Ihmetyttää kuinka paljon seuranhakijoista on alkoholin suurkuluttajia! Olen kirjoitellut useamman keski-ikäisen miehen kanssa, siinnä vaiheessa ovat olleet vielä tosi mukavia, mutta kun siirrytty soittoasteelle, on ilmennyt jokailtainen juopottelu ja siitä puhuminen kuinka paljon ja mitä on tullut juotua. Itse käytän alkoholia vain sosiaalisissa hauskoissa tilanteissa ja se kuuluu hauskanpitoon ei murheiden hukuttamiseen, eikä humaltumiseen asti. Toinen ryhmä on absolutistit, jotka ovat olleet entisiä juoppoja, eivätkä salli seuralaisenkaan edes ruokailun yhteydessä viiniä juoda. Kummastuttaa!
Alkoholista
Sivistynyt juoja
674405
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 67
Vanhimmat
naisillekin,olen huomannut.Itse olen todella kohtuu kuluttaja.Naisissa ilmeisesti enempi stressi/tilanne kuluttajia?Mutta tuleehan ne asiat esiin ennemmin tai myöhemmin,mielummin ennemmin tietty!
Niin ikävä kyllä maistuu - ja nainen on vielä kammottavampi humaltuneena kuin mies.
joka ilta sosiaalisia hauskoja tilanteita, joissa se vaan käyttää viinaa. Sulla niitä vaan on harvemmin.
Kovin on hänen elämä köyhää jos joka ilta sitä täytyy kohentaa juomalla - enemmän alkoholistilta vaikuttaa.
Kirjoitit :
- "Toinen ryhmä on absolutistit, jotka ovat olleet entisiä juoppoja, eivätkä salli seuralaisenkaan edes ruokailun yhteydessä viiniä juoda. Kummastuttaa!"
Em. sallimattomuuteen saattaa olla syynä se, että entisen juopon on valitettavasti aika helppo ratketa juomaan uudelleen. Eli ehkä hän haluaa karsia sellaiset tilanteet pois kieltämällä seuralaisenkin alkoholin nauttimisen silmissään.
Olen kuullut tapauksista, joissa entisen juopon viinan himo on taas alkanut vaikkapa vain kotikaljasta (= ei alkoholia).
Tai sitten entinen juoppo koettaa raitistaa Sinuakin ja siksi ei salli Sinun juovan ollessaan läsnä. Asioilla on aina niin monta puolta ...
Kotikaljassakin on hieman prosentteja.
Kuuntelin kerran haastattelua jossa kuivila oleva alkoholisti kertoi tarinaansa. Hän oli juonut tietämättään siideriä, jossa on 0,7 %. Hänellä alkoi kropassa kihistä jotenkin oudosti. Vaimo ei tuntenut mitään.
Tästä mies teki johtopäätöksen, että pienikin alkoholimäärä hänen kropassaan saa aikaan jonkun reaktion. Tästä syystä hän on aikoinaan joutunut alkoholin orjaksi.
Tuli vaan mieleeni. :)
Nyt, kun tarkemmin muistelen, niin olen kuullut samantyyppistä juttua KOTIKALJASTA, kuin Sinäkin.
Eli sekin on entiselle alkoholistille petollista ... kamalaa, eihän sitä sitten sellainen ihminen voi juoda varmaan muuta kuin vettä tai maitoa !
Lisään vielä, että monilla keski-ikäisillä miehillä lienee avioero takana ja ovat ruvenneet juomaan siihen murheeseen. Sitten siitä on tullut paha tapa. Varsinkin, jos eivät esim. ole töissä, niin pystyvät/voivat juoda arkisinkin.
Nainen on kamala ilmestys kovassa kännissä !
Kyllähn yksin juominen on selvä alkoholisoituneen ihmisen merkki! Ei ero ole syy juomiseen ... ainahan niitä syitä juoppo osaa keksiä.
Varmasti jollakin ihmisellä avioero on juomisen syy.
Tunnen viisi vuotta sitten eronneen miehen, jolla varmasti yhtenä syynä on avioero juomisensa taustalla. Lisäksi ex-vaimo vielä kiristää miestä lasten kautta, joten mies juo suruunsa siksi, ettei saa pitää lapsiaan kuin joka toinen viikonloppu, eikä aina silloinkaan.
Mies on herkkä ja taiteellinen (tosin yrittäjä eli pystyy vielä onneksi olemaan töissä !), useinhan juuri sellaiset ihmiset ajaututuvat alkoholin pauloihin.
Toinen mies erosi vuodenvaihteessa ja juo nyt joka viikonloppu tolkuttomasti.
Sinä saat olla mitä mieltä tahansa, mutta minä totean yhä, että ero vaikuttaa juomiseen pahenta-
vasti. Tottakai joku mies(kin) voi olla niin wahwa, ettei sorru viinaan.
Kyllä ne syyt löytyy paljon syvemmältä kuin itse siitä erosta, siitä saa vain hyvän tekosyyn ...
Täytyy olla melkoisen yksinkertainen jos tosiaan luulee viinan auttavan!!
Viina onkin viisasten juoma - tyhmät tekee sen kanssa tyhmyyksiä!
Mainitsemani mies EI ole yksinkertainen/tyhmä, mutta viina on helpoin pakotie todellisuudesta eli sillä pystyy nollaamaan edes vähäksi aikaa ikävät ero-asiat ja yrittäjän paineet.
Mies tietää sen itsekin, että juo liikaa ja ilm. samalla tiedostaa myös sen, ettei juominen auta, mutta kierteestä on vaikea päästä eroon.
Mutta milläs miestä autat, kun tämä ei kunnolla päästä lähelleen ... vaikkakin on minulle (olen ollut selvä ja törmännyt häneen ravintolassa) kännissä sanonut monesti "kaikki menee päin hel-
vettiä" eli selvä avunhuuto !
No ei tuo mies kyllä viisaskaan ole - hakeutuisi hoitoon jos viisas olisi. Kummallista kuinka alkoholismille aina löytyy puolustelijoita suhteessa siihen kuinka paljon sillä saadaan pahaa aikaa, väkivaltaa ym. paskaa - tupakoitsijoita ei puolustele kukaan vaikkei sen vuoksi tapeta ketään, eikä se aiheuta muutenkaan niin paljon sekasortoisia tilanteita kuin viina.
