Meeting the Composer

otat tämän henkilökohtaisesti, on "mahtimieskultti", johon tunnut kuuluvan.

mozart = ihminen siinä missä joku kaupan kassan pena

mozartin musiikissa on mielestäni oleellista mozartin musiikki ei mozart henkilönä, koska tämän päivän ihmisten elämään moiset tiedot eivät juurikaan vaikuta, paitsi trivial pursuitissa.

me ei edes enää sitä paitsi voida mitenkään saada tarkkaa tietoa mozartin elämästä, joka olisi aukotonta; antaa kuolleiden levätä rauhassa.

pistetään tämä sinun luupäisen dogmaattinen kirjoitus suosiolla sen humalan piikkiin...

Kaikki eivät suinkaan ajattele samoin kuin miten sinä miellät Mozartin historiallisena hahmona sekä hänen persoonallisen uokomusiikillisen merkityksensä, valtaisana konseptioiden toteuttajana ja musiikillisten visioitten luojana ja organisaattorina. Edesmenneellä kapellimestarisuuruudella Karl Böhmin kunnioitus säveltäjiä kohtaan oli sitä luokkaa, että omien sanojensa mukaan olisi peräti polvistunut maahan kohdatessaan Mozartin kadulla ja beethovenillekin nostanut hattua. Kustantaja Nikolaus Simrockilla oli puolestaan tapana paljastaa päänsä kuullessaan mozartin nimen ja Sören Kierkegaard halusi jopoa perustaa lahkon, joka ei olisi palvonut Mozartia vain korkeimpana oliona, vaan pelkästään häntä.

Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
wrshredder
27.10.2005 16:25:26





Kaikki eivät suinkaan miellä samalla tavoin Mozartia historiallisena hahmona sekä hänen persoonallista säteilyvoimaansa ja uokomusiikillista merkitystänsä, valtaisana konseptioiden toteuttajana ja musiikillisten visioitten luojana ja organisaattorina.

Mutta esim. edesmenneellä kapellimestarisuuruudella Karl Böhmillä kunnioitus säveltäjiä kohtaan oli sitä luokkaa, että omien sanojensa mukaan olisi peräti polvistunut maahan kohdatessaan Mozartin kadulla ja beethovenillekin nostanut hattua. Kustantaja Nikolaus Simrockilla oli puolestaan tapana paljastaa päänsä kuullessaan mozartin nimen ja Sören Kierkegaard halusi jopoa perustaa lahkon, joka ei olisi palvonut Mozartia vain korkeimpana oliona, vaan pelkästään häntä.


oOosuhteista ja mielentilasta tietenkin riippuen luultavasti heittäytyisin Schubertin tai Mozartin jalkoihin, kuten Bruckner Wagnerin, hänen kohdatessaan jumaloimansa säveltäjän ja omistettuaan tälle komannen sinfoniansa, jonka Wagner vastahakoisesti otti vastaan, mutta myönsi myöhemmin Bruckneri nerouden. Sattaahan ollakin että jöku kaunis päivä tällaisia henkisen huippusuorituksen tekijöitä voitaisiin perinnöällisyystierteen keinoin oikein viljelläkin, ja kloonata.