Onko muita joilla olisi sama ongelma kuin minulla. Eli olemme ollet mieheni kanssa yhdessä noin viisi vuotta ja esikoisemme syntyi vajaa vuosi sitten.Kaikki näyttää näin päällisin puolin olevan kohdallaan, mutta ei minusta siltä kuitenkaan tunnu. Miehestäni on tullut etäinen ja nykyisin on hyvin harvoin kotona ja kysyessäni asiaa hän vain selittelee työkiireitä jne. Yhdessä emme nykyisin tee yhtään mitään. Mieheni käy ennemmin yksin ravintoloissa ja tapaamassa ystäviään niin yhteisiä kuin omiaankin. Tuntuu kuin meillä ei parisuhdetta olisikaan vaan olisin jonkinlainen velvollisuus hänelle. Joskus epäilen hänellä olevan toinen nainen, mutta siihen minun on kovin vaikea uskoa. Seksiä emme ole harrastaneet sen jälkeen kun esikoisemme syntyi. Ei vaan tunnu aikaa olevan kun mies on niin harvoin kotona.Silloinkin kun on, niin on jotain tosi tärkeää muuta tekemistä. Yksin saan joka ilta mennä nukkumaan ja oottamaan milloin mieheni suvaitsee tulla viereeni.
Mitä tapahuu?
yksinäinen
5962
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kuulostaa vähän huonolta, koska kuitenkin toimivan parisuhteen tärkein asia on se, että HUOMIOI toisensa..
kaikenlisäksi elämänne pitäisi olla parhaimmillaan, kun on vielä pieni lapsikin talossa.
Seksi on toissijainen asia, vaikka tärkeä osittain - ettekö pysty puhumaan ongelmistanne vai ovatko ne menneet jo yli sen?
Harmittaa lukea sellaista, että suhdetta laiminlyödään, kun se vaatii kanssa aikaa ihan siinä, missä jokin harrastus tai työkiirekin..
...
... että yksinäinen voi olla, vaikka olisi kaksin.
jos mikään ei suhteessanne muutu. aina avainsana on puhuminen..yritä puhua..taistele sillä on varmasti paljonkin syitä miksi.. onnea matkallesi
Monelle miehelle lapsen syntyminen on kriisin paikka. Aiemmin oli vain kaksi rakasta, jotka omistautuivat toisilleen, mutta nyt "kolmas pyörä änkeää väliin". Mies ei enää saa jakamatonta huomiota osakseen, vaan äidin huomio kiinnittyy luonnollisesti pääasiassa lapseen. Moni mies tuntee itsensä tässä tilanteessa syrjäytetyksi ja hakee huomiota ja hyväksyntää muualta. Ei välttämättä toisilta naisilta, mutta esimerkiksi kavereilta, työyhteisöstä tai harrastuksista.
Yleensä tilanne kuitenkin helpottuu, kun lapsi ei enää ole niin riippuvainen äidistään ja isän rooli alkaa korostua. Lapsesta tulee silloin aidosti perheen yhteinen lapsi. Mutta valitettavasti aluksi useissa perheissä tilanne on se, että on äidin ja vauvan symbioosi ja sitten mies jotenkin ylimääräisenä siinä sivussa.