Kun miehet haluu eroa, he haluavat erota myös lapsistaan. Niin vaan käy, vaikka kuinka vannotaan, että ei he lapsistaan haluu eroon, mutta eronjälkeen lapset tuskin tuntee isäänsä enää ollenkaan. Aina se ei tietysti ole isästä kiinni, vaan ne naikkoset ovat vaatineet miehen jättämään myös lapsetkin elämästään, näin naikkoset turvaavat oman elämänsä rahallisesti ja kuin myös parisuhteensa, jos sitä nyt suhteeksi voi sanoa.
Miehet eroaa aina
entisestä elämästään
202555
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
enkä halua hänestä erota, vaikka hänet synnyttäneen naisen kanssa sukset onkin pahemman kerran ristissä.
valitettavasti vain lapsi (9-v) ymmärtää mikä on homman nimi kun vanhemmilla menee asiat päin P:tä. joku on sanonut että lapset kuitenkin ymmärtää tilanteen ja osaa suhtautua siihen "järkevästi"... tiedä sitten onko se niin, mutta eihän siitäkään mitään tule että homma ei toimi aikuisten kesken.
Mut raastaa se silti ku toiseen osapuoleen ei voi luottaa, vaikka haluaisikin.
ja mihinkähän perustat väittämäsi ???
Kyllä tossa alkuperäisessä väitteessä on totta toinen puoli. Ystäväni erosi miehestää ja heillä oli kaksi yhteistä lasta. Sovitut tapaamiset sujuivat kohtuullisesti, kunnes mies löysi uuden,ulkomaalaisen naisen. Nainen oli köyhistä oloista (tiedä vaikuttiko se vai onko muuten vain luonnehäiriöinen) ja tunsiko olonsa ja miehen rahat uhatuiksi, mutta ei enään antanut lasten käydä heillä. Kaikesta tuli valittamista, äidin olisi pitänyt viikonloppuvierailun ruoatkin maksaa matkoista puhumattakaan. Nykyisin isä vaivautuu näkemään poikia ehkä kerran vuodessa max. Toinen vastaava tapaus on myös tuttavapiirissäni. Isän tapaamiset lapsen kanssa sujuivat sovitusti, mutta uuden naisen tultua kehiin ei lasta saanutkaan enään tavata. Että silleen. Ei voi kun ihmetellä mitä näiden naisten päässä liikkuu. Täysin tunteettomia ja itsekeskeisiä. Tosin vika on miehessäkin jos naisen pompoteltavaksi asettuu ja laittaa jonkun naikkosen omien lastensa edelle.
mä en tunne ainuttakaan joka haluis lapsistaan eroon.
tiedän kylläkis että niinkin on käynyt,ettei lapsi enää isäänsä tunne,mutta siihenkin on eri syyt kuin oma halu..
tunnen montakin isää,joka on eronnut totaalisesti,myös lapsistaan.Entinen mieheni yksi heisä.Tuumasi vain,että ei sitten rupea kuuntelemaan
heidän huutoaan.Eikä ole kyllä kuunnellut.Hölmö kun on ei myöskään ole saanut elää mitään ihania hetkiä heidän kanssan,eikä nähdä heidän kasvua.
että se on ainakin paljon yleisempää kuin luulin,perskeles...
en ois kylläkään ikinä uskonut....vaikeeta se on vieläkin uskoo että oman lapsen pystyy "unohtaa"
jollain sairaalla tavalla se kai oliskin helpompi
että ei näkis enää ollenkaan,koska se on joka kerta vaikeeta viedä tenava taas takaisin uuteen
kotiinsa ja ite kökkii taas yksinään..
mutta mun mielestä se on helppo ajatella niin
että se on sille pikku epelille tosi tärkeetä
tietää että hänestä molemmat välittää,koska lapsi ei syytä ketään muuta kuin itseään kaikista ikävistä asioista.
Ja onhan niitä olosuhteita paljonkin erilaisia,silti se on vaikee uskoo että ihan
kokonaan voi jälkeläisensä unohtaa...HÖH!
Kait se sitten on pakko uskoo :(
itsestäsi,kun olet välittävä ISÄ.Upeaa kun sellaisiakin on olemassa. Täkeitä ihmisiä nuo isät lapselle.Antoisia hetkiä lapsesi seurassa toivottelen..
Kyllä mulla ainakin oli kuin pieni kuolema,kun joutui jättämään lapsen äidilleen silloin kun hän oli nuorempi...Poika itki aina...
Ja homma paheni vaan,kun poika oppi puhumaan...
"Miks isin pitää mennä" ja itkut päälle...
Isukit,kestäkää ne silti...Ja viettäkää se aika lastenne kanssa,mitä teille on suotu...Vaikka se tuntuisi kuinka pahalta silä hetkellä,lapset paikkaavat sen myöhemmin...Kun varttuvat hieman ja ymmärtävät,että heidän syynsä ei ollut että vanhemmat erosivat...He rakastavat molempia...
siis niin typerää textiä taas että ei oo totta. minä ja lasten isä erottiin ja hän löyti sit uuden. nainen oli tosi mustasukkainen ja isä ei "saanut" hakea lapsia kun olisi tavannut minut myös. MUTTA jos lasten isä on niin S..tanan typerä että antaa jonkun ohjailla itteensä niin sen ittensä vikahan se on eikä kenenkään muun. tänä päivänä lapsilla ei ole paljon kontaktia isänsä kanssa, vaan silloin tällöin. isä ei heille ole tärkeä, vaan kun joku "kaveri".mutta siitä syytän VAIN ja AINOASTAAN isää itseään!
se että miehet jättää lapsensa.
