Seksi on pelkkää seksiä, jos sen sellaisena tahtoo pitää. En ymmärrä tätä toisen seksuaalisuuden omistamisvimmaa. Kukaan ei voi omistaa kenenkään toisen vartaloa, mieltä eikä tekoja. Rakkaus on vapaaehtoista eikä rakastamallakaan voi omistaa.
Aina on ruoho vihreämpää aidan toisella puolen, aina on kauniinpia kukkasia kauempana. Tämä on totuus ja se pitäisi hyväksyä.
Ymmärrän, että pettäminen loukkaa. Mutta miksi sen pitää loukata? Siksikö, että on luotu näkymättömiä lakeja, kahleita, odotuksia ja toiveita? Siksikö, että olemme syntyneet seksuaalisesti estyneeseen kulttuuriin?
Eikö pelkkä rakastaminen riitä. Pitääkö antaa kaikki toiselle syvimpiä tunteita, ajatuksia ja jokaista lihanpalasta myöten? Pitääkö polttomerkkauttaa pakaransa jo omistetuiksi? Eikö rakkaus olekaan hyväksymistä kaikkine karvoine päivineen?
Miksi seksistä on tehty tällainen ongelma? Miksi haluttavuus on raamitettu tietynlaisiin kehyksiin niin, että jokainen niiden kehyksien ulkopuolelle jäävä voisi tuntea helpommin huonommuutta ja arvottomuutta seksuaalisena olentona? Miksi itsetunnon menettäminen on tehty tällaiseksi? Eikö seksi ole loppujen lopuksi aika samanlaista hauskanpitoa kuin mitä ihminen voi harrastaa suurinpiirtein missä vain ja miten vain sen hauskan kukakin osaa ottaa irti? Emmehän me kiellä nauramistakaan rakastetultamme toisten ihmisten seurassa. Emme me estä häntä nauttimasta muutoin kuin seksuaalisen nautinnon osalta. Miksi sen pitää olla näin?
Miksi naisten pitää itkien repiä hiuksiaan, jos rakastettu mies harrastaa seksiä jonkun toisen kanssa? Miksi mies tuntee kuin tikari repisi rintaa auki, kun kuulee naisensa seksiseikkailuista?
Onko rakkaus todellakin näin itsekästä; halutaan vain omistaa??
Mietin vain ja kysymyksiä löytyisi vaikka kuinka paljon lisää.
Aina on ruoho vihreämpää aidan toisella puolen, aina on kauniinpia kukkasia kauempana. Tämä on totuus ja se pitäisi hyväksyä.
Ymmärrän, että pettäminen loukkaa. Mutta miksi sen pitää loukata? Siksikö, että on luotu näkymättömiä lakeja, kahleita, odotuksia ja toiveita? Siksikö, että olemme syntyneet seksuaalisesti estyneeseen kulttuuriin?
Eikö pelkkä rakastaminen riitä. Pitääkö antaa kaikki toiselle syvimpiä tunteita, ajatuksia ja jokaista lihanpalasta myöten? Pitääkö polttomerkkauttaa pakaransa jo omistetuiksi? Eikö rakkaus olekaan hyväksymistä kaikkine karvoine päivineen?
Miksi seksistä on tehty tällainen ongelma? Miksi haluttavuus on raamitettu tietynlaisiin kehyksiin niin, että jokainen niiden kehyksien ulkopuolelle jäävä voisi tuntea helpommin huonommuutta ja arvottomuutta seksuaalisena olentona? Miksi itsetunnon menettäminen on tehty tällaiseksi? Eikö seksi ole loppujen lopuksi aika samanlaista hauskanpitoa kuin mitä ihminen voi harrastaa suurinpiirtein missä vain ja miten vain sen hauskan kukakin osaa ottaa irti? Emmehän me kiellä nauramistakaan rakastetultamme toisten ihmisten seurassa. Emme me estä häntä nauttimasta muutoin kuin seksuaalisen nautinnon osalta. Miksi sen pitää olla näin?
Miksi naisten pitää itkien repiä hiuksiaan, jos rakastettu mies harrastaa seksiä jonkun toisen kanssa? Miksi mies tuntee kuin tikari repisi rintaa auki, kun kuulee naisensa seksiseikkailuista?
Onko rakkaus todellakin näin itsekästä; halutaan vain omistaa??
Mietin vain ja kysymyksiä löytyisi vaikka kuinka paljon lisää.
