Samat ihmiset suomi24:n sivuilla profiileineen kuukaudesta toiseen. Mikään ei kelpaa kenellekään. Treffeille et ainakaan ketään saa. Toimintahan ei velvoita yhtään mihinkään. Nainen saa katsella rajattomasti ympärilleen, mies ei. Nettitreffeihin jää kiinni eikä osaa lopettaa. Ties miten hyvä ihminen vielä ottaa yhteyttä. Itse otin profiilini pois puolen vuoden kalastelun jälkeen ja jatkan elämääni yksin.
ajanhukkaa
nettitreffit
182445
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Toki aina joku kelpaa, kunhan seulaa tihennetään tarpeeksi. Tällekin illan hauskimmalle prinsessalle kelpaisi ainakin Teräsmies:
"En vaadi mahdottomia, joten jos olet yli 185 cm pitkä, koulutusta arvostava, vapaa ja tupakoimaton, etkä keksi itsestäsi mitään vikaa niin älä epäröi vastata!"
Jaa että miksikö olen katkera, vaikka täytänkin noista neljä ensimmäistä kohtaa ja viidennenkin hyvin pitkälti. Koska osaan jo nähdä tuon tekstin läpi kuten keskustelunavaajakin.
Tulin samaan lopputulokseen hyvin pikaisesti. Samat miehet metsästävät sivuilla kuukaudesta toiseen ja kertovat profiileissaan hakevansa muka elämänkumppania... vieläpä oikein tositarkoituksella. Kirjoittelin kahden profiilin perusteella mukavaksi tuntuvan kaverin kanssa. Kävi hyvin nopeasti selväksi, mitä todellisuudessa haettiin, edes treffeille saakka ei tarvinnut heidän kanssaan vaivautua. Yhtään kunnollista miestä en netissä "tavannut". Petyin pahasti miesten tasoon ja poistin profiilini muutama viikko sitten. Olen kai liian nirso, kun haen miestä, joka suhtautuisi vakavasti kumppanin valintaan, rakastumiseen, rakastamiseen...
tämä koko profiili ja nettideittijuttu on aivan p......stä !!!! Siis täällä olevat ihmiset, sekä miehet että naiset ovat suurin osa aivan sekopäitä, epätoivoisia, vonkaajia jotka yrittävät kerätä sulkia hattuunsa, ja aina löytyy uusi ja mielenkiintoisempi jne jne
Live-elämään vaan hakemaan seuraa !!!! Tulee sielläkin pettymyksiä, mutta täällä tylsistyy ja alkaa ahdistamaan !!
Heh, huono niitä "sulkia" on hattuun kerätä, kun ei pääse edes treffi-asteelle. Sitä että naiselta saa vastauksen lähettämäänsä viestiin, voi pitää jo saavutuksena...Toista viestiä jo lottovoittona. Itse poistin profiilin kun huomasin että 30:sen miehen on ihan turha yrittää etsiä seuraa täältä. Pitäisi olla rikas ja komea että saisi naisen huomion herätetyksi. Tavallinen, omasta mielestä normaalin näköinen työssäkäyvä mies ei näköjään kelpaa. Eipä silti, näkyy samat naisten profiilit pysyvän kuukaudesta toiseen että ilmeisesti se prinssi valkoisella ratsulla ei ole vielä saapunut...
Ihan varmaan ei onnistu jos kahden kanssa kirjoittelun jälkeen poistaa profiilin. Ei tämä ole mikään itsepalvelualko, mistä saa juuri sitä oikeeta just ensimmäisellä arvonnalla.
Todelliset vakavissaan olevat miehet ovat täällä harvinaisuus. Siksi heidän (meidän) löytämisekseen on oltava aika tarkkana. Vastaa saamiisi viesteihin, tule sopimillesi treffeille ja jatka aloittamiasi keskusteluja. Vain niin voit jossain vaiheessa päästä tarpeeksi lähelle niitä oikeita.
Minulla oli profiili keskellä kesää vähän alle kuukauden, sitten sain ottaa sen pois. Sopiva kumppanin tekele oli löytynyt ja muitten kanssa ei tarvitse enää arpoa. Nyt tutustutaan todenteolla toisiimme, toistemme lapsiin jne. ja haaveillaan tulevaisuudesta.
Kuule, mulle sattui tosin aikaa sitten semmoinen kaveri. Hän halusi niin kovasti rakastua ja ihastua ja että minä pelastaisin hänet... mutta olinkin liian tavallinen. Olisi pitänyt olla taivaan enkeli tai edes rikas, niin olisi ehkä menetellyt. Hän varmaan edelleen etsii naista, joka veisi ensisilmäyksellä jalat alta...
Olis ollut kiinnostunut rakastumisesta, mutta me kohteet olimme kuulema laaduttomia. Hän kai ramppasi treffeillä ihan töikseen noin muutenkin.
Sain runsaasti viestejä, joihin kaikkiin vastasin, kiinnosti tai ei. Vain kaksi miehistä tuntui mukavilta, mutta kuten sanoin, todelliset tarkoitusperät selvisivät alta aikayksikön. En todellakaan mene treffeille tällaisten tyyppien kanssa.
Toinen asia:
suurin osa viesteistä, jonka sain olivat tyyliä (olen karsinut krijoitusvirhheet pois) "olet todella kiinnostava ja sinulla on hyvä profiili. Kirjoittele, jos sinua kiinnostaa". Kaverit eivät itse kertoneet profiilissaan yhtikäs mitään, joten nimimerkin perusteellako olisi pitänyt innostua ?!?!?
