En voi ymmärtää. Seurustelin maailman ihanimman ihmisen kanssa 3kk. Se tuntui siltä, että kestäisi pitkään. niinhän ne kaikki tuntuu, mutta tää tuntui vielä erityisemmin. Siinä mun vierellä oli ihminen kenen takia olin vaikka valmis kuolemaan, kenen kanssa olisin voinut kuvitella perustavani perheen. Haaveilin meistä joka hetki kun en ollut lähellä häntä...
Minua vaivasi vakava pelkotila.. olin sillä hetkellä kun olisi pitänyt olla onnellinen ja aivan umpirakastunut. Peloissani, hysteerinen, salaa umpirakastunut ja erittäin ahdistunut.
E-pillerit aiheuttivat minulle masennuksen. enkä jotenkin osannut kertoa asioista miehelle...
Joka ilta kun yksin vietin yön itkin silmät päästä, koska en osannut lopettaa niitä hillittömiä raivokohtauksia enkä masennuskohtauksia, jotka painoivat koko suhdetta...
Hetken hän sitten tätä kesti. kunnes 2kk sitten sanoi, että fiilis ei ole oikea...Mutta nyt olemme yhden kuukauden ajan tapailleet, olen pyytänyt uutta mahdollisuutta, kertonut syyt käytökseeni. Haluaisin korjata virheet, koska todella tunnen, että meillä voisi olla jotain parempaa. nyt kun nuo masennuskohtaukset jne. on loppuneet...
Pientä toivon kipinää välillä on.. mutta toisaalta hän pitää tuota "muuria" yllä... ei halua päästää lähelle.. Huutaa että jatko ei ole mahdollista.. mutta teot ja katseet kertovat jotakin ihan muuta... tai siten tulkitsen väärin..
Eli heipä hei. taidan olla todella tervetullut roikkujien joukkoon. en vain mahda itselleni mitään... tuntuu että jos luovutan tämän asian suhteen, luovutan kaiken muunkin suhteen. ja rakkaudessa ja sodassa KAIKKI on sallittua. ja teen myös kaikkeni. kiitos. tämä oli siis vain tällainen purkautuminen jälleen..
Minua vaivasi vakava pelkotila.. olin sillä hetkellä kun olisi pitänyt olla onnellinen ja aivan umpirakastunut. Peloissani, hysteerinen, salaa umpirakastunut ja erittäin ahdistunut.
E-pillerit aiheuttivat minulle masennuksen. enkä jotenkin osannut kertoa asioista miehelle...
Joka ilta kun yksin vietin yön itkin silmät päästä, koska en osannut lopettaa niitä hillittömiä raivokohtauksia enkä masennuskohtauksia, jotka painoivat koko suhdetta...
Hetken hän sitten tätä kesti. kunnes 2kk sitten sanoi, että fiilis ei ole oikea...Mutta nyt olemme yhden kuukauden ajan tapailleet, olen pyytänyt uutta mahdollisuutta, kertonut syyt käytökseeni. Haluaisin korjata virheet, koska todella tunnen, että meillä voisi olla jotain parempaa. nyt kun nuo masennuskohtaukset jne. on loppuneet...
Pientä toivon kipinää välillä on.. mutta toisaalta hän pitää tuota "muuria" yllä... ei halua päästää lähelle.. Huutaa että jatko ei ole mahdollista.. mutta teot ja katseet kertovat jotakin ihan muuta... tai siten tulkitsen väärin..
Eli heipä hei. taidan olla todella tervetullut roikkujien joukkoon. en vain mahda itselleni mitään... tuntuu että jos luovutan tämän asian suhteen, luovutan kaiken muunkin suhteen. ja rakkaudessa ja sodassa KAIKKI on sallittua. ja teen myös kaikkeni. kiitos. tämä oli siis vain tällainen purkautuminen jälleen..
Vastaukset 2
Vanhimmat
tuollaisella suhteella! Jos nuon lyhyen ajan jälkeen on jo kiakki päin p.... ei ole loistava tulevaisuus tulossa.
e-pillereistä=)Itselläni vakava masennus. Tarkoiti varmaan masennuksella jotain muuta. Tiedän kokemuksesta että pillerit saattavat aiheuttaa tunnekuohuja, raivokohtauksia ym.. mutta miehelle siitä kannattaa kertoa ja vaihtaa toiseen merkkiin. Ihmettelen miten voit puhua yhteisestä perheestä jos et noin pienestä asiastakaan voi puhua miehellesi!