Miten saada pesänjakaja tekemään ositus? Olen sitä pyytänyt, pitääkö se tehdä ja vaatia kirjallisena? Uhata vaihtaa koko jakaja toiseen? Mikä on kohtuu odotusaika, kun on normaali omaisuus, talo ja koti-irtaimisto?
Ositus
Lentsu
5855
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pitää tietenkin vaatia kirjallisesti, ja nimenomaan käräjäoikeudelta missä pesänjakaja määrätään.
Yleensä puolisot tekevät osituksen keskenään, tai juristin kanssa (jos riitaisaa ... molemmilla omansa) ... eika oikeuden määräämää pesänjakajaa tarvita. Syy yksinkertainen, raha -- varsinainen pesänjakaja kun ottaa palkkionsa pesän varoista ennen jakoa ... tuhansia euroja (ellei jopa viisi numeroinen luku).
Tosin, ilman pesänjakajaa ei voida tehdä "pakko-ositusta" (mihin hänellä valtuutus) vaikka olisi lauma juristeja kummankin palkkaamana, eikä vain tahdota sopia vapaaehtoisesti -- silloin hän välttämätön (vaikka kallis).
Tosin usein kun vastahankaan oleva puoliso tajuaa mitä oikeuden määräämä pesänjakaja maksaa molemmille, alkaa halukkuutta sopimiseen löytymään kummasti.
Tiedän kyllä, kallista on. Mutta se ei ole oleellinen asia, maksetaan pois. Kunhan vaan saataisiin tämä pelleily loppumaan ja pääsisi eroon! Eikö se siis riitä, että vaadin sitä pesänjakajalta? Pitää tehdä käräjäoikeudelle vaatimus?
Tehtävään määrätyn pesänjakajan tehtävänä on toimittaa ositus. Ota toki yhteyttä pesänjakajaan ja kysele tältä aikataulusta, ja tarpeen vaatiessa hoputa tätä jakokokousten järjestämisessä. Pesänjakaja voidaan kyllä vapauttaa tehtävästään, mutta ei ilman todellisia perusteita. Laitan tohon alle perintökaaren 23:5:n pesänjakajan vapauttamista koskevan pykälän, joka koskee myös avioero-ositusta sanamuodostaan huolimatta (avioliittolain 98§):
"Jos pesänjakaja havaitaan toimeensa sopimattomaksi, vapauttakoon oikeus hänet tehtävästään, milloin joku, jonka oikeus on perinnönjaosta riippuvainen, sitä pyytää. Sama on laki, jos pesänjakaja muusta syystä on toimestaan vapautettava."
Eli vapauttamista koskeva pyyntö on siis perusteltava. Ja tehdään kirjallisena KäO:oon.
Mitään yksiselitteisiä aikatauluja tai enimmäiskestoja toimitusosituksen suhteen on mahdoton esittää. Kesto riippuu mm. pesänjakajan muista aikatauluista, asianosasaisten aikatauluista, riitaisten kysymysten määrästä ja laadusta ym. Kannattaa todellakin olla yhteydessä pesänjakajaan ja tiedustella tämän kalenterin sisältöä. Kyllä niille jakokokouksille joku väli löytyy varmasti nopeastikin jos ajankohdan suhteen ei nirsoilla.
Eli siis vielä selvennyksenä että pesänjakoa ei tarvitse tietenkään vaatia kirjallisena käräjäoikeudelta sen jälkeen kun KäO on jo antanut pesänjakajanmääräyksen jollekkin toimeen suostuvaiselle juristille. Asiaan voipi hoitaa ihan suullisesti, mitään kirjallisia vaatimuksia pesänjakajalle ei ole yleensä tarvetta esittää.
PK 23:7:n mukaan: "Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka ...". Painotan siis sitä että osituksen toimittaminen ja osituskokousten järjestäminen ovat tehtävään määrätyn pesänjakajan velvollisuutena vaikka osapuolet eivät olisikaan aktiivisia. Mutta kuten sanottu, aina voi yrittää hoputtaa.