Huomasin aikoinaan aivan saman eli miehet eivät kertoneet itsestään juuri mitään, mutta päinvastoin kyselivät minusta kaikenlaista. EI tuollainen utelu ole reilua - tasapuolista pitäisi olla !
Tuskin syynä oli/on pelkästään se, että miehet (eivät kaikki naisetkaan) eivät välttämättä ole yhtä sanallisesti lahjakkaita kuin naiset.
Tai prinssi on jo saapunut, mutta naiset ovat "unohtaneet" profiilinsa nettiin eli etsivät kuitenkin sitä oikeaa ja prinssi onkin VAIN varanumero ... ?
Jollakin on tietysti voinut käydä oikeastikin hyvä tuuri ja löytänyt prinssin, valkoisine ratsuineen.
Oli ensimmäinen nettitreffini (ja viimeiseksi jäi myös). Koska menin ja ihastuin täysillä tuohon mieheen. Mies oli aivan ihana. Mutta tunne ei ollutkaan molemminpuoleinen (tai sitten hän tapaili montaa yhtäaikaa en tiedä). Joka tapauksessa sanoi että en ole "ihan sitä mitä hän haki". Sydämeni särkyi. Toivon että hän löysi sen mitä oli hakemassa.
Tapaamisia oli myös kummallisen harvoin vaikka asuimme melko lähekkäin, se viittaisi siihen että hän tapaili muita samanaikaisesti?
"Tai prinssi on jo saapunut, mutta naiset ovat "unohtaneet" profiilinsa nettiin eli etsivät kuitenkin sitä oikeaa ja prinssi onkin VAIN varanumero ... ? "
Niin, eräältäkin naiselta sain vastauksen että kiitos viestistä mutta hän seurustelee jo...HEI HALOO, miksi pitää profiilia treffeissä jos seurustelee jo? Vai oliko nainen näitä nr.1:sen etsijöitä jotka pitää miesystävää sen aikaa että löytää paremman...sääliksi käy ko. miestä...
olen itse saman ikäinen kuin sinä ja sama ongelma. Intoa puhkuen lähdin kirjoittelemaan muutamille nimimerkeille - pari tyyppiä taisi vastata mutta suurin osa ei tehnyt mitään. Mä luulen että täällä voi olla vähän runsauden pulaa naisilla, joten tällainen "tavallinen pulliainen" häviää massaan. Tosin mulla ei ole kuvaa profiilissa enkä ole kertonut tulojani enkä mitään muutakaan tarkempaa. Olen ajatellut että niitä asioita voi kertoa vaikka kahvikupin ääressä kahvilassa - mutta se se vasta toivoton yritys on ollutkin!
Pahimpia tuntuu olevan noi "koitappa kesyttää minut" profiilit. Vaikea kesyttää jos eukko ei anna mitään mahdollisuuksia...tai ehkä ne on niin "helppoja" että ne pystyy kesyttämään sähköpostilla jos on kielen kannat kohdallaan?
ei löydy, niin ei löydy. Olen käynyt nyt neljät turhat treffit tämän kautta. Yksi viidestä oli potentiaalinen vaihtoehto. Ehdin jo ihastua korviani myöten. Poistinkin profiilini. Mutta kuikas ollakkaan.....se juttu päättyi ihan liian aikaisin. Joten minkäs teet? Eteenpäin on mentävä. Kävin uusilla treffeillä. Nieto! Kaikki loput olleet sellaisia, ettei olis vähempää voinut kiinnostaa. Eilen viimeksi. Tuolla palstalla on ihan liikaa noita "ihan kivoja", mutta jos jokin puuttuu, niin sille ei mahda mitään. Joten pidän profiilini edelleen auki.
Oikeinko "kuukaudesta toiseen"? Saahan sitä olla sinkku vaikka vuosikausia, jos ei kiinnostavaa löydy! "Kunhan joku on" -mentaliteetilla ei synny pitkällä tähtäimellä mitään hyvää...
"Kunhan joku on" = sama kuin että täytyy olla edes joku (= lähes mitäänsanomaton), ettei
vain itse olisi muita huonompi. Mutta kenenkään kanssa ei pidä/kannata olla vain huvin vuoksi.
Itse olen mieluummin yksin kuin jonkin kunnolla kiinnostavan kanssa.
Kirjoitin väärin äsken.
Siis :
Itse olen mieluummin yksin kuin jonkin kunnolla KIINNOSTAMATTOMAN kanssa.
Tunnistan toki oireesi ja pettymyksesi, mutta mitään ei saa,jos ei yritä. Avoimin mielin ja uudelleen yrittämään,jos ei heti onnista. Niin minäkin aikoinaan tein vuoden verran. Nyt olen onnellinen vaimo ja äiti, ja ihan täällä verkossa tavattiin. Eikä kyllä muualla olisi tavattukaan, kun asuttiin sen verran kaukana toisistamme. Avioliittoa tuskin kumpikaan oltiin etsimässä, mutta kun elämä lähti viemään, se vei...Emmekä kumpikaan edes olleet mitenkään ylijäämiä elämän ihmissuhdemarkkinoilla, kiireisiä uraimmeisiä vain. Onnea matkaan!
ja ennen kaikkea saman-laisten jengit siellä pyörii. Mitä ihmeen eroja siellä on muka? Samat musiikkimaut, samat kuteet samat lemmikkikoirat. Ilmeisesti pitäisi olla niiden kymmenien tuhansien kanssa samaa massaa.