Hei!
Taas se alkoi henkinen väkivalta. Mieheni on luonteeltaan sairaalloisen mustasukkainen. Hän tutkii kaikki liikkeeni. Seuraa puhelintani, kuka soittaa, kenelle soitan, ottaa numerotiedustelusta selville, jos ei tunne numeroa. Seuraa missä liikun kotona. Tutkii sähköpostini, haluaa tietää kaiken asioistani, jokaisesta liikkeestäni. Alistaa, huorittelee, nimittelee läskiksi ja halveksuu kaikkea minussa.
Myös fyysistä väkivaltaa olen kokenut.
Lyömistä, potkimista, tukistamista jne. Tuntuu kuin eläisi maanpäällisessä helvetissä välillä.
Pelkään poikani ja oman henkeni puolesta.
Olen alkanut miettiä lähtöä. Olemme tunteneet 7 vuotta, josta kaksi olemme olleet naimisissa. Meillä on yhteinen yritys.
Viimeksi mieheni koin fyysistä ja henkistä väkivaltaa viikonloppuna. Se jatkui perjantaista sunnuntaihin. Kertokaa miten tällaisessa tilanteessa tulisi menetellä? Mistä voin hakea apua ja väliaikaista turvapaikkaa? Olen käynyt yksin kerran perheneuvolassa kertomassa mieheni mustasukkaisuudesta ja siihen liittyvästä väkivallasta.
Taas se alkoi henkinen väkivalta. Mieheni on luonteeltaan sairaalloisen mustasukkainen. Hän tutkii kaikki liikkeeni. Seuraa puhelintani, kuka soittaa, kenelle soitan, ottaa numerotiedustelusta selville, jos ei tunne numeroa. Seuraa missä liikun kotona. Tutkii sähköpostini, haluaa tietää kaiken asioistani, jokaisesta liikkeestäni. Alistaa, huorittelee, nimittelee läskiksi ja halveksuu kaikkea minussa.
Myös fyysistä väkivaltaa olen kokenut.
Lyömistä, potkimista, tukistamista jne. Tuntuu kuin eläisi maanpäällisessä helvetissä välillä.
Pelkään poikani ja oman henkeni puolesta.
Olen alkanut miettiä lähtöä. Olemme tunteneet 7 vuotta, josta kaksi olemme olleet naimisissa. Meillä on yhteinen yritys.
Viimeksi mieheni koin fyysistä ja henkistä väkivaltaa viikonloppuna. Se jatkui perjantaista sunnuntaihin. Kertokaa miten tällaisessa tilanteessa tulisi menetellä? Mistä voin hakea apua ja väliaikaista turvapaikkaa? Olen käynyt yksin kerran perheneuvolassa kertomassa mieheni mustasukkaisuudesta ja siihen liittyvästä väkivallasta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sairaalloinen mustasukkaisuus on pahinta, mitä puolisossa voi ilmetä. Ja ikävä kyllä se taitaa olla sellainen tauti, jonka paranemisennuste on koko lailla huono. Henkinen väkivalta saa näissä tapauksissa aina aivan uuden ulottuvuuden, kun/jos itse on täysin tietoinen siitä, että mitään aihetta mustasukkaisuuteen ei ole, mutta silti joutuu jatkuvasti kuuntelemaan aihettomia syytöksiä.
Ja puolustautua ei voi, koska toinen ei suostu kuuntelemaan järjen ääntä.
Olet sentään jo tehnyt aloitteen omasta (ja poikasi) elämästä käymällä perheneuvolassa. Hyvä! Jo asian tiedostaminen ja konkreettinen toiminta johonkin suuntaan antaa uskoa huomiseen. Ja ennen kaikkea rohkeutta, jos joudut joskus tekemään vaikeita ratkaisuja.
Tekisi mieleni niin sanoa, että yritä keskustella puolisosi kanssa, mutta kokemuksesta tiedän, että se saattaa olla toivotonta.
Jaksamista sinulle.
http://www.apua.info/perhevakivalta.html
http://www.turvakoti.net/
Poliisilta ja terveykeskuksesta saa varmasti tietoa ja apua kun sitä pyytää. He osaavat ohjata sinut oikeaan paikkaan.
