Onkohan kenelläkään samaa ongelmaa? Eli tunteeni miestäni kohtaan heittelehtivät laidasta laitaan. Välillä haluan naimisiin, saada lapsia ja elää hänen kanssaan koko loppu elämän. Ero tuntuu mahdottomalta, rakastanhan miestäni niin paljon. (tällä hetkellä elämme vakaassa avoliitossa)
Seuraavana päivänä koen mieheni olevan täysi kusipää, johon ei kannattaisi tuhlata aikaansa, tekisi vain mieli pakata kamat ja häipyä. Syyt näihin vaihdoksiin ovat todella mitättömiä. Tiedän olevani naurettava. Mutta en voi niille mitään. Olen kyllä kuullut suhteiden hyvistä ja huonoista ajoista, mutta onko muita samanlaisia tuuliviirejä kuin minä?
Seuraavana päivänä koen mieheni olevan täysi kusipää, johon ei kannattaisi tuhlata aikaansa, tekisi vain mieli pakata kamat ja häipyä. Syyt näihin vaihdoksiin ovat todella mitättömiä. Tiedän olevani naurettava. Mutta en voi niille mitään. Olen kyllä kuullut suhteiden hyvistä ja huonoista ajoista, mutta onko muita samanlaisia tuuliviirejä kuin minä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Siinä se tuli selväksi...
Tosin tunteet tasaantuvat 10 vuoden aikana melko paljon.
Oletko varma ettet ole jo raskaana. Toinen vaihtoehto on ettei hormoonitasapainosi ole aivan kohdallaan. Ikääsi en tiedä mutta vaihdevuosia en aio vielä tarjota.
Käynti lääkärissä voisi auttaa. (Jonkun muun vastaanotolla kuin minun. Hoidan ainoastaan lääkärileikit)