Vastaukset 8
Vanhimmat
siispä jos lähdetään tälle linjalle, niin tulee muistaa, että koko ihmisen luoma yhteiskuntahan on kaikessa kiehtovuudessaan aivan täysin luonnon vastainen ja täysin keinotekoisten sääntöjen kasassa pitelemä.
Eiköhän hyväksytyn käyttäytymisen jota moraaliksi kutsutaan määritelmä ole aika pitkälle se nuora, joka pitää koko hauraan rakennelman kasassa. Ihminen on näin omassa tekemässään vankilassa, joka tuo toisaalta turvaa, mutta toisaalta myös rajoittaa ja pysyy kasassa koska suurin osa yhteisunnasta hyväksyy nämä säännöt ja niitä noudattaa.
Vakiintunut parisuhde paitsi hillitsee mustasukkaisuutta, stabiloi tilannetta ja lisäksi takaa jälkikasvulle paremman aseman. SE lisäksi ehkäisee runsaasti ikävien tautien leviämistä ja muutenkin vakauttaa järkestelmää. Tämä sama efekti on havaittavissa kaikissa muissakin ihmisen luomissa keinotekoisissa yhteiskuntarakenteissa, jota edustavat mm. demokratia ja järjestäytynyt päätöksenteko, parlamentarismi, tuomioistuinjärjestelmä, sosiaalinenjärjestelmä, uskonto etc etc. Myös yksilöiden välinen kilpailu pienenee, kun parhaat ei voi pitää monta...
Voimme huomata selkeästi mitä moraalin löytyminen tekee (kun muukin ns. sivistynyt toiminta poistetaan) vaikkapa Afrikassa jossa suuri osa aikuisväestöstä sairastaa mm. hiviä. (karkea esimerkki)
Valinnan vapaus on kuitenkin mielestäni tärkeämpää. Jokaisella on oikeus tietää millaisen diilin on tehnyt. Jos molemmille suhteen ulkopuolella harrastettu seksi on ok, ei siinä mitään .. go for it. Mutta jos vain toinen on tietoinen asianlaidasta on homma tuomittavaa. Vastuu on se mikä pitää aikuisen ihmisen kyetä tekemisistään kantamaan. Oma diili on se, että jos ei yksi riitä, niin tervemenoa autuaammille metsästysmaille. Jos ei ole ainoa, ei ole korvaamaton, joten suhteen päättyminen ei varmaan paljon hetkauta. Ja kyse ei ole vaan seksistä - vaan oikeudesta tietää millaisen diilin on tehnyt, myös pienellä kirjoitettu teksti.
Olisikin noin yksinkertaista.
Seksi ja luottamus eivät saisi olla toistensa vihollisia. Voita ja rehellisyyttä väliin, niin ihmiset voivat hoitaa seksinsä miten haluavat.
Kyllä kuule nytkin saa seksinsä hoitaa miten haluaa: On kysymys VALINNOISTA.
.. kyse olekaan vain ja ainoastaan seksuaalisuudesta tai ruumiillisuudessa. Olen mieheni kanssa harrastanut seksiä kolmisin yhden naisen kanssa, enkä ollut pätkääkään mustasukkainen, osallistuin ilolla leikkiin, kun mieheni toteutti seksuaalisuuttaan tämän ihanan naisen kanssa. mutta mutta. Pettäminen tapahtuukin lähinnä muulla tasolla. Kaikki ne valheet ja toisen työntäminen pohjamutiin, mitkä liittyvät todelliseen pettämiseen; se on ALISTAMISTA, sillä ei ole paljoakaan tekemistä edes seksin kanssa, pahiten mieheni pettikin minua puhumalla toiselle naiselle minun asioistani yms.. Kun parisuhteessa loppuu sanat ja kun lyönnitkään ei tunnu missään, viimeinen alistamisentapa on pettäminen. Toki on näitä pupujusseja, jotka panevat vaikka oksanreikää, kun sellanen kohdalle sattuu, mutta pitääkin sitten kysyä; vittuako olla parisuhteessa, jos se on niin saatanan vaikeaa olla uskollinen? periaatteella, miksi ostaa lehmää kun maitoa saa kiskaltakin litroissa?
muistaa, että ihminen on eläin.
Olemme luoneet muutamassa tuhannessa vuodessa niin kutsutun sivilisaation, joka antaa meille normit ja ohjeet toimia, mutta jokainenhan tietää, että kriisitilanteessa ihminen unohtaa sen ja toimii vain pelkällä eläimenvaistolla. Elimmehän vielä viisi tuhatta vuotta sitten luolassa, evoluution kannalta silmänräpäys sitten. Esim. oikeuslaitos tietää, että jokainen ihminen on kykenevä tappamaan, jos vain paikka ja aika on oikea. Sillä selittyy, se miksi vaimonsa/miehensä tappanut istuu vain kolme vuotta vankilassa rikoksestaan...