Teet oikein jos lähdet poikasi kanssa pois tuollaisesta suhteesta. Olette kummatkin ansainneet enemmän. Jaksamisia ja halauksia!
Moi,oon opiskelija. Onko oikein kertoa poliisille väkivaltatapahtuneista???Voitko auttaa mua,kerro mitä pitää tehä koska miu äiskä lyö mua enkä uskalla ite puhua siitä kellekkään,mikä on paras ratkaisu tähän ja kuka voi tässä tilanteesa paremmin auttaa????????? autakaa tarviin APUA!
nimee en paljasta.
Ensin lähdet turvakotiin lapsesi kanssa. Et kerro etukäteen, että turvakotiin olet menossa, mutta voit jättää esim. lapun pöydälle että et tässä tilanteessa voi asua enään hänen kanssaan. Kun olet turvakodissa voitte neuvotella siitä voisiko miehesi hakeutua terapiaan. Jos suhdetta haluat jatkaa niin silloin miehen terapia on ehdoton edellytys. Jos ei terapiaan halua mennä (ei koe itsessä mitään vikaa) niin sitten eroatte.
Hei!
Mieheni lupasi lähteä kanssani yhdessä perheneuvolaan keskustelemaan parisuhteestamme, aika on varattu.
Mutta sinä neuvoit minua lähtemään turvakotiin, joka kuullostaa ihan hyvältä vaihtoehdolta.
Kysyisinkin vain, että onko ketään turvakodissa ollutta, joka voisi kertoa miten käytännön asiat hoidetaan sieltä käsin? Esim. meillä on yhteinen yritys ja teen hallinnolliset työt kotoa käsin, laskutuksen sun muun. Yritys on pieni perheyritys, eikä minulla ole varaa palkata työntekijää. Miten työasiat pystyy hoitamaan turvakodista käsin, esim. onko siellä nettiyhteyttä, jne?
Minusta on vain jostain syystä väärin, että minut ja lapseni ajetaan omasta kodista pois. Lapsen esikoulu kärsii ja minun työni kärsii. Lähin turvakoti on toisella paikkakunnalla n. 70 km päässä. Mielestäni pitäisi olla laki, joka tällaisissa tilanteissa pakottaisi perheväkivaltaa tekevän puolison lähtemään kodista, vaikka sitten väkisin. Miksei heille/väkivallan tekijöille ei ole turvakotia/parantolaa, mihin mennä murheineen ja vitutuksineen päivineen?
Toinen vaihtoehto voisi olla se, että saisimme tukihenkilön kotiin auttamaan perhettä, onko sellaisia?
Tämä ei ole helppo neuvo, ei antaa eikä toteuttaa. Mutta vaihtoehto on.
Mene poliisin luo ja pyydä heitä tekemään niin sanouttu S-ilmoitus miehestäsi. Kerrot kaiken. Aivan kaiken. Jos sinulla on ketään todistajia (lapsesi? jonka tosin ei tarvitse todistaa isäänsä vastaan), tai kirjoituksia (tekstiviestejä tms.) joista käy ilmi hänen henkinen väkivaltansa. Voit muutoinkin kertoa millaista alistamista hän käyttää, nöyryytystä, vaatimuksia, väheksyntää?
Jos on fyysisen väkivallan merkkejä, mene terveyskeskukseen tai mihin tahansa lääkäriin välittömästi, ja pyydät lausunnon jäljistäsi. Sitten toimitat kopion lääkärin lausunnosta poliisille. Voit sanoa poliisille, ettei heidän tarvitse tehdä mitään ensimmäisestä S-ilmoituksesta. Jos niitä tulee tiiviisti parikin, voit tehdä tutkintapyynnön. Ei rikosilmoitusta, ellei sinulla tosiaan ole vedenpitäviä todisteita, että nimenomaan miehesi on sinua pahoinpidellyt. Lääkärin lausunnosta ei käy tekijä ilmi muuten kuin sinun kertomuksesi kautta. Jos teet rikosilmoituksen eikä rikosta pystytä todistamaan, saatat itse saada syytteen perättömästä ilmiannosta. Laki on sellainen. Ettei kenestäkään voisi syyttä tehdä rikollista.