Hyvin usein se alkoholismi juuri on yksi eroon johtavista syistä! Juominen näkyy sitten selvemmin eron jälkeen, kun ei ole kukaan jälkiä siivoamassa ja peittelemässä. Joillekin toivottavasti ero on se tarpeellinen kolahdus, joka johtaa tosiasioiden myöntämiseen ja paranemisen alkuun ,ennen kuin kaikki on menetetty!
Yleistä asenteellisuutta kuvaa, että miehen humala jotenkin hyväksytään paremmin ja sitä jopa puolustellaan (edellä avioero ja kamala ex). Kyllä miehet edelleen kuluttavat viinasta suurimman osan ja myös promillet ovat korkeammalla. Eiköhän rattijuopumuksissa, pahoinpitelyissä, putkissa ja terveyden huollossa miehet ja viina kuitenkin ole paljon yleisempi yhdistelmä kuin naiset ja viina.
Tarkoitin sitä, että mies ei ole älykkyysosa-
määrältään tyhmä (eihän sellainen edes pystyisi toimimaan yrittäjänä) !
EN tietenkään tarkoittanut sitä, että muka olisi viisasta olla menemättä hoitoon alkoholiongelmansa vuoksi.
Hänen ei ilm. ole kovin helppoa lähteä hoitoon siksikään, että ehkä joutuisi pois paikkakunnalta ja sitten asiakkaat ihmettelisivät, minne mies on häipynyt, kun firma ei toimikaan. Työnsä siis koettaa kuitenkin hoitaa asiallisesti.
Hoitoon hakeutumattomuuden taustalla saattaa olla myös se, että ex-vaimo kiristää, koska jos mies lähtee hoitoon, niin ei sitten näe lapsiaan ja siinäpä taas exälle syy sanoa, ettei mies huolehdi muksuistaan.
EI se ole niin yksinkertaista varmaan kenellekään viinaan langenneelle mennä hakemaan apua. Pienellä paikkakunnalla ihmiset kuitenkin juoruavat yms.
Neuvokaa nyt sitten minua, miten parhaiten voisin auttaa miestä niin, etten saa kiukkua niskaani, hänen tai exänsä taholta !
Tämän miehen kohdalla juominen alkoi vasta eron jälkeen, sitä ennen hän oli lähes absolutisti !
Mies on varmasti yksinäinen, eikä voi puhua ongelmistaan juuri kenelläkään. Ei asiakkailleen, ei mieskavereilleen, eikä tietenkään exällekään ... ehkei kehtaa puhua sukulaisilleenkaan ?
Mutta minulle hän ilm. koetti puhua (sanomalla : kaikki menee päin helvettiä), enkä tajunnut niin äkkiä tarttua tilanteeseen. Vaikka jo pidempään olisinkin halunnut auttaa häntä pääsemään selvemmille vesille.
Olen samaa mieltä siitä, että ihmiset yleisesti hyväksyvät viinaa juovan miehen helpommin kuin naisen. Kautta aikojenhan se on niin ollut, että miestä on pidetty kovana tyyppinä.
-
EN hyväksy miehen humalaa sen paremmin kuin naisenkaan. Kohtuukäyttö on ok, mutta liiallinen juominen EI.
Totta myös se, että miehet kännissä aiheuttavat paljon enemmän rikoksia kuin naiset.
Lisään vielä, että ko. miehellä on varmaan vielä avioero käsittelemättä tunnetasolla ja turvautuu siksikin viinaan.
Naiset ilm. osaavat helpommin purkaa tuntemuksiaan ?
En todellakaan ymmärrä minkä ihmeen takia puolustelet tuota alkoholisoituvaa miestä täällä?
Jokaisella alkoholistilla on omat "syynsä" juoda, ja jos niitä ei ole, ne keksitään.
En todellakaan puolustelisi yhtään juoppoa täällä.
EN minä häntä puolustele (vaikka totesinkin, että eroamisensa on yhtenä syynä vaikuttanut juomisen alkamiseen), vaan pidän ikävänä asiana sitä, että hän juo !!!
Olen sitten ilmeisesti selittänyt asian jotenkin kummallisesti, koska olette saaneet väärän käsityksen. Tai sitten tällä palstalla ei yleensäkään ymmärretä, mitä koetan selitttää ?
Ajattelen :
Viinaan sortunutkin mies on ihminen ja avun tarpeessa !
Olen empaattinen ihminen ja haluaisin koettaa auttaa häntä, yksin ei kenenkään ole helppo selvitä tässä kovassa maailmassa.
Jätin lasteni isän viinan vuosi. Nyt, 15 vuotta myöhemmin, mies ei ole edennyt tilanteestaan yhtään. Haukkuu minua kaikesta pahasta, mitä hänen elämäänsä kuuluu. lapset eivät enään tahdo häntä nähdä, kuka juoppoa jaksaisi katella. Mikä voisi olla surkeampi tapa viettää viikonloppunsa, kuin katsoa jonkun äijän kaljan kittaamista? Ei mikään, yksikin on liikaa ja oman elämän tuhlaamista.
Juoppoa ei paranna kukaan. Mutta sinähän Kiira voit mennä miestä auttamaan ja vahtimaan, montako pulloa kuluu. tsemppaamaan mies-parkaa.
Jokaisen oma valinta on, miten elämänsä tahtoo elää.
ANTEEKSI, että yleensäkin otin aiheen esiin täällä !
Kamppailen sitten tästä lähin ongelman kanssa yksin, niin en aiheuta Teille harmia !
Kaikesta huolimatta saan olla empaattinen.
Empatiasi menisi varmaankin parempaan osoitteeseen, jos empatisoisit kaikkien juoppojen vanhempien lapsia. Varsinkin kun äiti juo, ovat eväät lapsilla aika vähissä.
Minä en sääli yhtään juoppoa. En siis ole empaattinen. Eipä kiinnosta.
Ihmettelen kumminkin tämän hallituksen alkoholipolitiikkaa: kuinkahan moni nuori löytyy ensi talvena pakkaseen kuolleena, väkeviin sammuneina.
Että on tullut avioero???????
Suurin osa tuntemistani erotapauksista johtuvat juuri siitä, että toinen osapuolista käyttää liikaa alkon tuotteita. (esim. minä erosin ukon juopottelun takia)
Liiallisessa juomisessa ei ole mitään puolusteltavaa. Se on heikkoutta, itsesääliä, oman navan tuijottelua ja piittaamattomuutta kanssaihmisiä kohtaan.
