Boikotti.org
Juha
3195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomalainen artisti, joka tienaa suuria summia harjoittamastaan työstä, on aika harvassa. Vain murto-osa pääsee rahallisesti nauttimaan vuosia tai jopa vuosikymmeniä jatkuneesta työstä, jota usein tehdään pelkästään kulukorvauksilla. Siinä työssä ei tunneta pohjapalkkaa, vaan töitä tehdään epäinhimilliseen aikaan, yösijoinaan milloin mitäkin nurkkia. Voisin kertoa lukuisia tarinoita sopimukseen kuuleista ruuista ja ravintolan takahuoneessa nukutuista öistä ilman patjaa ja peittoa. Tiedän hyvin läheltä nähneenä myös monen nykyisin nimekkään bändin viettäneen samanlaista "ökyelämää" uskoen, että näkyvyyttä ja suosiota kertyy kiertämisen ja kovan työn kautta.
Tavallisena Suomalaisena rockbändinä tienasimme 90-luvun loppupuolella keskimäärin 1500-3500 mk/keikka. Parhaimmillaan muutaman kerran festivaaleilla jopa 8000-10000 mk/ keikka. Tästä summasta vähennettiin:
-keikkamyyjän osuus
-bussin vuokra
-bussikuskin palkka
-polttoainekulut
-miksaajan palkka
-hotellimajoitus
-pa-laitteiden vuokra
-valolaitteiden vuokra
-valomiehen palkka
-ruuat
Käteen jäävä osuus oli naurettavan pieni, tai hyvin usein ei yhtään mitään. Verottaja ei myöskään ole muusikon paras ystävä. Usko tulevaisuuteen ajoi kuitenkin jatkamaan vuosikausia tätä työtä, kunnes lopulta väsyin jatkuvaan rahapulaan ja jatkuvaan eroon perheestäni. Ne bändikaverit, jotka jaksoivat jatkaa ja nykyään menestyvät, ovat tehneet pitkän päivätyön ja ottaneet työvoiton itselleen. Minä en todellakaan kadehdi sitä murto-osaa, joka saa nauttia työnsä hedelmistä ja tienaavat nykyisin myös levymyynnillä. Sitäpaitsi ammattikunta, joka tuottaa suurta iloa myös muille ihmisille, on palkkansa ansainnut.
Yrittäkää nyt muistaa, että tälläkin hetkellä tuolla maanteillä kiertää satoja bändejä hattu kourassa yrittämässä saada ääntään kuuluville. Sieltä kuitenkin tulee vielä monta bändiä suurelle yleisölle tutuksi, jotka tulevat tuottamaan meille iloa niin ravintolassa, konserttilavoilla kuin kotioloissammekin.
Minusta muusikon ammatti ei ole ammattikunta, mitä pitää kadehtia tai boikotoida. Monessa muussa ammatissa rahaa tulee tekemättä yhtään mitään, puhumattakaan vuosia ja vuosikymmeniä jatkuneesta likaisesta työstä. Minkälaista iloa ja nautintoa tuottavat esim. optiomiljonäärit tavalliselle ihmiselle?
Jostain syystä joillakin on vaikea käsittää sitä tosiasiaa, että musiikista, mitä haluaa kuunnella, pitää myös maksaa. Voisi olla aika ankea paikka tämä maailma, jos musiikot alkaisivat boikottiin sen vuoksi, että he eivät saa heille kuuluvaa korvausta tehdystä työstä.
..sitä ollaan oltu oikein bändissä? "..yösijoinaan milloin mitäkin nurkkia.." Keikkapalkasta vähensit kuitenkin hotellimajoituksen.Hehhehehh...Mistä näitä urpoja riittää?
Usein päätös oli, että säästetään hotellimajoituksessa ja pyydettiin keikkajärjestäjää hoitamaan majoitus. Majoitus sitten oli mitä oli. Joskus majoittuminen oli ihan laadukastakin, mutta useinmiten ei. Myöhemmässä vaiheessa siihen nurkissa lojumiseen väsyi totaalisesti, eli mielummin laittoi ne vähätkin rahat hotellimajoitukseen.