen jälkeen...???
Itse olen liikkeellä "tositarkoituksella", siksi kyselen tarinoita miten meni?/miten kävi? ja löytyikö sitä oikeaa?
...käynyt niin että monia olen tavannut, muttei kertaakaan kolahtanut, naiset ovat melkein poikkeuksetta kiinnostuneita vielä tapaamisenkin jälkeen mutta olen laittanut poikki.
Nyt olen pitänyt yli vuoden tauon, siis helpompi mennä tanssipaikalle ja arvioida ihmistä kun näkee kokonaisuuden, netissä voi kohdalle sattua mitä tahansa, ei kirjoitus loppujen lopuksi kerro ihmisestä tarpeeksi.
Jos panoja ja lyhyitä suhteita etsii niin täältä kyllä löytyy, vaikkei nyt joka viikolle niin kuitenkin, mutta se oikea...mahdollisuus on varmaan aika pieni.
Kivannäköiset, sympaattiset kunnon naiset napataan useimmiten ilman nettihakua.
minä löysin chatin kautta tulevan mieheni..ensi kesänä naimisiin..baarista en olisi tälläista miestä löytänyt!!
Jos todellisuudessa on kertapanotyyppiä, sitten saa kertapanoa jos sitäkään. Itselleni tuli deitti.netin ja sinkut.netin kautta vastaan lähinnä romanttista, hellydenkipeää sitoutujatyyppiä, kun kerran sellaista hainkin. Sitä saa mitä tilaa, ja merkitsevä osa tilauksesta luetaan aina rivien välistä, äänestä ja naamasta...
että chatti ei ole kovin hyvä mesta jos mielessä on tositarkoitus. Joku siellä joskus onnistuu, mutta paljon myös vuodatetaan tekstiä ja aikaa hukkaan ennen kuin paljastuu että vastapuoli onkin epäkurantti. Minusta deitti-ilmot ovat ylivoimaisesti parempi juttu. Chatti on leimautunut vähän junttimaiseksi, millä en tietenkään tarkoita että kaikki chattaajat olisivat juntteja.
Mä tapasin kerran yhen tytön chatissa, ja me sitte chattailtiin puol vuotta. sitte ku me nähtiin ni kaikki meni perseelleen.. Eli silleen. Toivotan kuitenki kaikille muille parempaa onnea..
..juup, todellinen helmi, ihmisenä aito ja luonnollisesti omillaan toimeentuleva. Näemme usein, teemme pikku retkiä yms. niin, ihmisethän ne täälläkin ovat. Tapailtiin ja seksi astui kuvioon n. 2 kk päästä, muttei se ole pääasia. Että tällaista ja aion mennä hänen kanssa naimisiin (hän ei tiedä vielä sitä) ja elää onnellisesti elämäni loppuun asti.
Näin on...
se riski on aina otettava tavatessa, että pieleen menee... mutta omalta kohdaltani voin sanoa..että ihmiset jotka olen tavannut... ovat olleet tosi mukavia ja ystävyytemme säilyi näkemisenkin jälkeen... säilynyt jo vuosia..
tapasin chatissa aivan ihanan ihmisen ja juttu jatkui sitten chattailuna eteenpäinkin.. tuli sellainen olo että pakko on tavata, kummatkin siis halusivat tapaamista. ensimmäisellä tapaamisella oli vielä hiukan kömpelöä kaikki kun oli erilaiseen yhteiseloon tottunut, mutta kuitenkin kaikki meni hyvin.
siitä eteenpäin ruvettiin tapailemaan useammin ja rakastuttiin kunnolla. silti vieläkin jutellaan myös netissä, jos ei ole mahdollisuutta nähdä muuten. loppua suhteelle ei näy vielä pitkiin aikoihin, toivottavasti ei koskaan..
ja netistä olen löytänyt muitakin hyviä kavereita, en vain pelkästään tätä kultaani. olen tavannut muutamia muitakin oikeasti, eikä kukaan ole ollut pettymys.. kivoja ihmisiä. ehkä se on kiinni sitten joko ihmistuntemuksesta tai vain onnesta että vastaako nettituttu hänestä luotua kuvaa..
Kiitos teille vastanneille. Toivottavasti saan näitä lukea lisää. Ja onnea toisensa löytäneille! Olen itsekin ollut muutamilla treffeillä. Ne ovat niin omituisia tilanteita. Edessä on täysin tuntematon naama, jonka luuli tuntevansa. Mukavia ja fiksuja nämä tapaamani miehet ovat olleet! Mutta ei niistä ole sen kummempaa juttua lähtenyt etenemään. Toivon edelleen, että uskaltaa jatkaa etsintää, eikä valehtelevia petturi idiootteja tule vastaan, sillä niitäkin kait valitettavasti löytyy...
Morjes!
Itse löysin chatistä tosi mukavan miehen. Suunnilleen viikon jutustelun jälkeen vaihdettiin meili-osotteet ja alettiin kirjotella päivittäin. Melkein alkumetreillä juteltiin siitä, et ois kiva tavata välimatkasta (500 km) huolimatta ja parin kuukauden kuluttua se vihdoinkin onnistui. Menin viikonlopun viettoon hänen luokseen ilman liikoja odotuksia. Olimme kuitenkin vaihtaneet kuvat ja jutelleet pariin otteeseen puhelimessa eli suunnilleen tiesin, mitä odottaa. Olihan se eka puolituntinen hieman vaivaannuttava tavallaan, kun kaikki perus-ekat treffit -puheenaiheet oli jo juteltu netissä, mut siitähän se sitten lähti ja sunnuntai-ilta tuli aivan liian pian. Tapaaminen ei jääny viimeseks ja seurusteltiinkin jonkin aikaa. Välimatkan takia kuitenkin päädyttiin erilleen, mut pidetään edelleen tiiviisti yhteyttä ja nähdään toisiamme mahdollisuuksien mukaan, seuraavan kerran jo viikon kuluttua, jihuu!!! :)
Deitti-tuttavuudet on sit ihan toinen juttu. Ehkä koko deitti-systeemin pilaakin liika itsensä mainostaminen ja "tyrkyttäminen". Netissä on helppo olla parempi ihminen ja kuvitella toisesta vaikka mitä, mut totuushan paljastuu viimeistään ekoilla treffeillä. Mielikuvitus kuriin, toverit!
Kolme, neljä vuotta sitten opiskellessani laitoin itse ilmoituksen nettiin. Kirjoittelin useamman kanssa ja tapasinkin pari kaveria. Niistä ei mitään kehittynyt. Sitten yhtenä iltapäivänä löysin nykyisen avopuolisoni ilmoituksen, vastasin, lähetettiin ahkerasti sähköpostia, soiteltiin, tekstailtiin ja lopulta noin kahden viikon päästä ensimmäisestä yhteydenotosta tavattiin. Oudolta tuntui aluksi, kun kaikesta oli jo kirjoiteltu, mutta kummasti löytyi yhdeksi pitkäksi illaksi keskustelunaiheita. Sen jälkeen viestit ja puhelut vain tiivistyivät, asuinhan minä opiskelupaikkakunnallani 250 km:n päässä. Puolen vuoden jälkeen "ajauduimme" saman katon alle. Nyt asutaan ihan omassa kodissa ja ollaan edelleen onnellisia ja rakastuneita. Matkalle on mahtunut myös vastoinkäymisiä, mutta rakkaus on kuitenkin aina voittanut. Ja sen voin sanoa, että ilman nettiä en yhtä ihanaa miestä olisi tavannut!