Sormukset

huimaa, mutta pääsetpä eroon. Ja jos on timantteja, voit saada ihan yllättävänkin mukavan rahan.

Jonkun käsityksen mukaan olisi kohteliasta palauttaa ne maksajalleen, toisen mukaan taas kerran ansaittuja koruja ei tarvitse palauttaa. Jos sinä olet ne maksanut, saat tehdä mitä haluat.

Tulevassa omassa asunnossa sormus tulee olemaan kirjahyllyssä vihkikuvan edessä.

Jos on timattia voihan niitä pitää toisessa kädessä.Jos et halua pitää laita rasiaan kirjoita sinne jokin viesti ja laita kaapiin.Kun aikaa kuluu asia voi tuntua erinlaiselta sormusten suhteen.

Kalliit sormukset minulla on, en kyllä romukullaksi vie, vaikka timanteista kuukauden palkan saisikin.

Säästän tyttären naimisiin menoa varten. Olen ajatellut, että siitä tehdään sitten hänelle sormus omilla kaiverruksilla.

Sormus on kallis ja kaunis timanttisormus. Pitkään pidin sitä laatikossa odottamassa lasten aikuiseksi tuloa, mutta jokin aika sitten otin sen käyttöön.
Ero oli todella kipeä, mutta ilmeisesti alan hiljalleen toipua sillä sormus sormessa ei enää satuta. Kun kerran on nätti, kallis sormus joskus saatu, niin minähän pidän sitä sormessani silloin kun haluan. En tosin vasemmassa nimettömässä.

Mä pidän edelleen sormessani. On kiva nähdä kun ex mieheni uudet naiset luulee edelleen et ollaan naimisissa, eikä usko miehen puheita! Ei ne kauaa sitten kestä uudet suhteet.

ja ostin ruokaa niillä rahoilla. Sormuksia olikin jo kahdet parit, joten joutivat pois. Nyt on kolmannet sormessa, ja tiedän tehneeni oikein entisten sormuksieni kanssa.

Sormukset on pullossa. Katselen niitä joskus. Ne ovat osa minun elämääni, en aio hukata niitä. Voin joskus esitellä lapsenlapsille sormusta jonka isoisä antoi isoäidille. Hääkuvat ovat tallessa myös, tietenkin.