Kysyisin onko kukaan saanut apua liitoltaan työpaikka kiusaamis jutuissa ???? Jos ette, niin eikö olisi aika alkaa miettimään jotain yhteistä juttua asoidemme eteenpäin viemiseksi.
Minua ei kuulemma ole kiusattu vaikka eräskin kiusaaja jopa sanoi että hänellä on valtuudet kiusata minua.. ja lääkäriltä on todistus että olen tullut kiusatuksi (testit)... mitä vielä tarvitaan. Odottavatko he ehkä että pääsevät eroon minusta omankäden kautta, kun en enää jaksa taistella oikeuksieni ja maineeni puolesta. On se kummaa miten Suomessa ei saa oikeutta (saisikohan muualta esim. ihmisoikeusjärjestö tai ey tuomioistuin ?????
Minua ei kuulemma ole kiusattu vaikka eräskin kiusaaja jopa sanoi että hänellä on valtuudet kiusata minua.. ja lääkäriltä on todistus että olen tullut kiusatuksi (testit)... mitä vielä tarvitaan. Odottavatko he ehkä että pääsevät eroon minusta omankäden kautta, kun en enää jaksa taistella oikeuksieni ja maineeni puolesta. On se kummaa miten Suomessa ei saa oikeutta (saisikohan muualta esim. ihmisoikeusjärjestö tai ey tuomioistuin ?????
Vastaukset 7
Vanhimmat
Liitoilta ei tule kiusatuille apua. He sanovat vain että itsessäs on vikaa, jos et tule toimeen. Liitto kutsuu lausunnon antajaksi jonkun Työterveyslaitoksen psykologitutkijan.
Eihän hänellä ole minkäänlaista konkreettista kokemusta ja tuskin tietoakaan esimerkiksi siitä, millaiset olosuhteet kullakin työpaikalla vallitsevat.
Sitten sitä passaa tulla antamaan lausuntoja tähän tapaan: Kiusaajat lähtevä ja kiusatut jäävät. Asia on juuri toisin päin kunnes työpaikalta löydetään uusi uhri.
Siksi ajattelinkin ette se voi olla oikein vaan siihen pitää tulla muutos. Sanotaan että Suomessa ei saa oikeutta ja tämä todistaa sen.
Itse olen maksanut liittoon juuri sen takia liitonmaksuja että saan oikeutta tarvittaessa, mutta tunnen tulleeni nyt huijatuksi.
Loimaan liitto on näköjään riittävä turva ,.Miksi maksaa turhasta ammattiliitoille kun säästyneillä rahoilla voi kustantaa vaikka useamman oikusjutun.
Luottamushenkilön on turha ottaa tähän kantaa koska heidän turvallisuus on kyllä taattu jopa niin pitkälle että voi rauhassa harrastaa kiusaamista.
En saanut insinööriliitosta muuta apua kuin oikeusturvavakuutuksen käyttööni. Asianajajan lasku oli suuruudeltaan suunnilleen sama kuin 30 vuoden jäsenmaksut.
Myöskään työsuojelupiiristä ei tullut mitään apua
Ei mitään kantaa koko juttuun työsuojelupiiriltä. Kukaan ei ollut kiinnostunut minun kannastani. Kuka hyvänsä sai puhua minusta mitä paskaa vaan ja kaikki meni läpi, jopa työpaikka lääkäri etsi syytä vain minusta. Olin /olen ihan lainsuojaton ...SUOMESSA!!!!!!!!
Työnohjaaja huomasi tilanteen mutta mitään kongreettista apua siitä ei ollut .(Keskusteluapua häneltä sain se piti kyllä pinnalla pahimman yli)
Liitosta aloin saamaan apua vasta sitten kun minut oli irtisanottu perusteetta.
Yhteistä juttua on mietitty ja foorumi toimii jo vertaistukena.
http://tyopaikkakiusatut.net/
Ihmisoikeuksien kanntattaja on ainakin EOK.
http://eok.fi/
Kiusaamisasiaa on foorumin avulla puitu jo Suomi puhuu ohjelmassa ja uusimmassa City lehdessä.
Lisää julkisuutta yritämme saada koko ajan aihellemme.
Persidentille on kirjoitettu aiheesta (Kirje ja presidentin vastaus löytyy foorumista http://forums.cjb.net/mobbinfo-about83.html), eduskunnan Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta - TyV:iin ollaan oltu yhteydessä, he tosin eivät ole vastanneet mitään.
Ketään ei tunnu kiinnostavan, vaikka tutkimuksen mukaan joka 5. suomalainen joutuu kiusatuksi työpaikallaan ja kustannukset kiusaamisesta ovat EU tasolla 20 Miljardia euroa.
Kiitoskia Heka linkeistä ja siitä että olet jaksanut puolustaa omien vaikeuttesi lisäksi meitä muita kiusattuja.
Toivottavasi saamme jotain valoa elämäämme. Kukaan ei tunnu tajuavan miltä tuntuu kun on riistetty ihmisoikeus ja tahrattu maine.
ON pakko olla jokin keino millä saamme asiamme kuuluviin. Itsesyytökset on heitettävä romukoppaan ja katsottava asioita niin kuin ne on.
Asian kuuluminen ei enää auta vaan on tapahduttava jotain...
Kuuluminen ei riitä, pitäisi näkyä.
Siinä tuleekin ongelma, suurin osa kiusatuista ei halua olla kiusattu julkisesti.
Ilman julkisuutta ei ole yhteiskunnallista keskustelua = kiusaamista ei ole olemassa.
Jos laskee Suomessa olevan 1.8 miljoonaa työssäkäyvää, niin joka 5. tuosta määrästä on n. 360.000, ei vähän, mutta kuitenkin tuosta määrästä alle prosentti uskaltautuu kertomaan kokemuksistaan netissä, lehdissä tai yleensä missään.
Mikä siis neuvoksi?