Ja juoppouden syiden etsiminen jostain muusta kuin itsestään, on varma alkoholistin merkki.
Paljon elämää nähnyt ja itse saunakaljan ottavana ihmisenä EN ENÄÄN KESTÄ JUOPPOJA.
Mutta tälläkin palstalla 90% eronneista on sellaisia miehiä, jotka vaimo on jättänyt juopottelun takia. Eivät vain mokomat tunnusta sitä.
N-60
että hyvin moni eronnut mies on samassa tilanteessa. Harvalla miehellä taitaa olla sellaisia ystäviä, joille voisi puhua ongelmistaan. Itse en tunne ainuttakaan miestä, jolle voisin puhua omista eron aiheuttamista tuntemuksistani. Muutaman kanssa olen yrittänyt ottaa puheeksi mutta ei siitä ole mitään tullut. Naisen kanssa on helpompi puhua näistä asioista.
Ja jos ei sellaista naisystävää ole, jää monellakin se pullo ainoaksi keskustelukaveriksi kun ammattiapuakaan ei ymmärretä/haluta hakea.
siltä, että olet itse kärsinyt välillisesti viinan kiroista etkä ymmärrä alkoholismista pätkääkään.
Omaan erooni on suurelta osin vaikuttanut vaimon syömisongelmat ja sairaalloinen lihominen. Hän ei todellakaan sitä itse ole halunnut mutta hän vaan syö ja syö. Apua ei ole löytynyt. Mahtaisitkohan vaan suhtautua häneen samalla tavoin kuin alkoholisteihin. Kuitenkin tuo tila on tasan verrattavissa alkoholismiin, niin kauan kuin alkoholismiin ei liity esim. välivaltaista käyttäytymistä.
empaattisuutesi (olen itse hyvin empaattinen ihminen). On hienoa, että haluat auttaa. Monet ihmiset vain eivät ymmärrä viinaan sortunutta. Hän ei osaa ratkaista ongelmiaan muulla tavalla, no eihän ne sillä viinallakaan ratkea mutta hän kokee, että se helpottaa. Henkistä olotilaa tilapäisesti saattaa helpottaakkin mutta tulee sitten vaan lisää ongelmia. Tällainen ihminen on aina avun tarpeessa.
Kiva kuulla, että joku toinenkin on empaattinen ja ymmärtää minuakin !
Tutulta kuulostaa se, etteivät ihmiset ymmärrä viinaan sortunutta, eivätkä välitä tai jopa ovat vahingoniloisia toisen hädästä. Usein he toteavat, että juominen on juopon oma vika. Ei se aina niin ole.
Kaikkea hyvää Sinulle "mies vm56" !
Kiva kuulla, että joku toinenkin on empaattinen ja ymmärtää minuakin !
Tutulta kuulostaa se, etteivät ihmiset ymmärrä viinaan sortunutta, eivätkä välitä tai jopa ovat vahingoniloisia toisen hädästä. Usein he toteavat, että juominen on juopon oma vika. Ei se aina niin ole.
Kaikkea hyvää Sinulle "mies vm56" elämässäsi !
Kuten jo ylempänä totesin, niin tämän miehen kohdalla viina tuli kuvioon vasta eron jälkeen.
EN ole puolustellut liiallaista juomista, jos joku täällä sellaista edelleen luulee !
-
Alkoholismista voi parantua, onhan siitä näyttöä. Moni esim. on tullut uskoon ja päässyt viinasta eroon.
Mutta yksin se ei onnistu, tosin juopon täytyy itse haluta raitistua. Tämä mies nyt kuitenkin tietää sen, että hän juo liikaa, joten se on jo hyvä merkki ! Sillä onhan sellaisia ihmisiä pilvin pimein, jotka eivät edes myönnä juovansa tai vain vähättelevät asiaa.
Luultavasti (?) miehillä on niin, ettei voida puhua esim. mieskavereiden kanssa erostaan, koska ei haluta näyttää huonommuuttaan tai yleensäkin hävetään toisten miesten seurassa puhua omista asioistaan.
Ilmisesti eroamaton mies ei ainakaan osaa puhua eronneen miehen kanssa tämän ero-tuntemuksista.
Ja, koska ollaan erottu, niin usein silloin jäävät avioliiton aikana saadut/olleet yhteiset ystävät pois kuvioista. Joillekin eronneille on käynyt niinkin, etteivät entiset ystävät enää haluakaan olla missään tekemisissä.
Tällä miehellä, jonka otin esiin alunperin, ei ole naisystävää, joten varmaan on yksinäinen eli vailla juttukaveriakin.
Lapsilleenkaan hän ei varmaan voi murheitaan puhua, koska ovat vasta n. 10-vuotiaita.
Vaikea tilanne siis !
-
Avioliitossakin vuorovaikutus on tärkeää ja yhtä lailla eroonneellakin tulisi olla mahdollisuus puhua jonkin ymmärtävän ihmisen kanssa.
tarkoituksesi ja ajatuksesi ovat hyviä.Alkoholismi on sairaus,joka ei katso mihin YHTEISKUNTALUOKKAAN kuuluu.
Ja yleensä näin on,että sanotaan: viina vei hyvän miehen.Tähän ajaa jokin asia joko rajusti tai pikkuhiljaa salakavalasti.
Syitä joumiseen löytyy aina oli ne sitten iloisia tai surullisia.
Mutta parantuminen lähtee vasta kun on itselleen tunnustanut,että viina on isäntä ja itse renki ja on valmis ottamaan apua vastaan.Tässä vaiheessa tukea ja apua tulee myös kuvioon mukaan.Aina juoppo on aina juoppo,EI PIDÄ PAIKKAANSA.On todella pohjalta nousseita ihmisiä.
Kukaan ei sitä viinaa kurkkuun väkisin kaada se pitää paikkansa.Ja mikä sitten on kenenkin pohja,tämä ei ole niin yksiselitteistä.
Mitä tulee naisten tämän päivän alkoholin käyttöön,niin täytyy sanoa että aitiopaikalta katsottuna rajua on meno nykyisin.Estot katoavat helposti ja kielenkäyttö vetää vertoja jo miehille.N.4v:n aikana on tapahtunut tässä rajua kasvua,mitä olen itse tätä asiaa seurannut..sieltä aitiopaikalta.
