Ottaa niin päähän, kun naapurissa asuva anoppi syöksyy meille joka vapaapäivä aamulla heti vaan kun meillä verhot aukee. Ja tulee omilla avaimillaan, ovikelloa soittamatta, ettei vaan lapsi herää, jos sattuis olemaan nukkumassa. Ole siinä sitten luontevasti itse vielä yöpaidassa, tukka sekasena ja aamuäreenä. Olis joskus kiva viettää rauhallista aamua ihan vaan oman perheen kesken. Ottaa aamut päähän jo valmiiks, kun tietää, että kohta se taas tulee.
Välillä se tulee muuten vaan, välillä lasta kattoo, välillä tuomaan jotain, ja tarkoittaa ihan hyvää, mutta mä en kestä!!! En haluais, että omakaan äitini meille joka päivä ramppais, saati sitten miehen äiti.
Ja jos en jaksa olla ylikohtelias ja ystävällinen vaan haluaisin olla rauhassa, niin sitten se loukkaantuu ja pahoittaa mielensä. Ja niin on mullakin taas entistä pahempi olla. Sitten onkin kaikilla koko päivä pilalla.
Anopilla ei ole muuta sisältöä elämässään kun lapset ja lapsenlapset. Niitä on paapottu tähän asti ja paapotaan edelleen. Joka meno tarvii ilmoittaa ja koko ajan se on sydän syrjällään poikansa puolesta, joka pärjää kyllä ihan hyvin.
Itse olen irtautunut lapsuudenkodistani ajat sitten ja hyvä niin, mutta nyt huomaan, että tämä anoppiasia aiheuttaa samanlaista ahdistusta kuin itse vielä kotona vanhempien silmän alla asuessa. Miestä asia ei haittaa lainkaan, ei edes minun puolestani. Kiva vaan kun äiti käy aina ja alituiseen.
Auttakaa hyvät ystävät! Mitä teen? Otanko lapsen mukaani ja muutan johonkin, mihin anoppi saa tulla vaan kutsusta ja ovikelloa soittamalla?
Välillä se tulee muuten vaan, välillä lasta kattoo, välillä tuomaan jotain, ja tarkoittaa ihan hyvää, mutta mä en kestä!!! En haluais, että omakaan äitini meille joka päivä ramppais, saati sitten miehen äiti.
Ja jos en jaksa olla ylikohtelias ja ystävällinen vaan haluaisin olla rauhassa, niin sitten se loukkaantuu ja pahoittaa mielensä. Ja niin on mullakin taas entistä pahempi olla. Sitten onkin kaikilla koko päivä pilalla.
Anopilla ei ole muuta sisältöä elämässään kun lapset ja lapsenlapset. Niitä on paapottu tähän asti ja paapotaan edelleen. Joka meno tarvii ilmoittaa ja koko ajan se on sydän syrjällään poikansa puolesta, joka pärjää kyllä ihan hyvin.
Itse olen irtautunut lapsuudenkodistani ajat sitten ja hyvä niin, mutta nyt huomaan, että tämä anoppiasia aiheuttaa samanlaista ahdistusta kuin itse vielä kotona vanhempien silmän alla asuessa. Miestä asia ei haittaa lainkaan, ei edes minun puolestani. Kiva vaan kun äiti käy aina ja alituiseen.
Auttakaa hyvät ystävät! Mitä teen? Otanko lapsen mukaani ja muutan johonkin, mihin anoppi saa tulla vaan kutsusta ja ovikelloa soittamalla?
Vastaukset 12
Vanhimmat
on avaimet teille???
Sano, että avaimet ovat vain hätätapauksia varten. Haluat olla kotonasi rauhassa.
HUUUDA.
Älä huoli häntä sisään, vaikka tunkeekin omilla avaimillaan.
Voit sitä paitsi panna ketjun oveen.
asutteko anopin omistamassa talossa vai mikä on homman nimi. Vai hoitaako hän lapsia työssä ollessanne.
Äitini eläessä hänellä oli avaimet meille kuten minullakin hänen kotiinsa. Kuitenkin soitimme aina moölemmin puolin ovikelloa vaikka sitten avaimilla sisään mentiinkin.
miksi yleensäkin ihmiset asuvat anoppilansa naapurissa, ja vielä antavat avaimia appivanhemmille?
Hirveän paljon tuntuu olevan näitä, jotka asuvat vierekkäin tai samassa pihapiirissä puolisonsa vanhempien kanssa. Itse en alkaisi, tietäähän sen jo etukäteen, että liika on liikaa.
Niin, palasivat taas vanhat ajat mieleen. Asuimme myös mieheni äidin naapurissa olosuhteiden pakosta ja miehen halusta. Anopille en sentään avaimia antanut, mutta hermojaraastava ovikellon pimputus vei järkeni. Katsoin asiaa ja huomautin miehelleni siitä, mutta sehän tosiaan on vain kivaa kun äiti pamahtaa kylään.
Muuten anoppi oli ihan siedettävä, mutta turhan utelias ja omistavainen. Eli tuli milloin halusi ja teki mitä halusi ja leikki martyyriä, jos asiasta vihjaisi hienovaraisestikin ja mies hermostui, miksi olen niin ilkeä!
MUTTA, sitten kyllästyin. Eräänä aamuna odotin lähtövalmiina kun mies oli mennyt töihin, että anoppi pelmahtaa sisään. Sanoin, ai hyvä että tulit ja jätin kaikki 3 muksua koiran anopille hoitoon ja vietin pitkän päivän kylästellen ym. Oli mukavaa, ei se kerrasta loppunut, mutta muutaman toiston jälkeen oppi anoppikin ettei kannata tulla aamusta rimputtamaan ovikelloa.