Kaikella elävällä on geeneissään käsky lisääntyä ja suojella jälkeläisiään...
Urokset etsivät naarasta jolla on parhaat geenit ja kyky huolehtia jälkeläisistä. Naaras taas etsii urosta jolla on myös parhaat geenit ja kykyä suojella ja ruokkia jälkeläisiä...
Emme tee sitä tietoisesti, mutta näin ihminen toimii. Kun uros löytää kumppanin, suojelee hän naarastaan kaikilta muilta uroksilta. Näin varmistuu omien geenien jatkuvuus. Naaras taas pitää muita naaraita loitolla siksi, ettei uros lopettaisi suojelua ja ravinnon hankintaa.
Tiesitkö, että ihmisen luonne määräytyy jo siittämisvaiheessa..? Eli me toimimme niiden geenien mukaan, jotka ovat muokkautuneet satojen tuhansien vuosien aikana...
Katso ihmisten toimia laajemmalla näkökulmalla, niin huomaat, ettei meidän toiminta eroa paljoa muusta eläinkunnasta, vaikka pidämmekin itseämme luomakunnan kruununa...
Poikkeuksiahan tietenkin löytyy yksilö tasolla, esim. homoseksuaalit, joilla on joko geenivirhe tai syvälle ulottuva mielenvika. Tämän hetkisten tutkimusten mukaan geenivirhettä pidetään todennäköisempänä syynä toimia vastoin luonnonlakeja...
Olemme siis niin kauan hyväksyväisiä ja vapaasti ajattelevia, kunhan se on yhteen sopiva omien geeniemme kanssa.
Samaa ihmettelen minäkin! Sinä vain esitit asiasi yleisemmin, et henkilökohtaisina tekoinasi, niinpä näköjään vältyit lynkkaukselta.
Nämä "pyhimykset" täällä ovat niin turvoksissa omaa hyvyyttään, etteivät pysty pulleiden poskiensa ja raukeiden silmäluomiensa takaa näkemään omaansa tai muiden ihmisyyttä. Sitten kun ne joskus kompastuvat ja törmäävät leikkipeilinsä rikki, ne hajoavat järkytykseensä omasta inhimillisyydestään.
Eikös joku joskus todennut: Ei paha ole kenkään ihminen, toinen vain heikompi toista.
"Nämä "pyhimykset" täällä ovat niin turvoksissa omaa hyvyyttään, etteivät pysty pulleiden poskiensa ja raukeiden silmäluomiensa takaa näkemään omaansa tai muiden ihmisyyttä."
On mukavampi elellä kun pitää itsestään ja muutkin pitävät enemmän, kuin jos vaikka olisin patologinen valehtelija. En ole mikään "pyhimys".
Ovatko ihmiset, jotka näkevät rehellisyyden tärkeänä ja arvostavat sitä, kaikki vain tekopyhiä pyhimyksiä?
Onko ihmisyys siis sinulle todellakin samaa kuin psykopatia? Epäempaattisuutta, tunnekylmyyttä ja valehtelemista?
On kyseessä parisuhde. Ja sellainen, perinteinen parisuhde jonka koen itselleni tärkeäksi, on USKOLLINEN parisuhde. Se tarkoittaa sitä, että sen molemmat osapuolet tahtovat vapaaehtoisesti olla yhdessä ja eivät edes halua muita.
Se myös tarkoittaa sitä, että kun toinen osapuoli käy vieraissa sängyissä, se koetaan loukkaavana. Tämä puolestaan johtuu siitä, että silloin "petetty" osapuoli tuntee, että hänet voidaan helposti korvata jollakin muulla, kun toinen harrastaa parisuhteeseen olennaisena osana kuuluvaa seksiä jonkun muun kanssa. Hän helposti ajattelee, että toinen ei rakasta häntä siten, kuin oikeaan, luottamukselliseen parisuhteeseen kuuluu.
Parisuhteeseen kuuluu turvallisuuden tunne, ja tätä tunnetta ei saavuteta, mikäli parisuhteeseen kuuluu myös muita miehiä tai naisia. Eihän sellainen enää edes ole mikään PARIsuhde.
Siksi, hyvä "Omituisesti ajatteleva nainen", pidän sinua hyvin omituisesti ajattelevana naisena.