Olen seurustellut neljä kuukautta ihanan miehen kanssa.Kuukausi sitten sain selville,että miehellä on lapsi,joka on syntynyt vähän ennen meidän tapaamistamme.
Hän myöntää että on mahdollista että olisi isä,mutta siltikään ei minulle ole puhunut asiasta yhtään mitään,eikä varmaan olisi puhunut,ellen olisi saanut sitä vahingossa selville.Tiedän 100% varmuudella,että hän on isä,mutta hän kieltää käyneensä dna-testeissä ja tunnustaneensa isyyden.Eikä kuulemma edes "haluaisi" käydä dna-testeissä.En ymmärrä mikä asiassa on niin salaperäistä,ettei sitä voi kertoa minulle.
Luottamuspula tässä väkisellä tulee,joskin olen valmis yrittämään, koska RAKASTAN HÄNTÄ NIIN PALJON.Hän on tosi ihana ihminen,mutta kysymys onkin,että salaako hän minulta jotain muutakin tällä hetkellä ja entä sitten tulevaisuudessa?Asia on tietysti tavallaan menneisyyttä, mutta kuitenkin olemme suunnitelleet jo MEIDÄN tulevaisuuttammekin eteenpäin ja hän viitsii vielä väittää ettei kyseinen asia vaikuta mitenkään meidän suhteeseemme.Lapset jos mitkä vaikuttavat suhteeseen,onhan minulla itsellänikin kaksi lasta edellisestä liitosta.
Tämä asia vaivaa minua tosi paljon ja olen monet itkut itkenyt ja varmaan tulen vielä itkemään.Enkä haluaisi tähän mitään sovinistikommentteja vaan asiallista "apua".
Hän myöntää että on mahdollista että olisi isä,mutta siltikään ei minulle ole puhunut asiasta yhtään mitään,eikä varmaan olisi puhunut,ellen olisi saanut sitä vahingossa selville.Tiedän 100% varmuudella,että hän on isä,mutta hän kieltää käyneensä dna-testeissä ja tunnustaneensa isyyden.Eikä kuulemma edes "haluaisi" käydä dna-testeissä.En ymmärrä mikä asiassa on niin salaperäistä,ettei sitä voi kertoa minulle.
Luottamuspula tässä väkisellä tulee,joskin olen valmis yrittämään, koska RAKASTAN HÄNTÄ NIIN PALJON.Hän on tosi ihana ihminen,mutta kysymys onkin,että salaako hän minulta jotain muutakin tällä hetkellä ja entä sitten tulevaisuudessa?Asia on tietysti tavallaan menneisyyttä, mutta kuitenkin olemme suunnitelleet jo MEIDÄN tulevaisuuttammekin eteenpäin ja hän viitsii vielä väittää ettei kyseinen asia vaikuta mitenkään meidän suhteeseemme.Lapset jos mitkä vaikuttavat suhteeseen,onhan minulla itsellänikin kaksi lasta edellisestä liitosta.
Tämä asia vaivaa minua tosi paljon ja olen monet itkut itkenyt ja varmaan tulen vielä itkemään.Enkä haluaisi tähän mitään sovinistikommentteja vaan asiallista "apua".
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sinuna olisin varuillani, varsinkin kun sinulla on omiakin lapsia. Mies, joka ei halua tunnustaa isyyttään eikä ole ylpeä omastakaan lapsestaan on tuskin sopiva kandidaatti lastesi isäpuoleksi. Eikä näin tärkeän asian salaaminenkaan kuulosta kovin reilulta ja suoraselkäiseltä toiminnalta. Voitko todella kunnioittaa ja luottaa sellaiseen mieheen? Väkisinkin alkaa ajatella, millaisia muita salaisuuksia hänellä mahdollisesti on tai tulee olemaan.
Hei! Äläs nyt viitsi tuollaisesta masentua. Meillä jokaisella on salaisuuksia. Luurankoja kaapissa. Jopa sinullakin. Kaikkea ei vaan haluta kertoa.
Täytyy kyllä pettymykseksesi sanoa, että olen viettänyt niin "suojattua" elämää että mun elämässä ei ole "luurankoja". Sanoin miesystävälle, että voin kirjoittaa vaikka romaanin (lyhyen sellaisen) omasta elämästäni..
En ole KOSKAAN harrastanut yhden illan juttuja, josta käsittääkseni tämä hänen kyseinen asiansa JOHTUU!
No, aika näyttää mitä tuleman pitää..
sitä voi mies tuntee ittensä "hiukan" huonoksi,
jos "pystyy" jättämään oman lapsen...
ja jos tuntee ittensä huonoksi ni vaikee kuvitella
että joku toinen näkis parempana...
"helpointa" vaan kieltää kaikki..
jokatapauksessa on se ainaskin sekavaa sille hepulle jos kerta on isä mutta ei kuitenkaan
käytännössä olekaan..