Nykyään asutaan jo kauempana, mutta silloin sain kyllä enemmän rauhaa. Voi olla että anoppi ei ehkä puhu minusta enää imartelevaan sävyyn, mutta luojalle kiitos omasta aamukahvista, yksin!
Eipähän herää lapsetkaan enää ovikelloon.
viesti. Mukavia temppuja anopille olet tehnyt. Kymmenen pistettä ja papukaijan merkki!!!
ehdotti, että muuttaisimme anopin viereiseen rappuun. Kämppä oli ihana, anoppi kamala. Juuri sellainen "minä tiedän kaiken, kunnioita minua jumalanasi"-tyyppi. Äijä ruinas ja ruinas, en halunnut muuttaa. Vuokrasin itselleni kämpän toiselta puolelta kaupunkia, äijä vuokrasi anopin naapurista sen kämpän. kuukausi meni kun mies tuli takaisin, kysyi voiko muuttaa sittenkin tänne. Haha, ei ollut kuulemma ollutkaan niin kivaa anopin naapurissa. :D
Ottakaa nyt se vara-avain jo pois siltä eukolta. Tai sitten asenna turvalukko oveen. Jos mun anoppi kehtaa tulla meille sisään kutsumatta j ailman lupaa soitan varmasti poliisin paikalle ja saa syytteen kotirauhan häirinnästä. Riittävästi on jos siinä että pyörii ikkunoiden takana. Sosiaaliviranomaiset kutsuu paikalle kuulemma kun pidän verhoja edessä oman rauhan vuoksi.
Viikon päästä on sen hullun tutkimukset. Siiten näkee lähdenkö vai jäänkö asumaan naapuriin.
kauas pois anoppisi läheltä. Tai pitäkää edes ne verhot kiinni koko päivän! :)
Tähän toimii klassinen temppu!;)
Ilmeisesti anopilla on "säännölliset" tupaan tupasahdus ajat. Sovi miehesi kanssa/taktiseti houkuttele hänet hieman ennen mamman taloon tuloa johonkin näkyvälle paikalle (eteinen/keittiö tmv. kunhan suora näkymä ulko-ovelta, tai mahdollisimman suora ainakin...) ja ala ottaman häneltä suihin/rakastelemaan!:) Anoppi könyää sisään, näkee teifä ja taatusti oppii käyttämään ovikelloa... Jos ei opi, niin toista "shokko-hoito"...;) Jos et halua ääntelyn paljastavan teitä/miehellesi että anoppi kolistelee ovella, niin streoista soimaan joku "tunnelmaan sopiva" musiikki...!:)
..Jaahas, ja väsyneenä en sitten näemmä osaa kirjoittaa alkuunkaan oikein... :(
*tupsahdus
*taktisesti
*teidät
*shokki-hoito
*stereoista
- Miksi ihmeessä anopillanne on avaimet Teidän asuntoonne? "Ottaa niin päähän, kun naapurissa asuva anoppi syöksyy meille joka vapaapäivä aamulla heti vaan kun meillä verhot aukee. Ja tulee omilla avaimillaan, ovikelloa soittamatta, ettei vaan lapsi herää, jos sattuis olemaan nukkumassa." Anoppi pysyköön vapaapäivinään omassa kodisssaan, ja tulkoon Teille kylään vain kutsuttuna.
- Asutteko samassa talossa tai anopin naapurissa - miksi? Hyvä välimatka on tuollainen 200 - 500 km. Ei kyläile anoppi ja appi joka päivä. Oletteko harkinneet muuttoa kauemmas anopista?
- Miksi anopin pitää juosta lastanne katsomasssa joka vapaapäivänään? "Välillä se tulee muuten vaan, välillä lasta kattoo, välillä tuomaan jotain, ja tarkoittaa ihan hyvää, mutta mä en kestä!!!" SINÄ olet lapsen ÄITI, anoppi EI OLE lapsen äiti. Mitä tavaroita anopin pitää Teille jatkuvasti tuoda? Ruokaa, leivonnaisia? Onko tuomiset tarkoitettu aikuiselle pojalle ja lapsenlapselle - onko anoppisi läheisriippuvainen?
- Kirjoitat, että "Anopilla ei ole muuta sisältöä elämässään kun lapset ja lapsenlapset. Niitä on paapottu tähän asti ja paapotaan edelleen." Ihmettelen anoppisi tapaa tulla omilla avaimillaan aikuisen lapsensa kotiin. Anopilla, siis isoäidillä, ei ole oikeutta edes tavata lapsenlapsiaan, jos siitä on haittaa lapsille ja vanhemmat kieltävät tapaamisen.
- Miehesi suhtautuminen vaikuttaa omituiselta: "Miestä asia ei haittaa lainkaan, ei edes minun puolestani. Kiva vaan kun äiti käy aina ja alituiseen." Oletko keskustellut asiasta miehesi kanssa, ja kertonut omat tuntemuksesi anopin vierailuja kohtaan?
- Mitä teet? "Auttakaa hyvät ystävät! Mitä teen? Otanko lapsen mukaani ja muutan johonkin, mihin anoppi saa tulla vaan kutsusta ja ovikelloa soittamalla?"
Voisitteko käydä perheenne kanssa parisuhdeneuvolassa? Ehkäpä miehesi ymmärtäisi tilanteesi paremmin, kun ulkopuolinen ihminen olisi mukana keskustelussa? En usko, että mummon hössötys vähenee lapsenne kasvaessa. Voi käydä päinvastoin. Ja lapsenne oppii nopeasti käyttämään mummon lepsuiluja hyväkseen. Jos mummo kantaa hänelle jatkuvasti lahjoja, makeaa yms. tuomista, lapsi pyytääkin mummolta, jos äiti ja isä kieltävät.