Anoppini on vainonnut minua jo 13 vuotta.
Hän tunsi vanhempani joista isä kuoli tapaturmaisesti kun olin 5-vuotias.
Asun pienellä paikkakunnalla ja anoppini on haukkunut minut huoraksi ja onnen onkijaksi, sanonut tytärtämmä äpäräksi, haukkunut äitiäni murhaajaksi.
Koska ko. henkilöllä on tietty vaikuttamisvalta pienessä yhteisössämme, en enään kehtaa naamaani ulkona näyttää. Vaikka mitään pahaa en tehnyt, on tuo ulkopuolisten (jotka uskovat tarinoita) paheksunta sen verran kovaa, etten enään halua sitä lapsilleni näyttää.
Tänään sain kuulla että hän nimittelee jo tytärtämme inhottavaksi ja sairaaksi yksilöksi.
Se alkaa jo mennä yli ymmärrykseni. Ei lasten kimppuun täydy käydä vaikkei miniästä tykkäisikään.
Olen ajatellut asiaa kaikilta kannoilta ja tullut siihen lopputulokseen, ettei yhdessä olo avopuolisoni kanssa ole ehkä niin "kannattavaa".
Rakastetaan toisiamme, mutta jos palkkana on painajainen lapsille ja minulle, niin onko tässä mitään muuta mahdollisuutta kuin erota???
Hän tunsi vanhempani joista isä kuoli tapaturmaisesti kun olin 5-vuotias.
Asun pienellä paikkakunnalla ja anoppini on haukkunut minut huoraksi ja onnen onkijaksi, sanonut tytärtämmä äpäräksi, haukkunut äitiäni murhaajaksi.
Koska ko. henkilöllä on tietty vaikuttamisvalta pienessä yhteisössämme, en enään kehtaa naamaani ulkona näyttää. Vaikka mitään pahaa en tehnyt, on tuo ulkopuolisten (jotka uskovat tarinoita) paheksunta sen verran kovaa, etten enään halua sitä lapsilleni näyttää.
Tänään sain kuulla että hän nimittelee jo tytärtämme inhottavaksi ja sairaaksi yksilöksi.
Se alkaa jo mennä yli ymmärrykseni. Ei lasten kimppuun täydy käydä vaikkei miniästä tykkäisikään.
Olen ajatellut asiaa kaikilta kannoilta ja tullut siihen lopputulokseen, ettei yhdessä olo avopuolisoni kanssa ole ehkä niin "kannattavaa".
Rakastetaan toisiamme, mutta jos palkkana on painajainen lapsille ja minulle, niin onko tässä mitään muuta mahdollisuutta kuin erota???
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pieni välimatka voi tehdä ihmeitä. Tapaa uusia ihmisiäkin.
Voitaisiin, mutta lapsuuden kaverini jäisivät tänne ja olemme oikein paljon tekemisissä toisiemme kanssa, kuten on meidän lapsemmekin. Olen aina asunut täällä, joten meillä on sellainen kyläyhteisö mitä enään harvemmin tapaa.
Vaikka ystäväni ovatkin puolellani, niin emme käy paikoissa (kapakoissa ym) joissa noita juoruja anoppini levittelee.
Rakastan ystäviäni ja olisi todella paha jättää heidät ja itse lähteä. =(
paljoakaan sinulle merkkaa, kun ne lapsuudenystävät ja/tai oma napasi on tärkeämpi.
Outoa?
Sinun ei tarvitse tehdä mitään!
Mutta avopuolisollasi olisi paljonkin sanomista ja tekemistä.
Ei kai avopuolisosi vain katsele sivusta tuota äitinsä sairasta harrastusta?
Voin vain kuvitella, miten yksi ihminen pienessä yhteisössä voi pilata toisten elämän kokonaan. Älä anna periksi vielä!
Nyt ei muuta kuin nauhuri mukaan, että saat anopin panettelut nauhalle todisteeksi. Sitten marssit päättäväisesti poliisilaitokselle ja teet rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta.
Missä anoppisi pääsi haukkumaan tyttäresi? Jos vielä olette tekemisissä anopin kanssa tai annat lastesi tavata anoppiasi, en ymmärrä sinua ollenkaan.
Älä ole niin nöyrä! Sinä olet täysvaltainen ja -päinen ihminen. Sinun lapsellasi on oikeus elää kuulematta törkeyksiä ja loukkauksia. Jos se toistuu, niin pane miehesi lujille: kuka on tärkeä hänelle, oma tytär vai ilkeä äitimuori. Nyt on aika miehesi nousta puolustamaan perhettään. Sanokoon suorat sanat anopille.
Muuten, jos sinulla on ystävät paikkakunnalla ja olet siellä aina asunut, niin kyllähän he sinut tuntevat ja tietävät. Eivät he usko ilkeitä puheita. Miksi sen tekisivät, kun elämässäsi ei ole mitään moitittavaa.
Kyllä kai joku edes sanoo vastaan, jos kuulee anopin suusta tökeröitä valheita!
Jos äänität salaa niin voit joutua itse syytettyjen penkille. Minä otin yksinkertaisesti kirjeitse yhteyttä anoppiin ja ilmoitin että jos kuulen vielä puhuttavan minusta "kylillä" niin teen rikosilmoituksen. Kyllä poliiseilla on keinot selvittää kuka on juoruja pistänyt liikeelle. Jos tarkkoja ollaan niin kuka hyvänsä juoruja levittääkin niin kaikka voi odottaa syyte herjauksesta tms. olipa se anoppi tai joku muu. Asianajaja kertoi mulle että vaikka tietäisit jonkun rosvoksi ja levität sellaista tietoa muille niin voit saada syytteen eli on ihan sama onko jutuilla perää vai ei syytteen saa silti. Omalla kohdalla juoruaminen loppui kuin seinään. Etsi vaikka netistä lakipykälät minkä nojalla nostat rikoskanteen niin ottaapahan itsekkin selvää suomen laista.
Mitähän se ero miehestä auttaisi, kun kuitenkin jäät sinne. Puheet vain pahenisivat.
Jos sinulla alkaa olla jo luulotautisen piirteitä, että jokainen katsoo sinua vinosti, on aika ryhdistäytyä. Et ole tehnyt mitään pahaa, joten selkä suoraksi ja jokaiselle tutulle iloinen hei, kyllä melkein kaikki osaavat panna tuollaiset puheet omaan lokeroonsa. Jos taas rupeat luikkimaan ja väistelemään, tulee jonkun mieleen, että oliskohan jotain perää.
Pieni sanelulaite päälle, kun anoppisi kohdistaa haukkumiset sinuun ja sen jälkeen näytät hänelle nauhurin ja sanot -käräjillä nähdään-.
Tämä tepsi, heti ensimmäisestä kerrasta lähtien. Ikävästi käyttäytyvä ihminen lopetti heti solvaamisen.
Solvailut,uhkailut tms.
Mustamaalaaminen kylille.
Ilmoita poliisille.
tee lähestymiskielto.
Tai paras keino muuta pois.
miehellä ole mitään sananvaltaa? onko edes yrittänyt sanoa äidilleen jotain? muuttakaa pois, sitä ennen anna anopin kuulla kunniansa. Eipä minuakaan anoppi kunnioittanut ennen kuin sanoin päin naamaa kuinka ihmisiä kohdellaan. Nykyään oikein lämpimät välit. =)