Sitten, kun olet ilmoituksen tehnyt, pyydät myös tuomaria määräämään mimehellesi lähestymiskiellon väkivallan uhan takia. Kaiken järjen mukaan miehesi on silloin se, joka kotoa lähtee, jos kielto astuu voimaan. Miehesi saa tietää puuhasteluista vasta kun poliisi ottaa häneen yhteyttä kuulustellakseen. Joskus poliisi käy vain puhuttamassa miestä, jolloin jotkut miehet ymmärtävät lopettaa. Ja jotkut keksivät heittäytä vielä pahemmiksi. Jos joudut lähtemään kotoasi pois miehen käytöksen takia, etkä voi tehdä töitä, silloin menet lääkärin puheille, kerrot tilanteen ja pyydät sairaslomaa (sitä määrätään jostain stressistä, burn outista tms..) ja vaadit miestäsi korvaamaan sairausajan rahalliset menetykset. Matkat mukaanlukien. Tuon voi tehdä poliisi-ilmoituksen kauttakin. Lapsen eskarin voit yrittää hoitaa joka tapauksessa jos sinulla on auto. Bensakulut miehen piikkiin.
Lähestymiskielto voi aiheuttaa ongelmia yhteisessä työpaikassa, mutta ne pelisäännöt on tehtävä selviksi, ja sinun on pystyttävä aina todistamaan, että mies on rikonut kieltoa. Täyspäinen ymmärtää lopettaa uhkailun ennen pitkää, kun sakkoja alkaa kerääntyä.
Kokemusta ei ole, mutta läheltä seurannut yhtä hässäkkää. Tuo ei ole niitä elämäntilanteita johon pyritään, joten tilannetta on vaikea ennakoida. Usko itseesi, kyllä sinä tuosta selviät!
Maisa,
kyselit voitko turvakodista käsin tehdä töitä. skoisin sen olevan järjestettävissä, varmaankin tietokoneita löytyy. Parhaiten pääset eteenpäin soittamalla lähimpään turvakotiin, saat kaikkiin käytännön ksymyksiin vastauksen. Muista että heillä kokemusta juuri tällaisista tilanteista. lisäksi on olemassa valtakunnallisia puhelimia, ilmaisia, väkivaltaa kokeneille naisille, he kykenevät antamaan paljon ohjeita myös henkisessä väkivallassa. Olen kuullut sanottavan, että viimeistään silloin tulisi lähteä, kun ensimmäisen kerran kokee fyysistä pahoinpitelyä, kun raja on ylitetty, se yleensä jatkuu. kaikilla asioilla on tapana järjestyä.
...laittaa elämäs asiat tärkeysjärjestykseen.
Jos jo pelkäät lapsesi ja oman henkesi edestä, etkä varmaan turhaan, paljonko siinä nyt enää yhteinen yritys painaa?
Joskus on tilanne vaan semmoinen, että on uskallettava aloittaa alusta ja jättää taakseen asioita.
Mitä menetettävää sulla on tässä tilanteessa (paitsi henkesi).
Lähde nyt ajoissa hyvä ihminen.
Myöhemmin kun olet ollut erossa jonkun aikaa, ymmärrät kuinka kieroutuneessa suhteessa elit.
Kirjoituksestasi päätellen kyllä ymmärrät sen jo nyt, lapsesikin kärsii jo.
Vai odotatko, että mies muuttuu sitten joskus...
..on, että ilman työtä ei ole rahaa. Tuskin vastuuntuntoinen äiti heittäytyy täysin tyhjän päälle. Milläs hän lapset elättää jos ei rahaa tule? Siinä käy pian niin että mies saa lapset ja äiti jää kortistoon. Uskon, että alkuperäinen kirjoittaja löytää ratkaisun, pysyy kovana ja onnistuu taiteilemaan asiat kuntoon. Vähitellen. Kaikkea ei katsos saa kerralla, eikä ainakaan siten että lähtee matkalaukun kanssa maailmalle ja polttaa sillat takana.
