Sinkkunainen 26,
ja viettänyt juuri hienot treffit, kaikki tuntui natsaavan ja ilmeisen molemminpuoleinen kiinnostus.
Seuraavana päivänä mulla on hirveä ahdistus.
Tuntuu että en ole ollenkaan mielenkiintoinen ihminen, tienaan liian vähän, olen kokenut liian vähän, en ole matkustellut yms yms.
Kauheat paineet itsellä, enkä oikein tiedä mitä vastaisin miehen viesteihin kun ahdistaa niin kovasti.
Kuinka tästä tuli mulle tällainen suorittamiskysymys? Mitä sille voi tehdä?
Kai minussa on hiukan perfektionistin vikaa, ja tuntuu että olen jämähtänyt paikoilleen elämässäni, ja että "kaikki muut" ovat kokeneet niin paljon enemmän.
Miksi en salli itselleni edes mahdollisuutta onneen? Miksi parisuhteesta on tullut niin suuren kynnyksen asia? Auttakaa..
ja viettänyt juuri hienot treffit, kaikki tuntui natsaavan ja ilmeisen molemminpuoleinen kiinnostus.
Seuraavana päivänä mulla on hirveä ahdistus.
Tuntuu että en ole ollenkaan mielenkiintoinen ihminen, tienaan liian vähän, olen kokenut liian vähän, en ole matkustellut yms yms.
Kauheat paineet itsellä, enkä oikein tiedä mitä vastaisin miehen viesteihin kun ahdistaa niin kovasti.
Kuinka tästä tuli mulle tällainen suorittamiskysymys? Mitä sille voi tehdä?
Kai minussa on hiukan perfektionistin vikaa, ja tuntuu että olen jämähtänyt paikoilleen elämässäni, ja että "kaikki muut" ovat kokeneet niin paljon enemmän.
Miksi en salli itselleni edes mahdollisuutta onneen? Miksi parisuhteesta on tullut niin suuren kynnyksen asia? Auttakaa..
Vastaukset 2
Vanhimmat
samanlaisia ajatuksia minullakin, vaik ei oo edes treffejä vielä!
pakko sun on vaan ottaa itseäs niskasta kiinni ja löytää ne hyvätkin puolet itsestäsi!
ei siinä muuta kuin olet vain sinut itsesi kanssa ja annat sen näkyä hymynä (ei teko) ja itsearvostuksena.
jos olet kiva tyyppi, se riittää toiselle aivan mainiosti, usko pois!
jos ei riitä, et sinä siitä tyypistä mitään sielunkumppania olisi saanutkaan!
muista huumorintajuasi, kävi miten kävi!
Itteä kritisoi aina ihan liikaa, mietippä jos se sun treffi kumppani pyöriskelee samoissa tuskissa ja ihan turhaa. Kunhan hymy on herkässä ja pilke silmäkulmassa. Tehän voitte yhdessä kokea kaikkea sitä mikä on "jääny kokematta". Satuilemaan ei kannata ruveta, mutta ei sun tarvii sanoo myöskään niin, että oon luuseri enkä oo saanu elämässä mitään aikaseksi. Kaksin aina kaunihimpi, anna suhteellenne mahdollisuus.