Kiitos Sinullekin ymmärryksestä !
Minua vain otti päivällä niin paljon päähän se, mitä minulle ihmeteltiin/kommentoitiin negatiivisesti, että päätin lopettaa kirjoittamisen tästä aiheesta tällä palstalla.
- Mutta tulin nyt toisiin ajatuksiin, koska inhimillisiäkin ihmisiä (kuten Sinä) löytyy luki-
joista.
-
Tämänkin tuntemani miehen kohdalla olen kuullut
sanottavan : "Viina vie hyvän miehen !"
Kerran eräs mies sanoi minulle em. mieheen liittyen : "Se tarvis sellasen naisen, joka ymmärtää tai sit hoitoon."
Sanoin : Varmaan molempia se tarvis.
-
Asiaa puhut siinäkin, kun toteat naisten juovan liikaa. matkivat poikia/miehiä ja kielenkäyttö on todella kamalaa.
monella on liian mustavalkoinen kuva tästä aiheesta.Kokemukset ovat olleet negatiivisia,koska jos isä/äiti juo ja perhe siitä syystä hajoaa..on se ymmärrettävää.
Jättää jälkeensä syvät haavat ja parantumattomat arvet.Mutta eivät kaikki ole toivottomia tapauksia;-)
Tämä ystäväsi saattaa jossain vaiheessa todellakin tarvita tukeasi.
Isäni oli alkoholisti ja tätä kautta olen aikuisiällä perehtynyt aiheeseen.Katsellut asiaa monesta eri näkökulmasta.
tunteista puhuminen ainakaan itse tuntemieni miesten kanssa ei oikein onnistu. Itse olen jonkin verran voinut jutella vaimon siskon kanssa ja se onkin ollut suureksi avuksi.
Todellakin, avioliitossa vuorovaikutus on tärkeää. Mutta pitää myös osata ja haluta kunnioittaa ja ottaa huomioon sen toisenkin mielipiteet ja tarpeet.
Tuo mainitsemasi ex-vaimon kiristäminen lasten kautta on varmasti miehen kannalta rankkaa. Vaikea ymmärtää tuollaista kun ilmeisesti kyseessä on kuitenkin ihan kunnon mies.
"Mutta tälläkin palstalla 90% eronneista on sellaisia miehiä, jotka vaimo on jättänyt juopottelun takia."
Mistähän hatusta tuollaisen väitteen vetäisit.
Itse tunnen kuusi eronnutta miestä ja yhden kohdalla voisin arvella alkoholin olleen aika suuressa roolissa.
Joskus voi olla niinkin, että vaimo omalla alistavalla ja nöyryyttävällä käytöksellään "ajaa" alkoholismiin taipuvaisen miehen tarttumaan siihen pulloon.
ettei mikään asia aj ketään juomaan, ei todellakaan.
Kyllä se on jokaisessa itsessään jos juo. Jos ei kestä mitään vaikeuksia, niin aina keksii syyn ryyppäämiseen.
Minun elämässä ei ole ollut kuin vastoinkäymisiä enkä silti juo. Oli juoppo ukko, menetin varhain vanhempani, olen ollut monessa auto-onnettomuudessa, olen tehnyt raskasta työtä, hoitanut talon kaikki asiat ja nyt vielä työtapaturma jota kukaan ei korvaa.....siis syytä olisi ryypätä. Että syyn löytää kyllä jos haluaa.
Alkoholisti on henkilö joka syyttää aina jotai toista ryyppäämisestään. Kun elätte näinkin pitkälle kuin minä, niin tulette asian kyllä huomaamaan.
Enkä ainakaan ajanut mistäni juomaan, en omasta ankä ystäviemme mielestä. Kyllä se lähtee jokaisen ihan omasta päänupista.
N-60
HYVÄ, kun Sinä olet saanut puhuttua edes vaimon siskon kanssa !
-
Mainitsemani mies on tosiaankin kunnon mies muuten, paitsi nyt viina sotkee hänen (ja samalla lastensa tulevaisuuden) elämä(ä)nsä.
Hänen ex-vaimonsa on katala tyyppi, joka hankkiutui raskaaksi "uuden miesuhrinsa" kanssa.
Ilmeisesti siksikin, jotta sai ex-miehelleen
kurjan olon, koska tämä ei saa asua/olla omien lastensa kanssa kuin vain silloin, kun ex-vaimolle SOPII. Ja hänelle saattaa sopia vaikka kesken yrittäjä-miehen työpäivän eli sitten on peruttava tapaamisia asiakkaiden kanssa. Ellei mies ota lapsia silloin, kun ex-vaimo haluaa, niin tämä uhkaa muuttaa lasten kanssa toiselle puolelle Suomea, eikä mies näe niitä enää ikinä !
Lisäksi ex-vaimo junaili erossa kyseiselle mie-
helle KOVAT elatusmaksut, josta johtuen mies joutuu tekemään kamalasti ylitöitä, jotta saa maksut hoidettua.
Mies ei ole mikään renttu perusluonteeltaan ! Hän on kohtelias ja fiksu eli ei missään tapauksessa ansaitse noin karmeaa kohtaloa, joka hänen kohdalleen on osunut.
Eikä hän kännissäkään ole mikään hirviö ! En ole esim. koskaan nähnyt hänen olevan agressiivinen -
onneksi !
-
Minusta tuntuu niin pahalta, kun en pysty auttamaan miestä ja kaiken huipuksi minua on oletettavasti mustamaalattu hänelle kateellisten naistuttujeni taholta. Pienellä paikkakunnalla jutut paisuvat, eikä mies tunne minua niin
huippuhyvin, että välttämättä osaisi päätellä, mikä juoru on totta ja mikä ei.
Olet oikeassa, moni ajattelee asiasta liian musta-valkoisesti.
-
Olen samaa mieltä kanssasi, että kaikki eivät ole toivottomia tapauksia.
Tämänkin miehen kohdalla voisi vielä parannusta tulla, koska ei kuitenkaan ole koko aikuisikäänsä lipittänyt viinaa, kuten nykyään.
Hänellä on urheilija-tausta, joten on pitänyt aiemmin kunnostaan huolta. Nykyään ei tosin juurikaan ehdi, koska on kiireinen työnsä vuoksi.
Ja toisaalta, ei yksin ole kiva lähteä esim. lenkille.