Se on ihan perseestä jos se sun exä on velliperse,mutta noita juttuja ois mukavampi lukee jos ei yleistettäisi että kaikki olis,koska se on aika monelle kohtuullisen kova paikka,kun on PAKKO "jättää" lapsensa.Se kun ei vastaa normaalielämää että lapsi on välillä hoidossa ja käy useesti kahtomassa.
Siinä oppii kyllä yhden omituisen taidon,osaa
nimittäin hymyillä parkuessa ja vielä taitavasti
:) :(
yleistä mitään. kerroin vain minun ja exän tapauksesta.
no hyvä :)
tuolla ihan alussa vain se oli esitetty niinkus se olis ihan yleistäkin,... :)
Paljon olen avioeroja nähnyt ja vain aniharvassa isä ei tapaa lastaan/lapsiaan eron jälkeen.
Ei varmaan voi sanoa, että isät aina hylkäävät lapsensa erotessaan, mutta useammin kuin äidit. Jotenkin sivusta seuranneena kummastuttaa, että mies on ensin niin ponnekas ja täynnä tarmoa, että saa lähdettyä "toimattomasta" liitosta (ehkä uuden naisen pienellä avustuksella) ja sen jälkeen kyseisestä miehestä ei löydy sen verran tahdon voimaa, että saisi pidettyä omiin lapsiinsa yhteyttä. Täytyy myöntää, että joskus äiditkin (etenkin jätetyt) tekevät tapaamiset mahdollisimman vaikeiksi. Kukaan ei ole täydellinen, mutta sen verran aikuisista ihmisistä pitäisi löytyä jämäkkyyttä, ettei lasten avulla kosta tai pelkkää pehmeyttään anna esimerkiksi uuden puolison mennä lasten edun edelle.
Mä jaksoin vajaa kas vuotta yrittää eheyttää isää ja lapsia yhteiseen oloon, mutta en onnistunut. Ei miehellä mitään kiinnostusta. Soitti kun itselle sopi, mutta ei vastannut mun vietsteihin, ei lasten viesteihin. Kyllästyin ainaiseen kerjäämiseen, joten päätin että jos ei sehaluu niin en voi miestä muuttaa. Nyt on puolitoista vuotta viimeisestä tapaamisesta. Että katson syyn olevan muualla kuin meissä tai minussa. Pahoin pelkään että uudet naiet ovat kääntäneet isän meitä vastaan, sillä itse hän ei olisi tällaista valintaa tehnyt.
ai mitä? kuka voi kenenkään puolesta päättää? kyllähän miehesi (ex) ihan itse päättää omasta elämästään! syy ei varmastikkaan ole sinussa eikä lapsissa mutta ei myöskään kenessäkään toisessa naisessa. syy on vain ja AINOASTAAN miehessä itsessään.
Niin monenlaista olen vuosien varrella nähnyt, etten yleistä yhtöään mitään. Ainutkertaisia tapauksia, vaikka saattavatkin kovasti toisiaan muistuttaa.
Mitä sanovat miehet väitteeseeni, että yhteydenpito katkeaa koska tekee niin kipeää ? Helpompi pistää kaikki poikki kuin kestää repivää kipua jolle ei näy loppua.
ei nyt kosketa suoranaisesti itseäni mutta voisin kuvitella, että jos parhaani suhteen eteen tehneenä ja silti hylätyksi tulleena vielä joutuisin "erotetuksi" omista lapsistani puolison lisäksi niin varmasti tekisi todella kipeää.
Miten se sitten vaikuttaisi suhteeseen lapsiin, vaikea sanoa.
Aloittajan väite kyllä kuullostaa aika kovalta, näin miehenä jopa loukkaavalta.
Tiedän tapauksia, joissa isät hyljänneet lapsensa. Kaveripiirissäni kaksi tapausta. Oman isäni kanssa yhteydenpito ollut todella vaikeaa erittäin mustasukkaisen uuden vaimon takia.
Jos haluaa puolustella lapsensa hylkääjämiehiä, oiskohan se jotenkin helpompaa katkaista suhde, kuin tavata silloin tällöin ja taas erota. Ja lapsi muistuttaa ehkä ex-vaimosta, josta tulee paha mieli.
... melkein uskaltaisi epäillä katkeraksi tilitykseksi omakohtaisesta kokemuksesta ... mikä toki surullista lapsille ja loppupelissä heidän isälleenkin.
Meillä ei noin ole ... tai ollut ... ja nykyään lapsen molemmilla vanhemmilla uudet "siipat" ... ja hyvin sujuu vuoroviikoin kahdessa kodissa eläminen pojalla.
Sama jos (tai kun) joku kirjoittaja tilittäisi kuinka KAIKKI naiset tahtovat vaikeuttaa isä-lapsi suhdetta erossa, ja vaikeuttaa tapaamisia ... niitäkin on, valitettavasti.
Siis jotain tolkku noihin yleistyksiin, omakohtaiset tragediat ja niistä kertominen OK ... mutta se hyvä tehdä kirjoituksessaan selväksi.