Ongelmanani on siis useamman vuoden takaiset tapahtumat; tuolloin tulin 18-vuotiaana raiskatuksi. Terapiassa kävin jonkin aikaa, lopetin sen kuitenkin tuloksettomana.
Nyt vuosia myöhemmin nuo tapahtumat ovat kuitenkin alkaneet haitata normaalia elämääni:olen viimein uskaltautunut suhteeseen, mies on ihana ja huomaavainen, mutta ei tiedä raiskauksestani. En ole uskaltanut mainita siitä hänelle, sillä pelkään hänen reaktiotaan. Hän tietää, että pelkään pimeää yli kaiken ja että en luota vieraisiin ihmisiin, mutta ei syytä siihen. Varsinainen ongelma on kuitenkin se, että vaikka luotan häneen, pelkään kuitenkin hänenkin satuttavan minua, ja aina hänen koskiessaan pelästyn ja sävähdän. Hänkin on huomannut säikähdykseni ja alkanut tulla epäluuloiseksi.
Tahtoisinkin kuulla kohtalotovereilta onko teillä ollut samanlaisia ongelmia jos on miten pääsitte niiden yli? Pitäisikö minun kertoa hänelle totuus vaikka saattaisinkin menettää hänet tämän takia?
Nyt vuosia myöhemmin nuo tapahtumat ovat kuitenkin alkaneet haitata normaalia elämääni:olen viimein uskaltautunut suhteeseen, mies on ihana ja huomaavainen, mutta ei tiedä raiskauksestani. En ole uskaltanut mainita siitä hänelle, sillä pelkään hänen reaktiotaan. Hän tietää, että pelkään pimeää yli kaiken ja että en luota vieraisiin ihmisiin, mutta ei syytä siihen. Varsinainen ongelma on kuitenkin se, että vaikka luotan häneen, pelkään kuitenkin hänenkin satuttavan minua, ja aina hänen koskiessaan pelästyn ja sävähdän. Hänkin on huomannut säikähdykseni ja alkanut tulla epäluuloiseksi.
Tahtoisinkin kuulla kohtalotovereilta onko teillä ollut samanlaisia ongelmia jos on miten pääsitte niiden yli? Pitäisikö minun kertoa hänelle totuus vaikka saattaisinkin menettää hänet tämän takia?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mitä hävettävää sinulla on kertoa? Ei se raiskaus ole sinun syysi. Jos olisit minun SE ystävä, niin edettäisiin sinun ehdoillaisi. En olisi vetämässä sänkyyn omilla ehdoillani. Et saa suuttua miesystäveällesi jos aiot salata asian, että hän haluaa rajumpaakin seksiä. Mutta suosittelen kertomaan koko asian, jos hän on arvoisesi, niin etenee taatusti sinun ehtojesi mukaan.
Ymmärrän huolesi ja tilanteen. Tällä palstalla ole kuitenkin kriittinen neuvojen suhteen, monella voi olla intoa neuvoa enemmän kuin taitoa. Sinuna kääntyisin luotettavan ammattiauttajan puoleen jolloin asia olisi mahdollista selvittää eri puolilta. Kaikki ihmiset ovat yksilöinä erilaisia ja sen myötä suhtautuminen. Sen että joku toinen on kokenut samaa, ei välttämättä merkitse että se olisi rinnastettavissa sinun tapaukseesi ja suhtautumiseen asiaan
Tapahtuneen jälkeen olin hyvin sulkeutunut. Säikähdin aina kun joku tuli lähelleni. Ahdisti olla paikoissa joissa oli paljon ihmisiä ja joutuisi vahingossa kosketuksiin jonkun kanssa. En pystynyt puhumaan asiasta. Exäni huolestui kun en vastannut puhelimeen. Loppujen lopuksi sain hänelle kerrottua tilanteen. Hän ymmärsi ja tuki minua parhaansa mukaan. Se helpotti oloa. En käynyt ikinä ammattiauttajalla enkä tehnyt rikosilmoitusta. Ensimmäinen seksikokemukseni sen jälkeen oli exäni kanssa, vaikka hän oli tuttu ja turvallinen, ahdisti tilanne minua koska sain "fläsh bäckejä". Lähdin kesken aktin paniikissa karkuun. Onneksi olin hänen luonaan eikä hän minun luonani, että pääsin yksin kotiin "turvaan". Juoksin koko matkan kotiin itkien. Hän seurasi taksilla ja pysähtyi välillä yrittäen rauhoitella minua. Vaikka silloin ahdisti kovasti ja halusin olla yksin niin hänen käyttäytymisensä ja sanansa helpottivat oloani jälkeenpäin. Turvallinen, luotettava, huomioon ottava kumppani auttoi minua eniten.
Muista, että se EI ole sinun vikasi. Suosittelisin, että jos luotat kumppaniisi niin kertoisit hänelle. Sillä tavalla hän ymmärtäisi käyttäytymisesi ja pystyisi ottamaan sen huomioon. Tsemppiä.