Onneksi hänellä kuitenkin on lapsensa, jotka vielä pitävät häntä elämän syrjässä kiinni.
Hän on lahjakas musiikillisesti ja laulaa, mutta se on toisaalta huono harrastus, koska harrastelija-bändinsä keikoilla on viinaa tarjolla. EN siis yhtään ihmettele, että jotkin julkkis-muusikot sortuvat helpostikin viinaan, kuten esim. Kari Tapio. Keikka-elämä on rankkaa : matkustelua, keikan alkamisen odottelua ja setin jälkeen on adrenaliinia, jonka vuoksi ei heti pysty rauhoittumaan/tasaan-
tumaan, jotenka helppo keino on ottaa alkoholia avuksi. Sitten siitä liian helposti tulee kierre, eikä enää pystykään olemaan ilman.
-
Kirjoitit :
- "Tämä ystäväsi saattaa jossain vaiheessa todellakin tarvita tukeasi."
Tuo on mahdollista ja varmaan hän tarvitsisi tukea jo nyt. Mutta miten sen hänelle viestin, onkin jo asia erikseen. En voi mennä sanomaan hänelle suoraan päin naamaa, että olen käytettä-
vissä, jos/kun hän haluaa apua/juttukaveria.
Kyllä asia noinkin voi olla.
Itse en ole koskaan juonut tippaakaan, enkä aio juoda ikinä !
Minullakin on ollut monia vastoinkäymisiä elä-
mässä, mutta mieleeni EI ole tullut ruveta juomaan, vaikka isäni joikin aikoinaan aika paljon eli olisin periaatteessa voinut hänestä saada juomisen mallin.
Monesti on niin, että herkkä/heikko ihminen ottaa viinaa, kun muut tarjoavat, eikä kehtaa kieltäytyä.
Tälläkin miehellä on paljon asiakkaita, jotka saattavat törmätä häneen baarissa ja ovat olevinaan kohteliaita ja tarjoavat. Ehkä hän ei kohteliaana saa kieltäydyttyä, koska kuitenkin on hyväntahtoinen ihminen. Eivätkä kaikki asiakkaat välttämättä tiedä hänen juomisongelmastaan.
se juominen sieltä jokaisen juomarin päänupista lähtee. Edellä mainittiin alkoholismiin taipuvainen ihminen. Tällainen ihminen voi elää ihan normaalia elämää ja käyttää sitä alkoholia kohtuullisesti tai ei lainkaan. Kunnes sitten pahat vastoinkäymiset elämässä voivat laukaista sen ryyppäämisen. Esim. Kiiran esimerkin mukainen tapaus; ero (myös omista lapsista) ja ilkeä ja nöyryyttävä ex-vaimo. Eihän siitä juomisesta silloinkaan voi ketään muuta syyttää kuin itseään mutta nämä muut asiat siihen vain suuresti vaikuttavat, sitä et voi sinäkään kieltää.
niin minäkin ajattelin, että sallin mieheni aikansa juoda ja nyt heitin hänet ulos. Hieman on ehkä järki kasvanut, mutta ei vielä täysin.
Mutta kyllä se syy siihen juomiseen on muualla kuin vaimossa, miettikää miehet itseänne ja käytöstänne.
Tympii täältä etsiä mitään, kun aina todella törmää niihin jotka ottavat siis joka ilta.
No miksi sitten en hae muualta seuraa. Minulla on pieniä lapsia ja kannan vastuuta niistä. En voi jättää niitä yksin ja lähteä kapakoihin.
äiti vm-64
törmää niihin, jotka käyttävät alkoholia. Jo tutustuessa ollaan kännissä.Mun mielestä täällä netissä nimenomaan voi tutustua ihmisiin selvin päin. Ei chatissa keskustelusta ja kirjoittamisestakaan tule humalassa yhtään mitään!
Ja Kiira..Sulle sanoisin, että mieti tarkoin motiivejasi. Oletko ihastunut tähän mieheen? Toivottavasti et kuvittele voivasi parantaa häntä rakkaudellasi. Isäsi oli alkoholisti ja Sinulla lapsuuden perheessäsi jokin alkoholistiperheenjäsenen rooli...vastuunkantaja, mahdollistaja ??? Tommy Hellstenin kirjassa "Virtahepo olohuoneessa" kerrotaan kansantajuisesti vahvuuden tautiin sairastuneista naisista, läheisriippuvuudesta joka kehittyy mm alkoholistien perheenjäsenille. Haluatko pelastaan tämän miehen alkoholilta, kun et isääsi voinut pelastaa?
Olen huomannut, että monet alkoholistien lapset hakeutuvat päihdetyöntekijöiksi saadakseen apua omiin lapsuuden traumoihinsa. Ja siitä seuraa usein suurta ahdistusta, jos omia ongelmia ei ole tiedostettu ja hoidettu. On niin paljon helpompaa hoitaa muiden asioita kuin omiaan, jotka tuntuvatkin pieniltä ja mitättömiltä verrattuna niiden ongelmiin, joiden asiat ovat tosi kurjasti.
Alkoholismi on sairaus, jonka hoidon perusta on viinan juonnin lopettaminen. Alkoholi itsessään on lamaava hermomyrkky, jonka käyttö aiheuttaa riippuvuuden yhteydessä myös masennusta, ahdistusta, unihäiriöitä, harhaisuutta jne...
Juomishimo periytyy geneettisesti ja on etukäteen arvaamatonta, kuka meistä minkäkin vastoinkäymisen yhteydessä siihen sortuu. Meillä suomalaisilla kun juoppoja on suvussa melkein kaikilla. Siksi viinan juontiin ei kannata suhtautua liian kevyesti. Muita ihmisiä, vaimoa ja kohtaloa on turha syyttää. Paraneminen alkaa vasta, kun sairas ottaa itse vastuu omasta elämästään ja on valmis itse taistelemaan sairauttaan vastaan! Kukaan toinen ei voi juoppoa pelastaa, ellei tämä itse sitä halua ja siihen sitoudu!
Arvasit oikein : olen ihastunut tähän mieheen, mutta minulle riittäisi VAIN pelkkä ystävyyskin, enkä välttämättä ajattele, että saisin hänestä esim. seurustelukumppanin/aviopuolison. Meillä on
samanlaisia mielenkiintoja, mm. musiikki ja kumpikin olemme taitellisia tyyppejä, omalla tavallamme.
