Oon 23 vuotias nainen ja minulla ei ole yhtään todellista ystävää. Nuorempana mulla oli yks tosi hyvä ystävä, joka oli mulle kuin sisko, mutta hän muutti muualle ja ystävyys jäi. Nykyään ainut ystäväni on poikakaverini. Ei hänessä mitään valittamista ole, mutta välillä ehkä kaipaisi muutakin. Tai oikeastaan yksin on ihan mukavaakin olla. Luulin joskus olevani mahdottoman sosiaalinen tapaus, mutta nykyään olen tajunnut olevani täysin päinvastainen.
Yksin käyn shoppailemassa, yksin käyn lenkillä ja yksin viihdyn muutenkin... Voiko olla, että ihminen ei kaipaa tosiystäviä ollenkaan?
Yksin käyn shoppailemassa, yksin käyn lenkillä ja yksin viihdyn muutenkin... Voiko olla, että ihminen ei kaipaa tosiystäviä ollenkaan?
Vastaukset 8
Vanhimmat
olen saman ikäinen kuin sinä ja tosiystävää ei minullakaan ole. pari kaveria on, joita näen pari kertaa kuussa jos hyvin sattuu. Emme puhu mistään syvällisesti vaan jaaritelemme arkipäivän tapahtumista.
Käyn koulussa, tulen kotiin. Puuhailen omiani enkä koskaan juokse baareissa. Joskus käyn teatterissa tai musiikkikeikalla. Kaipaan hyvää ystävää, mutta yksinolo alkaa tuntua jo niin normaalilta, etten varmaan enää osaisi olla ystävän kanssa niin kuin joskus yläasteella.
Olen omasta mielestänikin outo tapaus. En koe omanikäistä seuraa mielekkäänä, mielummin viihdyn 30 seurassa joskus.
Samassa jamassa ollaan... Minullkaan ei ole muita ystäviä kuin tuo avopuoliso. Tykkään kyllä olla yksikseni mutta välillä kaipaan kovasti ystävää.
Kyllä siihen yksin oloon tottuu, mutta aina välillä tulee sellaisia epätoivon hetkiä kun tekisi mieli jutella jollekkin niin ei olekkaan ketään...
avopuoliso, joka ei ymmärrä sinua?
"Kyllä siihen yksin oloon tottuu, mutta aina välillä tulee sellaisia epätoivon hetkiä kun tekisi mieli jutella jollekkin niin ei olekkaan ketään..."
'Ei olekaan ketään'?? Jos asuu saman katon alla, niin eikö väkisinkin ole aika usein seuraa? :)
Vai johtuuko tämä siitä, kuten mainitsin, ettei miehesi ymmärrä sinua eikä ole sitten ollenkaan kiinnostunut jutuistasi? Miksi valita avopuoliso, josta ei ole riittävästi seuraa...
Itse olen kohta 25 vuotta täyttävä nainen. Avokkini vuoksi muutin uudelle paikkakunnalle ja ystäviä en täältä ole löytänyt. Paras ystäväni, lähestulkoon ainut ystäväni täällä, on siis avokkini.
Kaipaan todella ystävää jonka kanssa tehdä kaikkia "tyttöjen juttuja". Vanhat ystävät jotka jäivät vanhalle paikkakunnalle ovat usein mielessä.. vaikka ovatkin vain puhelinsoiton päässä, ovat he silti liian kaukana jokapäiväisiin asioihin kuten shoppailuun.
Ennen pidin minäkin itseäni mahdottoman sosiaalisena ja tuntui että uusien tuttavuuksien löytäminen oli helppoa. Toisin on nykyisin..
Haluaisiko joku teistä kirjoitella minulle? Olen 03-alueelta ja toisinaan hyvinkin yksin viihtyvää sorttia. Tarvitsisin enemmänkin ihan omaa tilaa, mitä nykyinen elämäntilanteeni minulle suo, pienet lapset, mies ja asuntona kolmio:) Ystävät ovat kuitenkin elämänsuola ja piristys nytkin niin harmaaseen syksyyn. s-posti osoitteeni: velhomonni.suomi24.fi
Osoite meni pikkasen väärin. Oikea on: [email protected]
Minusta yksin olo ei ole ollenkaan outoa. Itse olen jopa sitä mieltä että ystävät tekevät ihmisen heikoksi!!Kun yksin on tähänkin asti selvinnyt ongelmista ja haasteista niin kyllä siinä vahvistuu!!
Toiset eivät voi mennä edes hoitelemaan virastoihin omia asioita, vaan pyytävät ystävän mukaan tueksi!
Olen ylpeä etten tarvitse ketään..Voin mennä katsomaan leffaa yksin, syömään yksin, shoppailemaan yksin, virastoihin yksin!Tunnen itseni vahvemmaksi henkisesti!:)
Halaisin sua, jos vain voisin. Vaikutat niin upealta ihmiseltä!