no niin,kyse on poikaystäväni mummosta (80v.),emme tule lainkaan toimeen ja kylään en voi mennä poikakaverini porukoille koska tämä mummo asuu siellä,koko ajan valitta ja huomauttaa joka asiasta,jos olet pukemassa ulkovaatteita päälle heti huutaa minne olen menossa (ja sieltä korvesta ku ei kävellen pois pääse =) ) ja jää kaapille ei uskalla mennä ku vahtii vieressä et mitä otan ja huutaa et ovi kiinnik u jääkaappi jäähtyy.onneksi se vielä reissailee ja kiertele eri tapahtumissa,mut sekin on jäänyt vähemmälle,mut silloin on ainut hetki milloin voin mennä kyläilee ja aina ollaan niin monta yötä sit siellä kun mummo on poissa! ja kaikki sanoo et toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ne mummon huudeot,mut en pysty siihen je se äsryttää niin et huudan vastaan niin kauan et se menee hiljaiseksi jam inun ei ole hyvä olla siellä ja kukaan ei usko sitä. mitä siis kannattaa tehdä; käydä vain silloin ku se on poissa eli kerran puoleen vuoteen =0
kihlattuni mummo
NALLUKKA
122019
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jätä pikkasen väliä silloin tällöin että porukat jaksaa lukea purkauksesi.
muuta sanoa kun, että ????? Jo on ongelmat sulla.
lues tuolta vähän alempaa mun kertomus kihlattuni mummosta.
Jos rupeat huutamaan 80 v mummolle, joka sanoo, että jääkaapin ovi kiinni tai minne olet menossa, niin parasta pysyä pois työelämästä ja kaikkien ihmisten ulottuvilta.
Wilhelmiina..
Jopa olet aikamoinen, kun menet kihlattusi porukoiden jääkaappia kaivelemaan! Itse en mene kenenkään jääkaapille kuin omalleni. Ei tulisi mieleenikään.
Ja mitäs sinä mummolle huudat?
Todella huonoa käytöstä. Teillä on varmasti yli puoli vuosisataa ikäeroa.
Hänellä on ihan eri asenteet kaikkeen, ja sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua siihen.
Opettele paremaa köytöstä ja edellytä ensin itseltäsi malttia ja pidä pienempää ääntä.
no jos myö sileeä viikkokin ollaan ni nälkään kuolisin jos en kaapille menis ja kai saan omat oatamani ruuat sieltä ottaa ja siellä kun ei ole ruoka aikoja et jokainen ottaa milloin on nälkä,et ei siinä pitäis olla mitää ihmeellistä,mut tyylinsä kaikella.
En ikuna olisi viikkoa kylässä yhtään missään. Enkä sellaisessa talossa hetkeäkään, jossa huudetaan päin silmiä.
Näin ollen koko alkuasetelma on minulle ja varmasti monelle muullekin outo. Olen elänyt lapsuuden kodissa ja parissa muussakin paikassa, ja vuosia omassani. Aina on ruoka-ajat olleet, eikä kukaan ole kaivanut jääkaapista suupalaa nälkäänsä.
Ei ihme, että mummo huutaa, kun jääkaapin ovi käy koko ajan.
Mummo ei vain enää saa aikaan säännöllisiä ruoka-aikoja, sillä olette nyt oppineet tuohon tee-itse-jääkaappi-ryöstö- ateriointiin.
kiinni kun jääkaappi JÄÄHTYY? haha!!!
..."huudan vastaan niin kauan, et se menee hiljaseks..." Mummohan on 80-vuotias! Varmasti menee mummo hiljaseks, sitä en epäilekkään hetkeäkään. Niin menisi moni muukin tuon ikäinen ihminen, jos lapsenlapsen tyttöystävä tulisi hänen kotiinsa jääkaappia penkomaan ja huutaisi vastaan naama punasena.
Minä olen kyllä oppinut tuon sinullekkin ehdotetun "toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos"- systeemin. Vanhat ihmiset eivät välttämättä ymmärrä aina nykyajan menoa ja se aiheuttaa kitkaa sukupolvien välille.
ensinnäkään sei ole sen jääkaappi ja kai saan omat evääni sieltä ottaa mitä siine olen ostanu
Juurihan sinä kirjoitit, että mummo asuu kihlattusi vanhempien kanssa samassa asunnossa. Olet siis hänen kodissaan, jossa on hänen jääkaappinsa. Käyttäydy sen mukaan. Jos minun kotiini tulisi joku teinityttö huutamaan minulle naama punaisena, hän lähtisi niska-perse-otteella saman tien jäähylle.