Ajattelin tässä kertoa tiivistettynä oman tarinani mitä mieltä olette.
Seurustelin vuoden verran miesystäväni kanssa.Suhde loppui 4kk sitten hänen lähdettyään.
Asuimme eri paikkakunnilla,mutta silti nähtiin usein ja omasta mielestäni kaikki oli hyvin viimeseen asti.
Pidettiin tiiviisti yhteyttä matkusteltiin yms...
Viimesenä vkonloppuna , kun mun luota lähti niin en osanut aavistaa mitään,mutta se oli vika kerta kun hänet näin.
Pari pvää vielä soiteltiin sen jälkeen,mutta sit hän ei enään vastannut puh ei textareihin eikä maileihin.
Sit vkonkuluttua tuli vaan maili,että parempi kun unohdan hänet.
Ei mitään selittelyitä miksi?
Olen hyvä kaveri hänen kaverin kanssa,joka ei alkuunkaan myös ymmärrä exän käytöstä.
Kuuk.päivät yritin saada siltä vastauksia sit mailasi vaan jotain ympäri pyöreetä mistä en tajunnut mitään.
Hän ei voi edes nähdä mua ja selvittää asioita,että missä meni vikaan.
Sain kuulla,että hänellä on JO toinen nainen jota epäilinkin heti alusta alkaen.
Omat epäilykset on,että tapasi sen jo heti vkonkuluttua,kun meiltä lähti.
Eli vedin sellaset johtopäätöksen,ettei ex ole musta koskaan oikeesti välittänyt kuhan on vaan teeskennellyt.
Noin pian ei uutta oteta jos exää on rakastettu.
Vieläkin joskus olen kysellyt miks ei voi mulle selitystä antaa,että munkin olisi helpompi jatkaa eteenpäin.
Ei vastauksia tule.
Sitä en ymmärrä mix ei voi kaveri mun kanssa olla vaikka muiden exien kanssa on olen varmaan niin kauhee ihminen.
Mun uudet suhteet loppuu ennen ku kunnolla on ehtinyt alkaakaan oman menneisyyteni takia.
Exä on tunnevammanen ihminen,kun ei yhtään ajattele miltä toisesta tuntuu ja mitä vois tehdä,että sais helpotettua toisen oloa.
Ei yleensä suhteita lopeteta maileilla vaan aina pitäisi henk.koht.
MIEHET ON SIKOJA,MUTTA ME NAISETHAN OLLAAN IKÄVÄ KYLLÄ ELÄINRAKKAITA !
Seurustelin vuoden verran miesystäväni kanssa.Suhde loppui 4kk sitten hänen lähdettyään.
Asuimme eri paikkakunnilla,mutta silti nähtiin usein ja omasta mielestäni kaikki oli hyvin viimeseen asti.
Pidettiin tiiviisti yhteyttä matkusteltiin yms...
Viimesenä vkonloppuna , kun mun luota lähti niin en osanut aavistaa mitään,mutta se oli vika kerta kun hänet näin.
Pari pvää vielä soiteltiin sen jälkeen,mutta sit hän ei enään vastannut puh ei textareihin eikä maileihin.
Sit vkonkuluttua tuli vaan maili,että parempi kun unohdan hänet.
Ei mitään selittelyitä miksi?
Olen hyvä kaveri hänen kaverin kanssa,joka ei alkuunkaan myös ymmärrä exän käytöstä.
Kuuk.päivät yritin saada siltä vastauksia sit mailasi vaan jotain ympäri pyöreetä mistä en tajunnut mitään.
Hän ei voi edes nähdä mua ja selvittää asioita,että missä meni vikaan.
Sain kuulla,että hänellä on JO toinen nainen jota epäilinkin heti alusta alkaen.
Omat epäilykset on,että tapasi sen jo heti vkonkuluttua,kun meiltä lähti.
Eli vedin sellaset johtopäätöksen,ettei ex ole musta koskaan oikeesti välittänyt kuhan on vaan teeskennellyt.
Noin pian ei uutta oteta jos exää on rakastettu.
Vieläkin joskus olen kysellyt miks ei voi mulle selitystä antaa,että munkin olisi helpompi jatkaa eteenpäin.
Ei vastauksia tule.
Sitä en ymmärrä mix ei voi kaveri mun kanssa olla vaikka muiden exien kanssa on olen varmaan niin kauhee ihminen.
Mun uudet suhteet loppuu ennen ku kunnolla on ehtinyt alkaakaan oman menneisyyteni takia.
Exä on tunnevammanen ihminen,kun ei yhtään ajattele miltä toisesta tuntuu ja mitä vois tehdä,että sais helpotettua toisen oloa.
Ei yleensä suhteita lopeteta maileilla vaan aina pitäisi henk.koht.
MIEHET ON SIKOJA,MUTTA ME NAISETHAN OLLAAN IKÄVÄ KYLLÄ ELÄINRAKKAITA !
Vastaukset 14
Vanhimmat
...viitit minun mieliksi muuttaa tota sun stooria sen verran, että se mies oli sika ja mä olin eläinrakas =) Koska ei me kaikki olla sikoja jotkun voi olla lehmiä =) no joo välillä se kusip** sattuu kohdalleen, mutta ajan kans se menee ohi ..
