Totuus pettävistä miehistä

Oli pakko lainata tätä kirjoitusta ku oli niin hyvä ja laittaa tänne vähän näkyvämmälle paikalle! Ei ole siis minun kirjoitus. Vaan jonkun vastaus yhteen kirjoitukseen jossa miesten pettämistä perusteltiin biologialla ja sillä että kaikki hyvännäköiset miehet pettää.

"Joo, mutta eivätkö miehet tunne huonoa omaatuntoa seikkailujensa salailuista? Eikö se ala painaa sydäntä? Siis sinähän väität, että miehen käytöstä ohjaa pelkästään seksuaalinen draivi! Kaipa sitä nyt osaa hillitä, jos ylipäätään ajattelee, että toisen kuin kumppanin kanssa makaaminen on jotenkin väärin. "

"Eikö uskottomuudessa ole pikemminkin kysymys moraalisesta löyhyydestä, itsekkyydestä, luonteen heikkoudesta jne. kuin "normaalista biologiasta"? Biologian perusteellahan me kaikki naitaisiin ketä satuu ja milloin mieli tekee, mutta uskallan toivoa, että varsinaista käytöstämme ohjaa kuitenkin korkeammat arvot kuin ulkonäkö ja stondis. "

"Luulenpa että petosretkeilijöiden kohdalla on kyse suurelta osin myös siitä, että he eivät viitsi riemuiluissaan miettiä tekojensa syvällisempiä seurauksia. Vaikkeivät he koskaan paljastuisi, he eivät ymmärrä, että teolla on muutakin merkitystä kuin pieni iloinen hetki kivan naisen/miehen seurassa. Se on petos. Lupauksen rikkomista. Kaksinaamaisuutta. Sielun haavoittamista. Loukkaus. Ei ainoastaan omaa pikku kivaa josta voi vääntää juttua kavereiden kanssa. Sillä vie pohjan pois oman suhteensa kauneudelta. Suhteen pitäisi olla syvällistä sielujen sympatiaa, ei pelkkää arkielämän järjestelyä toisen rinnalla. Miten pettäjä voi katsoa kumppaniaan silmiin? Miten hän voi enää antaa kaiken itsestään? Toki suhteita on syvyydeltään eritasoisia. "

Nim. Moraalin