- Olen kyllä miettinyt motiivejani.
Tiedän, ettei nainen voi rakkaudellaan pelastaa alkoholisoitunutta miestä. Mutta silti haluan koettaa auttaa häntä ja tietenkin minulla saattaa olla joku alitajuinen hoivaamis-/pelastamisvietti. Eräs mies sanoi minulle, että minulla on äidillisiä tuntemuksia, kun haluan koettaa auttaa juopunutta miestä. Voi ollakin niin, koska minulla ei ole omia lapsia (no, ei kyllä ole miestäkään).
Olen myös lukenut Tommy Hellstenin kirjan.
Isäni joi aiemmin aika paljon, mutta nykyään onneksi EI, koska hänellä on psyykelääkitys.
Eikä äiti päästä häntä sellaisiin paikkoihin, joissa olisi viinaa tarjolla, joten isä pysyy raittiina. En joutunut lapsena vastuunkantajaksi.
Minulle on jo käynyt niin, että stressaannuin (osasyynä karmea työpaikkanikin, jossa en enää ole) ja yhtenä syynä siihen oli tämän juovan miehen tilanteen sureminen. Eli tavallaan unohdin hoitaa itseäni, kun mietin hänen asioitaan. Minulle EI siis ilm. ainakaan ammatiksi sopisi sosiaalialan työ, koska stressaan.
Tiedän, että juovan miehen täytyy itse haluta raitistua, ei se muuten onnistu !
Kapakassakin käy sellaisia miehiä, jotka juovat vain joskus/harvoin ja sitten saattavat niin ollen olla juoneet kerralla liikaa, koska käyttävät alkoholia harvoin, eivätkä hallitse sitä.
Tämä esimerkki-mies, josta olen kertonut, kun törmäsin häneen ekoja kertoja vuosia sitten, niin se tapahtui hänen työnsä tai jossakin muussa tilanteessa. Mutta ravintolassa häntä EI kukaan tuttuni (enkä itsekään) ollut nähnyt eli tuohon aikaan hän ei juonut (olikin vielä aviossa) silloin. Eli häneen en alunperin ole tutustunut kapakassa !
Sitten lopulta kerran itse näin hänet kapakassa kännissä, mutta silloinkaan hän ei ollut paljon juonut. Myöhemmin vasta näin enemmän juopuneena ravintolassa. Tosin silloinkin tanssi ja käveli, joten viina ei hänellä näköjään vaikuta jalkoihin.
Muuten, olenpa joskus törmännyt kapakassa aivan selväänkin mieheen, eikä tämä edes ollut kuskina, vaan oli tullut kavereidensa mukana tanssimaan sinne. Kyllä sitä voi nähdä kunnollisia miehiä ravintolassakin, eikä koskaan voi tietää keneen törmää ja missä ...
Hakeudu jonkin sellaisen harrastuksen piiriin, jossa on paljon miehiä. Sieltä saatat löytää samanhenkisen miehen. Ja, jos kyseessä olisi esim. urheilu- tai autoharrastus, niin silloinhan viina ei näyttele suurinta osaa niiden miesten elämässä.
Varmaan joku ystävällinen tuttavasi katsoisi lapsiesi perään sinä aikana, kun olet harrastuksen parissa.
Herkällä (itsekin olen herkkä) ihmisellä vaikuttaa vielä helpommin muiden ihmisten taholta tuleva ilkeily ja nalkutus, kun wahwoilla persoonilla.
Kyseisen miehen ex-vaimo on ilm. itse jotenkin sairas, koska mielestäni fiksu ihminen ei ryhdy tuollaisiin painostuksiin/kiristyksiin, joita hän tekee tälle miehelle. Tai sitten ex rakastaa miestä edelleen, eikä soisi tällä olevan mitään sosiaalista elämää.
Ex-vaimo oli se, joka halusi erota eli ilm. siitäkin johtuen ero oli miehelle vielä kovempi paikka, kuin jos olisi itse sitä hekenut. Jos liitossa ei olisi ollut lapsia, ehkö mies olisi selvinnyt erostaan hieman helpommalla.
Löysin nyt toisaalta netistä tällaisen tekstipätkän :
- "Kysymys on rakkaudesta. Alkoholistit ovat meistä ehkä kaikkein herkimpiä. He eivät jaksa tätä kovaa kilpailuyhteiskuntaa. Monet ovat myöskin hyvin taiteellisesti lahjakkaita.
Kun nämä ihmiset huomaavat, että heitä rakastetaan, heidän puolestaan rukoillaan, he ovat samanarvoisia kuin ne ihmiset, joilla menee hyvin, he ymmärtävät, että heillä on paranemisen mahdollisuus."
- Mieleeni tuli mieleen mm. että monella alkoholistilla lienee juuri se, että kukaan EI välitä/rakasta häntä.
Ikävä kyllä se on tuo aine...alkoholi..joka vie mukanaan. Taiteelliset ja herkät ihmiset kyllä varmaan usein sortuvat juomaan, mutta myös vastuuntuntoiset, ne jotka ajattelevat, että heidän täytyy jaksaa muiden puolesta.
Eikä se toisen ihmisen rakkaus vieläkään juoppoa pelasta, vaan hänen on itsensä opittava rakastamaan itseään, olemaan itselleen ja muilla armollinen ja antamaan anteeksi. Ja on myös opittava ottamaan apua vastaan; ymmärrettävä, että ihminen yksin on heikko ja vain yhdessä olemme voimakkaita.
Jospa tämä sinun ystäväsi osaisi antaa avioeron itselleen anteeksi ja antaisi anteeksi myös exvaimonsa ilkeilyt sen sijaan, että hukuttaa epäonnistumisensa ja kärsimänsä vääryydet pulloon.
Mutta tie on pitkä, paranemisen portaiden jokaisella askelmalla on viivyttävä sen vaatima aika, oikotietä ei ole...
Mitäpä ,jos kertoiset hänelle, että hän on mielestäsi hyvä tyyppi ja Sinua surettaa nähdä hänen hukuttavan elämänsä pulloon. Voit toki kertoa ymmärtäväsi, miltä hänestä tuntuu, mutta alkoholi suo vain hetken unohduksen ja seuraavana päivänä tuntuu ihan yhtä pahalta tai pahemmalta. Alitajunta ei tee työtään ja normaalia toipumista ei tapahdu. Sano, että olet valmis keskustelemaan hänen kanssaan, jos hän kaipaa muitakin kuin ryyppykavereita. Onnea!
