Sama tahti näyttää palstalla jatkuvan. Pettäjien jutut ovat luetuimpia ja vastaukset lähinnä kannustavia tai haistattelevia. Yritän tähän mielipiteeseeni liittää myös hiukan perusteluja.
Jo Sokrates totesi aikoinaan (Valtio) viisaan ja terveen ihmisen tuntomerkiksi sen, että häntä ohjaa järki. Himoa on sielussa eniten, mutta himon ohjauksessa olevan ihmisen elämä on täynnä luonnottomuutta ja sekasortoa.
On surullista, että ihminen kuvittelee pettämisen olevan haitallista vain, jos siitä jää kiinni. Tällöinhän todellisuudessa myönnetään, ettei välitetä oikeudenmukaisuudesta yleensä, ainoastaan tekojen (hyvien/pahojen) seurauksista.
On selvää, että yhteisöstä, jota tälläinen käsitys ohjaa tulee lopulta sietämätön paikka elää. Yleisesti tavoitelluimmat hyveet, kuten rakkaus ja luottamus eivät tälläiseen yhteisöön mahdu, lopulta niistä tulee vaan himon pelinappuloita.
Itsensä pettämistä on myös väittää todellisen syyn olevan petettävässä. Eihän toisen ihmisen teot tai tekemättä jättämiset voi olla järkevälle ihmiselle riittävä syy luopua oman elämän oikeudenmukaisuudesta. Joudutaan jälleen tunnustamaan, että todellinen syy on himo, jonka ohjauksessa elävä ihminen ei yksinkertaisesti voi elää yksiavioista suhdetta koko elämäänsä. Mikään yksittäinen suhde ei voi tyydyttää himon tunnetta kovin pitkään.
Lopulta kysymys onkin siitä, minkä me annamme itseämme ja yhteisöämme hallita.
Jo Sokrates totesi aikoinaan (Valtio) viisaan ja terveen ihmisen tuntomerkiksi sen, että häntä ohjaa järki. Himoa on sielussa eniten, mutta himon ohjauksessa olevan ihmisen elämä on täynnä luonnottomuutta ja sekasortoa.
On surullista, että ihminen kuvittelee pettämisen olevan haitallista vain, jos siitä jää kiinni. Tällöinhän todellisuudessa myönnetään, ettei välitetä oikeudenmukaisuudesta yleensä, ainoastaan tekojen (hyvien/pahojen) seurauksista.
On selvää, että yhteisöstä, jota tälläinen käsitys ohjaa tulee lopulta sietämätön paikka elää. Yleisesti tavoitelluimmat hyveet, kuten rakkaus ja luottamus eivät tälläiseen yhteisöön mahdu, lopulta niistä tulee vaan himon pelinappuloita.
Itsensä pettämistä on myös väittää todellisen syyn olevan petettävässä. Eihän toisen ihmisen teot tai tekemättä jättämiset voi olla järkevälle ihmiselle riittävä syy luopua oman elämän oikeudenmukaisuudesta. Joudutaan jälleen tunnustamaan, että todellinen syy on himo, jonka ohjauksessa elävä ihminen ei yksinkertaisesti voi elää yksiavioista suhdetta koko elämäänsä. Mikään yksittäinen suhde ei voi tyydyttää himon tunnetta kovin pitkään.
Lopulta kysymys onkin siitä, minkä me annamme itseämme ja yhteisöämme hallita.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hyvä '-M-'
Asiallista tekstiä, kiitos siitä!
Jään vain mielenkiinnolla odottamaan, koska sinut vuorostasi tuomitaan "elämää kokemattomaksi", "keskenkasvuiseksi", "sinisilmäiseksi" ja "paasaajaksi".... ;-)
Hyvä kannanotto, ei lisättävää
hieno kirjoitus, ja allekirjoitan samat
huomiot...
pettäminen ei todellakaan ole vaan leikkiä
vaan siitä mielestäni kärsii eniten se, joka
leikkiin ryhtyy
synneistä himo on vaan yksi, niitähän riittää
joka lähtöön ja jokaiselle on tarjolla jotain...
Pettäminen ei välttämättä ole pelkästään himon tyydyttämistä.
Entä jos löydät ihmisen, joka täyttää paitsi fyysiset tarpeesi,myös sielusi tarpeet?
Kuitenkin sen hetkisessä elämässäsi on asioita, joiden vuoksi tahdot pitää myös ns. normaalin elämäsi kasassa. Mikäli se onnistuu...
taas tullaan siihen tosiasiaan, että sinussa ei ole sisua selvittää itsellesi mitä todella haluat ja sitten tehdä valintasi. On varmaan paljon helpompi pitää kiinni tutusta ja turvallisesta elämästä ja samalla sitten käydä välillä "vähemmän turvallisissa" kuviossa. Sanoisin tuota luonteenheikkoudeksi! Mitkähän ovat ne syyt, jotka pitävät sinut nykyisessä suhteessasi??
Jotkut vain yrittävät haukata liian ison palan ja toivottavasti maksavat siitä tavalla tai toisella.
eipä tohon oikeestaan voi mitään lisätä.