Juuri näin on asian laita. Ei ole helppoa lähteä, kun on yhteinen yritys. Mutta tänään oli sellainen tilanne, että mieheni aloitti fyysinen väkivallan ja se meni niin pitkälle, että päätin soittaa poliisit. He selvittelivät välejämme pitkän tovin, ottivat valokuvia jäljistä, tekivät muistiinpanoja jne.
Lopulta poliisit veivät hänet yöksi putkaan. En tiedä auttaako se meitä, mutta ainakin pojalla ja minulla on rauha maassa, tänä iltana. Aion taistella asian eteen niin, että jos mies ei nyt havahdu,että apua tarvitsee niin sitten lähden. Teen työt sitten vaikka kirjaston koneella. Hän tuskin haluaa pojalle köyhyyttä, joten varmasti pölyn laannuttua jatkaa töitä, vaikka nyt kiristää niiden lopettamisella.
Matkalaukku kainaloon ja sossun luukulle ei kyllä houkuta. Mutta on minulla korkea koulutus, jos vaikka saisin töitä sitten vieraalta. Perheyrityksessä olen ollut töissä sitten valmistumiseni: yrittäjänä.
Toisaalta jos eroon päädytään menee omaisuus puoliksi ja silloin, jää minulle kyllä vähän velkaa. En myöskään saa ehkä heti töitä, mutta jos alkaisin heti kyselemään niitä. Työttömänä en ole ollut päivääkään. Voisin väliaikaisesti tehdä vaikka siivoojankeikkoja tai ylipäätään jotain sellaista työtä missä on työvoimapula. Eihän sen tarvitsisi olla kuin tilapäinen ratkaisu. Sitten myöhemmin olisi aikaa löytää mieluinen työpaikka.
Mies varmaan kiristää kaikilla mahdollisilla konsteilla jäämään kurjaan avioliittoon, mutta jotenkin minulla on sellainen tunne, että mittani on täynnä. Pidän hänestä edelleen, mutta vihaan sitä puolta, kun hänestä tulee kyyninen, tunteeton ja kylmäkiskoinen. Silloin hän voi purkaa kaiken pahan olonsa minuun. Hän on hyvin katkera elämästään. Kaikki muut ovat hänen epäonnensa ja kurjan olonsa syypäitä. Harvoin hän näkee itsessään mitään vikaa.
Minä en tiedä mitä huominen tuo tullessaan, kun mieheni palaa kotiin poliisilaitokselta. Ajettelen niin, että menneisyys on mennyt ja huomisesta emme tiedä, eläkäämme täysillä tätä päivää. Toivon sydämestäni poikani puolesta, että tällä kaikella on onnellinen loppu, mutta se jää nähtäväksi.
Ainakin poikasi oppii, että paha saa palkkansa. Taroitan sitä että jos kohtelee toista huonosti, käyttäytyy väkivaltaisesti, yleensäkään jos rikkoo lakia, niin virkavalta puuttuu peliin. Heikollakin osapuolella on turva. Teoilla on seurauksensa.
Pahempia olosuhteita lapsille ovat sellaiset, joissa poliisia EI kutsuta, ettei lapsi järkyttyisi...
Mutta sinulle hei, kaikkea hyvää ja jaksamista! Paljon on miehestä kiinni miten on ottanut tuon tapauksen. Putkassa ei varmasti ole mukavaa, mutta toivottavasti hän ymmärtää että hän "ansaitsi" sen. Ettei se ollut epäoikeudenmukaista. Paha jos koki epäoikeudenmukaisena... Mutta kyllä sun joku muu tilapäinen asunto itsellesi on saatava. Koti, jossa voi olla ilman pelkoa.
voiteko auttaa miu äiti lyö minnuu
Meidän poika oli alle vuoden kun hain avioeroa ex-mihestä.. Pojalle on jääny jotain traumoja riidoista.. Jos mä sanon vähän kovemmin ja hätääntyneemmin ai tai muuten pelleillään uuden miehen kanssa jossa vähän syntyy meteliä. Poika joka on kohta 2vuotias menee aivan lukkoon. Alkaa itkemään hysteerisesti ja huutaa äitiä. Jos samanlainen meteli on ja mies sanoo,että ai.. niin nauraa vaan.. ajattele lasta.. =/
Hei, voitko jeesata mua.? TArVIIn APUA