Lopulta ei ole niin tärkeää se, mitä ihmiselle tapahtuu, kuin se, mitä hän niistä tapahtumista myöhemmin ajattelee!
Olet oikeassa : pelkkä rakkaus EI riitä, mutta minusta em. nettilöytö-tekstissä oli kuitenkin asiaakin. Nykyihmisten pitäisi välittää enemmän toisistaan, eikä olla itsekkäitä ja epä-
empaattisia. Monet ovat hyvin yksinäisiä nykyään, minäkin tavallaan (olen pohjimmiltani ujo), mutta nyt auttaa, kun saan keskustella asioista edes netin kautta ihmisten kanssa.
"Viina vie mukanaan" - se on täyttä totta ! Eli ainetta EI saa käyttää liikaa, koska se tappaa, joko vähitellen tai kerralla.
-
Kiitos ehdotuksesta, joka sisältyi tekstiisi !
Kauniisti ajateltu ja aionkin pohtia, miten uskallan/voin toteuttaa sen.
Mutta tilannetta hankaloittaa se, kun en voi puhua hänelle selvänä ollessaan juomisestaan, koska hän on töissä, eikä silloin voida puhua yksityisasioista.
Jos näen hänet yleensäkin jossain esim. arkena, niin koskaan en voi tietää, onko työaika vai ei, koska yrittäjä on tavallaan työnsä kanssa naimisissa. Ja, jos hän on arkena liikkeellä lastensa kanssa, niin silloinkaan en voi häiritä häntä puhumalla yksityisasioista.
Sitten, kun näen hänet kännissä, niin usein hän on liikaa juonut, joten on vaikea alkaa puhua jotain järkevää. Vaikka toisaalta, eihän hän kuitenkaan ole taju kankaalla kännissäkään, joten saattaisi jopa onnistua jutella hänen kanssaan silloin.
Hän ilm. häpeää itseään kännissä ollessaan, koska tietää, etten minä itse juo lainkaan.
Sanoin hänelle kerran kännissä ollessaan :
"Usko nyt, mää en halua Sulle mitään pahaa, vain hyvää !"
- Em. jälkeen hän lämpeni vähitellen minua kohtaan. Tosin naiskaverini sanoi hänelle samoihin aikoihin (= oman em. sanomiseni jälkeen), että minä olen kiinnostunut hänestä yhä ! Sitten pian mies edelleen lämpeni ... mutta minä en tajunnut asiaa kunnolla (ja tilaisuus meni tavallaan ohi), koska minulla oli silloin toinenkin ihastus.
Olen myös pohtinut, jos kirjoittaisin hänelle KIRJEEN ja toisin siinä julki juttukaveri-asian (= samalla auttamis-tarkoitus) ?
Mutta se lienee riskaabelia, koska minulle on kerrottu, että miehet yleisesti saattavat ottaa nokkaansa, jos heidän ongelmiinsa puututaan. Ja vaikka tämä mies onkin sanonut minulle monesti kännissä, että hänellä menee huonosti, niin rohkeneeko/kehtaako hän sitten kuitenkaan olla samaa mieltä selvänä ??
Selvänä ollessaan ja työssään hänen täytyy kuitenkin ilm. pitää jotain kulissia pystyssä, eikä voi näyttää ongel-
miaan. Kyllähän tuollainen kulissien pystyssäpito nujertaa ihmisen - vähitellen.
Toivotaan, että asia kuitenkin järjestyy ja saan hänelle selvitettyä, että haluan auttaa, eikä hänen tarvitse "pelätä" minua !
-
Hänellä muuten oli jonkinlainen (en tiedä varmaksi, seurustelivatko ?) naisystävä pari vuotta aikaa, eikä häntä sinä aikana näkynyt ra-
vintolassa ollenkaan. Minulle tutut kertoivat, että nainen oli saanut hänet vähnetämään juomista. Eli siinä se nähtiin, kun oli toinen ihminen rinnalla, niin asiat olivat paremmin. Mutta heidän "juttunsa" loppui siihen, kun mies sai tarpeekseen (vaikka onkin hyväntahtoinen) siitä, kun nainen käytti häntä hyväkseen RAHALLI-
SESTI ! Kyseessä siis työtön nainen. EN halveksi työttömiä, mutta minkäänlaista hyväksikäyttöä EN sulata - kenenkään taholta !
Sanon SUUREN varoituksen sanan Sinulle.
Älä sorru alkoholistiin.
Minä koitin hoivaamisellani, ymmärryksellä, puhumalla ja vielä lopuksi antamalla takaisin ex:lleni. 32v. olin sitä mieltä että jos minä vain kestän, niin kyllä mieheni lopettaa juomisen ja alkaa ajattelemaan myös sitä miltä minusta tuntuu kun hän kännissä möykkää, haukkuu, heittelee tavaroita ja uhkailee. Rakkaudesta minä luulin olevan apua. KATINKONTIT.
Juoppo ei ajattele kuin omaa juomistaan. Niin monta kertaa kun hänkin lupasi vähentää, ehkä viikko meni pikkaisen pienemmällä määrällä. Kaiken lisäksi en ole mikään naputtaja, mutta viime vuosina kyllä jo innostuin haukkumaan häntä juopoksi. Mutta sehän oli totuus.
Nyt meillä on hyvät välit, koska hän tietää, että lähden heti omaan kotiini jos hän alkaa uhoamaan.
Mutta kaljanhimo on säilynyt, se ei poistu ennenkuin itse huomaa kuinka paljon helpompaa on elää kun ottaa vain ilokseen, ei surukseen.
Rakkaudella ei tosiaankaan ketään juoppoa auteta. Ei vaikka kuinka itse olisi sitä mieltä. Minä rakastan vieläkin miestäni ja hän minua, mutta enemmän kaljapulloa.
N-60
mites tekstiviesti kännykän kautta? Ihan vaan mietit ensin asian millä saat kontaktin syntymään.Ehkä ei kannata kuitenkaan mennä suoraan asiaan,mutta ihan kysyäksesi jotain asiaa.Siitä saattaisi mahdollisesti alkaa viestittely puolin ja toisin.Ja pikkuhiljaa näytät,että välität.
Tässä nyt yks ehdotus mikä tupsahti mieleen..
