No nyt se sitten tapahtu

Hyvin oon tähän asti pystyny välttämään nää pirulliset kaveripiirin kokoontumiset, joissa kaikki muut on pariutuneita paitsi allekirjoittanut. Tänään se sit on edessä ekan kerran. Jumalauta kun ahistaa. Minkälaisen asenteen sitä ottas, olis niinku ei mitään, juhlissa mukana hamaan loppuun asti vai tekis lyhyen visiitin ja häipyis jollain tekosyyllä...

Surkeeta oloa voi olla vaikeeta peittää, vaikka yritänkin psyykata itteeni sillä että ne pariskunnat on kulissiensa takana kaikkee muuta kun täydellisiä. Vituttaa koko porukka, oman elämänsä kans sitä tuntuu haahuilevan ihan muissa suunnissa kun ah niin ihanissa kihlajaisissa ja häissä...

Eihän sitä pitäs välittää mitä muut miettii mut nuo kaikki VARMASTI pitää mua ihan luuserina.
2654
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Olen oman ystäväpiirinä viimeinen naispuolinen sinkku. Kuitenkaan koskaan yhteisissä kokoontumisissa minua ei katsota säälien eikä edes ihaillen. Olen iloinen että ystäväni hyväksyvät minut juuri tällaisena

Edelleenkin minua pyydetään mukaan yhteisiin juttuihin, vaikka kaikilla muilla onkin poikaystävät mukana. Eräänkin juhannuksen vietin neljän pariskunnan ja itseni kanssa mökillä. En voi sanoa, että se oli fun fun fun alusta loppuun, mutta mieluummin siellä kuin missään muualla.

Tahdon kai vaan sanoa, että yritä olla ajattelematta ystäviäsi pariskuntina vaan mieti heitä enemmänkin yksilöinä. Toivottavasti sinulle tulee mukava ilta...

Äänestä

....on mullakin. Välttelin yhteisiä tapaamisia, koska ajattelin et mua pidetään luuserina sinkkuuden takia. Sitten tajusin etten kuitenkaan haluu menettää ystäviäni ja kerroin miltä musta välillä tuntuu niiden seurassa. Se helpotti tosi paljon, ja nyttemmin ei ole ollut tarvetta pakoilla tai selitellä omaa yksin oloaan ! Kokeileppas sitä.... ei voi käydä kuin hyvin, jos ovat ystäviä.....

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Parittomana bileisiin kirjoitti:

Hyvin oon tähän asti pystyny välttämään nää pirulliset kaveripiirin kokoontumiset, joissa kaikki muut on pariutuneita paitsi allekirjoittanut. Tänään se sit on edessä ekan kerran. Jumalauta kun ahistaa. Minkälaisen asenteen sitä ottas, olis niinku ei mitään, juhlissa mukana hamaan loppuun asti vai tekis lyhyen visiitin ja häipyis jollain tekosyyllä...

Surkeeta oloa voi olla vaikeeta peittää, vaikka yritänkin psyykata itteeni sillä että ne pariskunnat on kulissiensa takana kaikkee muuta kun täydellisiä. Vituttaa koko porukka, oman elämänsä kans sitä tuntuu haahuilevan ihan muissa suunnissa kun ah niin ihanissa kihlajaisissa ja häissä...

Eihän sitä pitäs välittää mitä muut miettii mut nuo kaikki VARMASTI pitää mua ihan luuserina.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu