Hautala ja Cronberg EU-puheenjohtajuudesta

Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronberg ja vihreiden presidenttiehdokas
Heidi Hautala Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteista: EI TURVATAKUUIRROTTELUA
- Myös EU:n suhteet Venäjään on rakennettava Suomen kaudella

Cronberg ja ovat hämmästyneitä Suomessa käydystä turvatakuukeskustelusta, jollaista ei tällä hetkellä käydä Euroopan unionissa:

- Erityisesti minua ihmetyttää Sauli Niinistön tapa luoda asiantuntematonta ja
harhaanjohtavaa turvatakuukeskustelua. Unionissa ei käydä nyt erityisesti
keskustelua yhteisestä puolustuksesta, joten Suomi ei ole tässä suhteessa
ajautumassa sivuraiteille kuten Niinistö maalailee, Hautala sanoo.

Hautalan mielestä on tärkeää, että unionin turvatakuut kuuluvat
EU-perustuslakiprosessiin: olisi outoa, että ne nostettaisiin erilliseksi
teemaksi.

- Suomen tulee jo nyt valmistautua EU-perustuslain eteenpäin viemiseen.
Muutenkin toivon, että EU-maiden johtajat ryhdistäytyvät ja alkavat ajatella
tosissaan sitä miten EU kehittyisi avoimeksi ja samalla kansalaisille
läheisemmäksi unioniksi. Esimerkiksi Ranskassa perustuslakiäänestys kaatui,
koska maan poliittiset johtajat halusivat kampanjoida sisäpoliittisilla
ongelmilla Euroopan unionin kehittämisen sijaan, Hautala sanoo.

Perustuslaista tulisi Hautalan mukaan järjestää kansanäänestys samaan aikaan
vaikkapa vuoden 2009 EU-vaalien yhteydessä, jotta jäsenmaissa saataisiin aikaan
hyvää keskustelua Euroopan unionin tulevai-suudesta.

Suomen kaudella pitäisi myös edistää avoimuutta: Ministerineuvoston kokouksia
olisi avattava, jotta EU-kansalaiset voisivat tehdä omat johtopäätöksensä
niistä. EU:n suhteet Venäjään ovat myös keskeisiä unionin
turvallisuuspoliittisia aiheita, joita on edistettävä viimeistään Suomen
puheenjohtajuuskaudella.

Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronberg haluaisi syventää Suomen
keskustelua Natoon liittymisen syistä:

- Suomi on maailman turvallisin maa. Keskustelu turvatakuista on mielestäni
todella pinnallista. Suomessakin olisi oltava rehellisiä: haluammeko uskottavan
oman puolustuksen vai Nato-jäsenyyden? Välttämättä nämä kaksi kantaa eivät ole
yhdistettävissä. Vihreästä näkökulmasta katsottuna Nato-jäsenyys pakottaisi
yleisen asevelvollisuuden heikentymään ja tämä on sinänsä hyvä asia, mutta on
selvää, että vihreät eivät halua sotilasliiton jäsenyyttä.
Cronberg pitää Euroopan unionia parempana raamina turvallisuuspolitiikalle kuin
Natoa:

- Yhteisönä EU:lla on erilainen mentaliteetti kuin sotilasliitto Natolla ja se
on poliittisesti laajempi kokonaisuus.. Puolustusintressit ja sotilaalliset
intressit ovat unionissa alisteisia siviilien asioille. EU:n puitteissa voidaan
yhdistää niin sotilaallista kuin siviilikriisinhallintaakin, Natossa tämä ei
ole mahdollista.

Cronberg myös uskoo, että unionissa on paremmat mahdollisuudet saada ns.
laajennettu turvallisuuskäsitys arkipäivän politiikkaan mukaan:

- Esimerkiksi lintuinfluenssa on esimerkki uudenlaisesta uhasta, joka tulee
vaatimaan turvallisuuteen liittyvän rahoituksen uutta priorisointia
tulevaisuudessa. Myös toisessa keskeisessä turvallisuusuhassa,
ilmastonmuutoksessa, EU on ollut edelläkävijä. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden
listalla ovat jo nyt kiitettävästi ympäristöasiat. Suomi on kestävän
ympäristöpolitiikan vertailussa useana vuonna sijoittunut maailman kärkeen,
mutta samaan aikaan suomalainen ekologinen jalanjälki on maailman viidenneksi
suurin: jos kaikki ihmiset eläisivät kuten suomalaiset, ihmiskunnan
elättämiseen tarvittaisiin neljä maapalloa.

Hautala ja Cronberg kertoivat vihreiden näkemyksistä Suomen
EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteista Helsingissä pidetyllä lehdistölounaalla.

VIHREIDEN NÄKEMYKSIÄ SUOMEN EU-PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN TAVOITTEISTA:

- Euroopan unionin avoimuuden kehittäminen. Ministerineuvoston kokousten on
oltava julkisia.
- EU-perustuslakiprosessin eteenpäin vieminen.
- Euroopan unionin suhteita Venäjään on kehitettävä.
- Ihmisoikeuksien puolustaminen. Terrorismintorjuntaa koskevat lait ja
lakiesitykset uhkaavat kansalaisten oikeuksia.
- Ympäristöpolitiikassa olisi vietävä määrätietoisesti EU:ta kohti uusiutuvan
energian edistämistä ja markkinoita. Kioton jälkeisen kauden neuvotteluja on
vietävä eteenpäin.
- Turkin EU-jäsenyysprosessia on edistettävä Suomen kaudella aktiivisesti.
- Suomi voisi olla aktiivinen, jotta työvoiman liikkumista koskevat rajoitukset
poistetaan.
- Ihmiskauppa nostettava keskeiseksi asiakysymykseksi.