Kiitos ehdotuksesta, joka on hyvä ... kunhan vain keksisin sopivan asian, jolla häntä lähestyn ?
Vaikeaa siis, koska en voi laittaa työasioita ja yksityisasioita viestiin. Tai aloittaa toisella ja sitten, kun hän madollisesti vastaa, niin siistyäkin toiseen aiheeseen. Anteeksi, jos selitän momimutkaisesti. Tarkoitan siis sitä, että yksityisasiat/työasiat puhutaan/hoidetaan eri aikoina.
Mutta nyt en ole aikoihin laittanut hänelle mitään viestiä (esim. synttärikorttia nyt syksyllä en lähettänyt, enkä textarillakaan onnitellut), joten textari voisi olla ihan kiva yllätys pitkästä aikaa !
Tiedän, että tarkoitat hyvää, enkä aiokaan/haluakaan sortua häneen siis siinä mielessä, että ajattelisin parisuhdetta.
Aikoinaan ollessani Talouskoulussa, opettaja totesi (ilm. perhekasvatuksen tunti ?), että monet naiset kuvittelevat voivansa saada miehen juomisen loppumaan, kunhan ollaan oltu jonkin aikaa aviossa, niin kyllä se siitä sitten vähenee ja loppuu. MUISTAN tarkkaan, opettajan todenneen, ettei asia ole niin, vaan naiset kuvittelevat ja ovat väärässä. Tuon opettajan sanat olen pitänyt mielessääni tämän miehen kohdalla, enkä siis haikaile parisuhdetta hänen kanssaan.
Välillä tuntuu, etteivät ihmiset tajua, että mies & nainen voivat olla VAIN kavereita/ystäviäkin keskenään. Ei siinä tarvita esim. seksiä, miehestä voi välittää muutenkin.
-
Kuten olen jo aiemmin tällä foorumilla todennut, niin haluaisin hänestä ystävän, jonka kanssa voisi harrastaa yhdessä, esim. musiikkia ja muita molempia kiinnostavia aiheita.
Mielestäni yksinäisellä(kin) juovalla miehellä täytyisi olla ystävä, jonka kanssa voisi keskus-
tella, ilman mitään enempiä velvotteita.
Tottakai mieleeni on monesti tullut, että tähän mieheen olisi ehkä ollut helpompaa tutustua siinä vaiheessa, kun hän EI vielä ollut törmännyt ex-vaimoonsa eli lastensa äitiin. Eikä hänellä siis (olisi) ollut erosuruja/pettymystä takanaan. Eikä hänellä silloin vielä ollut alko-
holiongelmaakaan !
Jos juttu tuolloin olisi onnistunut toivotulla tavalla, niin ehkä olisin jopa hänen lastensa äiti.
Minulla ei ole omia lapsia (en ole ollut aviossa), mutta tietenkin hyväksyn/hyväksyisin hänen lapsensa ja varmaan hekin tottuisivat minuun, ainakin ajan kanssa. Alussahan aina on vaikeaa/vaikeampaa - varmaan kaikilla.
- Lapset ovat osa häntä ja seuraavat häntä hautaan asti eli ei heitä saa väheksyä !
Lueskelin vielä viestiketjua ja kiitos Sinullekin, kun kirjoitit kainuusti asiastani !
Nimittäin tällä palstalla olen saanut negatiivistakin palautetta.
Kaikkea hyvää Sinullekin toivon !
Lueskelin taas tätä viestiketjua ja haluan kiittää Sinuakin ystävällisesti suhtautumisesta asiaani !
Nimittäin olen saanut tällä palstalla negatiivistakin kommenttia, eikä sellainen tunnu kivalta eli on ilo lukea positiivista osallistuvuutta.
Hyvää toivon Sinullekin elämässäsi !
Kirjoitusvirhe : "kainuusti" = kauniisti !
Jokos Te kyllästyitte tähän aiheeseen ?
Olisin mielelläni lukenut vielä kommenttejanne !
JOS kukaan ei enää halua kommentoida tämän alkoholiongelmaisen miehen elämää koskevaa aihetta, niin KIITOS kaikille, jotka ottivat osaa keskusteluun kanssani !
Sain monia mielipiteitä, puolesta ja vastaan, mutta niinhän sen pitääkin olla, sillä muuten keskustelu on yksipuolista.
Toivotan kaikille mukavaa jatkoa ja onnea alkoholin kanssa, ettei kukaan pilaa elämäänsä (ja muiden, esim. lapsiensa) sillä !
ETSIN nyt TÄMÄN kommentin kirjoittajaa !
JOS ko. henkilö vielä liikkuu tällä keskustelu-palstalla, toivon, että hän voisi vastata tähän etsintäkuulutukseen !
Haluaisin vaihtaa ajatuksia alkoholisteista hänen kanssaan !!!
Selvennys !
ETSIN siis henkilöä, joka kirjoitti seuraavasti :
__________
ikävä
Kirjoittanut: kyllä 4.11.2005 klo 22.13
"Monella on liian mustavalkoinen kuva tästä aiheesta. Kokemukset ovat olleet negatiivisia, koska jos isä/äiti juo ja perhe siitä syystä hajoaa ... on se ymmärrettävää.
Jättää jälkeensä syvät haavat ja parantumattomat arvet. Mutta eivät kaikki ole toivottomia tapauksia;-)
Tämä ystäväsi saattaa jossain vaiheessa todellakin tarvita tukeasi.
Isäni oli alkoholisti ja tätä kautta olen aikuisiällä perehtynyt aiheeseen.Katsellut asiaa monesta eri näkökulmasta.
Etsimäni henkilö löytyi ja nyt viritellään keskustelua ALKOHOLISTIN AUTTAMISESTA uudelleen tällä palstalla.
Tätä tärkeää alkoholistien auttamis-aihetta siis jatketaan otsikko-sivulla 1 !
Tervetuloa mukaan keskusteluun !
Huomasin sun kirjoituksen,että vaimosi oli ylilihava.Olen läheltä seurannut:laihtuu,lihoo,lihoo.la ihtuu,LIHOO Itse olen laihduttanut kerran elämässäni 20 kg.Se toimii yhä edelleen.Mistään en ole joutunut luopumaan.Syön suklaata ja lakritsia muutaman palan päivässä ja KAIKKI RUOKA MENEE,TOSIN PIENEMPIÄ ANNOKSIA,KUIN ENNEN.