Mitenkäs otatte, laihdustuskuurilla olevat ihmiset, vastaan lipsahdukset? Miten psyykkaatte itseänne sen tilanteen jälkeen, kun on tultu mässäiltyä enemmän kuin olisi "sallittua"?
Onko jollekin käynyt niin, että sitä on sitten ratkennut takaisin vanhoihin syömistottumuksiin?
Entä sitten jos on olemassa jokin tavoite, että esim. painoa pois kilo viikossa tmv. Ja on sitten jäänyt suunnitelmista "jälkeen" tai ne ovat kuin jääneet unholaan.. Kuinka jaksat jatkaa, vai luovutatko helposti?
Onko jollekin käynyt niin, että sitä on sitten ratkennut takaisin vanhoihin syömistottumuksiin?
Entä sitten jos on olemassa jokin tavoite, että esim. painoa pois kilo viikossa tmv. Ja on sitten jäänyt suunnitelmista "jälkeen" tai ne ovat kuin jääneet unholaan.. Kuinka jaksat jatkaa, vai luovutatko helposti?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Viimeks tänää mässäsin kaks patongin palasta ylimäärästä vaik ei ollu ees nälkä :) Olin aamulla syöny saarioisen pizzan puolikkaan ja lähteny urheilee..no illalla sit tulin ja oli IHAN SAIRAS nälkä. Tarkotuksena oli 2 patongin palaa syödä. No söin yhen ja nälkä lähti. MUTTA silti nappasin vielä kolme lisää. No ei se mitään, huomen pitää siis pärjätä vielä vähemmällä ja urheilla enempi :)
Laihdutuskuurin ei pitäisi olla liian tiukka. Jos kieltää itseltään täysin jonkun ruoka-aineen tai laihduttaa liian fanaattisesti, sortuu pian ylensyömiseen. Esim. jäätelö kesähelteellä tai pari huurteista terasilla ei pilaa kenenkään diettiä, kunhan niitä ei ota jokapäiväiseksi paheikseen. Täytyy vaan huolehtia siitä, että kulutus on tasapainossa. Ainahan voi nipistää sitten jostain muusta...kunhan vain huolehtii siitä, että elimistö saa kaikki tarvittavat ravinto-aineet.
Kaikkihan repsahtaa joskus...ei voi kieltäytyä loputtomasti esim. jostain makeasta herkusta. Se ei tapa sinua, jos vaan pokkeat kahvilaan sisään ja tilaat leivoksen, josta olet haaveillut koko viikon. Pahempi on jos kiellät itseltäsi herkkusi liian pitkäksi ajaksi ja sitten taas lopulta sorrut mässäilemään ylenpalttisesti.
Kyse on siis kohtuudesta. Mikään ei pitäisi olla kiellettyä, vaan myös määrällä on suuri merkitys. Tietysti laihduttaessa kannattaa noin yleensä ottaen suosia terveellistä ruokaa, ja välttää rasvaa. Se ei silti tarkoita, ettei herkkuja saisi koskaan syödä. Muuten niistä tulee ns "kiellettyjä hedelmiä". Kaikki kiellettyhän on aina kiehtovaa.
Niin ja siitä repsahtamisesta...niin jos kiloja tulee takaisin, niin uutterasti vaan jatkamaan siitä mihin jäit. Pidä vaikka viivadiakrammia (vaakasuoralle akselille päivämäärät, pystysuoralle kilot. Ylhäälle kirjoitat lähtöpainosi jne.), josta huomaat, että satunnaisista tasannekausista ja jopa lievistä nousuista huolimatta käyrä on todella menossa alas-päin. Esim. viikonloppuna kertyneet mässäilyt tuskin lihottaa ketään paria kiloa enempää, ja tästä on taas helppo jatkaa. Repsahduksia ei tietenkään saisi tulla liian usein...Niitä ehkäisee juuri tuo mistä edellä kirjoitin, eli ei saa olla liian ankara itselleen. Näin ei siis sorru mässäilyyn...
Tsemppiä! :)
Älä pienistä välitä, mm. maksa toimii energian tasaajana ja kiihdyttää toimintaansa silloin, kun elimistöön tulee yht´äkkiä "energiapommi". Kaikki ei siis todellakaan ole takapakkia. Eli maksa kuluttaa noin 30`% perusenergiantarpeesta.
kovankin dieetin luonteeseen kuuluu "lipsahdukset" joita herkuttelupäiviksi sanotaan. Niiden tarkoitus on osaltaa psyykenpuolella, osaltaan ylläpitää normaalia aineenvaihduntaa, ettei elimistö painuisi säästöliekille.
Repsahdusten puolesta tässä jo tulikin kommenttia, mutta yhteen alkuperäiseen kysymykseesi haluaisin vielä vastata. Repsahdusten ja tahallistenkin mässypäivien osalta jatkamista kannustaa oma kasvava hyvä olo sekä kapenevat mitat.Uudet, mukavat, ja ennen kaikkea pienemmät vaatteet ovat myös hyvä tuki eteenpäin pyrkiessä. Puntari tulee kyllä perässä, eikö yhden päivän herkutteluilla kukaan vielä lihomaan pääse. Välillä saattaa mennä tosin pitkiäkin aikoja, ennen kuin kilot näyttävät taas miinusta, mutta ennen kaikkea oma olo kohentuu laihdutuksen myötä niin kovasti, että se kannustaa jatkamaan.