Ensinnäkin, pettämistä on niin mielettömän montaa erilaista, siihen ei välttämättä tarvitse liittyä kolmatta osapuolta jne jne. jo toisen selän takana paskan puhuminen on sitä, intiimiasioiden levittely yms. Musta tuntuu että kun fantasioissani ajattelen esim. naisia (olen tyttö) tai jotain todella kiihottavaa miestä kenet tunnen/tiedän olen jo pettänyt poikaystävääni. Mulle tulee vain sellainen tune että tää on väärin sitä ihmistä kohtaan koska en ollenkaan fantasioi hänestä, ja kumma kyllä mulle naisena monet visiot ja mielikuvitukselliset unelmat antavat täydellisiä, ihania orgasmeja. Poikaystävän kanssa en tullut ikinä, en pääse keskittymään eikä hän tunnu seksikkäältä. Rakkaalta ja rakastavalta ja erittäin läheiseltä, mutta...mutta...en vaan saanut.Ollaan joskus yritetty masturboida yhdessä, poikaystävä tulee salamana minua katsellessaan mutta itse en onnistu siinä.
Ja sitten olen myös harrastanut seksiä ulkopuolisen kanssa suhteemme aikana. Meillä on mennyt todella huonosti kesällä, ja tavallaan uskon, että suhteesta puuttuu aina jotakin jos toinen pettää. Itselläni tuli ainakin epätoivoinen halu tulla KOHDATUKSI ja halusin olla taas jännittävä ja kiehtova nainen, koska poikaystäväni valitti seksimme samanlaisuutta yms. No, oli todella paljon muutakin ongelmaa, mutta joka tapauksessa perusasetelma oli valmis: Janosin huomiota ja jonkinasteista hyväksyntää, halusin olla haluttava, uutuus, jotain mitä vaille olin jäänyt.... ja sitten sattui sopiva jätkä ja seksiä harrastettiin. Nämä ovat kuitenkin vain jälkianalyysejäni siitä, miksi petin. En nyt tietoisesti ennen tapahtumaa ajatellut moisia....olin vain onneton.
Noh se seksi oli aivan surkeaa ja olin vajota maan alle. Poikaystävä alkoi tuntua joltain ylivaltiaalta, puhtaalta ja kunnioitettavalta, hellältä jne. jne. loputtomiin. Olin niin nolona ja syyllinen, ettei rajaa.
Kuitenkin pidin asian omana tietonani. Mielestäni hänn ei tarvinnut kärsiä minun typeryydestäni. Ensinnäkin, jos olisin kertonut, hän olisi jättänyt minut. Sen ajattelin ehkä vielä kestäväni, mutta vielä vahvempi syy oli se, että minusta minulla ei ollut mitään hiton oikeutta aiheutaa hänelle mahdollisia ikuisia traumoja. Hänet oli petetty aikaisemmassa suhteessaan jonka jälkeen tyttö oli samantien kertonut asian hänelle. Tiedän, ettei hän olisi halunnut kuulla samaa minulta.
Eli joskus, jos pettämistä tapahtuu, sen saattaa jättää kertomatta koska haluaa suojella toista. Meidän suhde loppui myöhemmin muista syistä, ja olen todella onnellinen ettei se kaatunut petokseni julkitulemiseen. HÄNEN takiaan.
Sitäpaitsi jos on sydäntä niin fakta on että pettäjä kantaa pettämisestä haavaa sisällään. Syyllisyys tulee aina syömään suhdetta. Se on pettäjän omassa kuormassa, hänen valintansa, hänen sotkunsa. Miksi toinen pitäisi laittaa kantamaan valtavaa itsesyytösten, luottamuspulan ja katkeruuden taakkaa? Pettäjän on muututtava, ei petettävän.
Mä en petä enää koskaan kun siitä tulee niin kauheen paha mieli.
Ja sitten olen myös harrastanut seksiä ulkopuolisen kanssa suhteemme aikana. Meillä on mennyt todella huonosti kesällä, ja tavallaan uskon, että suhteesta puuttuu aina jotakin jos toinen pettää. Itselläni tuli ainakin epätoivoinen halu tulla KOHDATUKSI ja halusin olla taas jännittävä ja kiehtova nainen, koska poikaystäväni valitti seksimme samanlaisuutta yms. No, oli todella paljon muutakin ongelmaa, mutta joka tapauksessa perusasetelma oli valmis: Janosin huomiota ja jonkinasteista hyväksyntää, halusin olla haluttava, uutuus, jotain mitä vaille olin jäänyt.... ja sitten sattui sopiva jätkä ja seksiä harrastettiin. Nämä ovat kuitenkin vain jälkianalyysejäni siitä, miksi petin. En nyt tietoisesti ennen tapahtumaa ajatellut moisia....olin vain onneton.
Noh se seksi oli aivan surkeaa ja olin vajota maan alle. Poikaystävä alkoi tuntua joltain ylivaltiaalta, puhtaalta ja kunnioitettavalta, hellältä jne. jne. loputtomiin. Olin niin nolona ja syyllinen, ettei rajaa.
Kuitenkin pidin asian omana tietonani. Mielestäni hänn ei tarvinnut kärsiä minun typeryydestäni. Ensinnäkin, jos olisin kertonut, hän olisi jättänyt minut. Sen ajattelin ehkä vielä kestäväni, mutta vielä vahvempi syy oli se, että minusta minulla ei ollut mitään hiton oikeutta aiheutaa hänelle mahdollisia ikuisia traumoja. Hänet oli petetty aikaisemmassa suhteessaan jonka jälkeen tyttö oli samantien kertonut asian hänelle. Tiedän, ettei hän olisi halunnut kuulla samaa minulta.
Eli joskus, jos pettämistä tapahtuu, sen saattaa jättää kertomatta koska haluaa suojella toista. Meidän suhde loppui myöhemmin muista syistä, ja olen todella onnellinen ettei se kaatunut petokseni julkitulemiseen. HÄNEN takiaan.
Sitäpaitsi jos on sydäntä niin fakta on että pettäjä kantaa pettämisestä haavaa sisällään. Syyllisyys tulee aina syömään suhdetta. Se on pettäjän omassa kuormassa, hänen valintansa, hänen sotkunsa. Miksi toinen pitäisi laittaa kantamaan valtavaa itsesyytösten, luottamuspulan ja katkeruuden taakkaa? Pettäjän on muututtava, ei petettävän.
Mä en petä enää koskaan kun siitä tulee niin kauheen paha mieli.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.