Mulle tuli tosta ihan mieleen osa omaa jonkin aika sitten päättynyttä suhdetta (n.5kk)sitten...me asuttiin kans eri paikkakunnilla!Meillä meni kans ihan hyvin mut sit "sovittiin" et erottas kun tuli riitoja kun nähtiin loppujenlopux tosi vähän viimeaikoina (harrastusten yms.vuoks)...se jätkä oli ollut viimeaikoina tosi outo..meni alle 2vk ja halusin sen takas..mutta ei ei voida se vaan sano...sain sitten kuulla sen kaverilta et se oli pettänyt...tulee ihan mieleen tosta sun tarinastas et se sun jätkä on kyllä jotain sun seläntakana touhunnut...jos olisin sun tilanteessa uskon että ottaisin auton alle ja lähtisin sen miehen luo ihan oman mielenrauhan vuoksi, halus se sit jutella tai ei..se mies on ollut tosi sika ja se on velkaa selityksen sulle ja tekee ittestään tosi naurettavan et katkasee yht´äkkiä välit...voin kuvitella kuinka pahalta susta tuntuu,mutta toivottavasti kaikki vielä selviää. Mä uskon etten voi ottaa viä aikoihin toista ihmistä elämääni, yhdyn todellakin lauseeseen "MIEHET ON SIKOJA...."Ne ei ymmärrä minkälaiset arvet ne jättää teoillaan...joita aikakaan ei paranna, ei ole helppoa "ottaa" uutta ihmistä särkyneeseen sydämeen!
Uskon että ansaitset paljon parempaa =)ehkä kaikesta joskus vielä selviää...how knows...
Kiitos kannustavasta mailista,ku tuntuu että miehet ainakin puolustaa toisia miehiä ,että hehän saa tehdä mitä vaan raukkamaista naisille.
Vikana vkonloppuna exä oli tosi masentunut,mutta ajattelin sen johtuvan pelkästään työasioista.
Se tässä niin kummallista onkin,että en huomannut mitään erikoista aiemmin.
Sentään 2vkoa aikasemmin oltiin oltu 10pvää yötä päivää yhdessä.
Mä kävin exän paikkakunnalla menin vieläexän parhaan kaverin kyydillä.
Exä vaan vastas ettei pääse tapaamaan ja ei tietenkään uskaltanut olla kotona.
Menin sit exän kaverin kanssa baariin ja oli kuitenkin kivaa.
exän kamu joutuu oleen pahassa välikädessä,kun on meiän kummankin kaveri.
Kun meillä meni välit poikki niin hän ei kaverinsa kanssakaan enään paljoo pidä yhteyttä pelkää tietty,että kertoo mulle.
Oon mailannut,että eikö hän ole mulle selitystä velkaa,mutta ei vastausta.
Se kusipää ei välitä muuta kuin itsestään eikä miten paljon on mulle tehnyt hallaa.
Helppo sen oli suhde katkasta,kun löysi uuden omalta paikkakunnaltaan.
Ei uskalla meiän kaverille uutta esitellä pelkää että puhuu musta jotain.
En uskalla miehiin enään luottaa,kun aina saa pettyä.
Viimeinen lauseesi täsmää minullakin.Miehet ovat SIKOJA!!!
Niin miehet on sikoja, loppujen lopuksi jos asuu sikalassa niin kaikissa karsinoissa on sikoja.
Loppujen lopuksi miehesi teki raukkamaisimman tempun minkä mies voi tehdä ja miksei nainenkin, jätetään ilman selittelyitä, se on tosi loukkaavaa toista kohtaa.
Tod. näköisesti miehellesi käy samaten ja silloin hän tulee ruikuttamaan takasin, kun huomataan että ruoho on aidan toisella puolella saman väristä.
Tiedän tuskasi, mutta älä yleistä!
Itse olin ex-tyttöystäväni kanssa vuoden yhdessä, kunnes loppui reilu puolivuotta sitten. Hän lähetti vain viestin että meidän juttu on ohi ilman mitään kunnon syytä. Kun sitten yritin soittaa ja keskustella asiasta, muija sanoi vaan että syön just nyt banaania, että soita myöhemmin uudestaan. Kun kerran banaani oli mua tärkeämpi ni totesin vaan että hyvää loppuelämää! Jälkeenpäin sain kuulla et exäni oli pettänyt ja valehdellut minulle lähes kokoajan. Se sattuu todella kun itse on uhrautunut toisen puolesta ja antanut kaikkensa.
Siitä on noin seitsemän kuukautta ja olo on vieläkin hyväksikäytetty, petetty ja yksinäinen.
Että ette te naisetkaan kaikki niin enkeleitä ole! Jos joku mulkku kohtelee teitä huonosti ni turhaa syyttää siitä kaikkia miehiä. Itse en ole ikinä pettänyt. Tilaisuuksia olisi kyllä ollut...
Kyllä olet oikeassa siinä,että me naiset osataan olla todella sikoja myös.Kuutisen vuotta sitten tein tylyn tempun silloiselle jätkäkaverille;löydettyäni uuden jätin hänet selittelemättä mitään.Olin itsekäs enkä tajunnut miten paljon hän musta välitti.Nyt kun olen vanhempi ja tajuan jo asioita,ei ole mitään muuta asiaa,jota katuisin yhtä paljon kuin tunteetonta,paskamaista jättämistapaani.Pyysin kyllä anteeksi ko. mieheltä,mutta silti se kalvaa.Muistakaa ihmiset,että teoistaan täytyy kantaa vastuu,muuten ette voi ihmisiksi itseänne kutsua!Ei se paljon kirpaise, jos toiselle kertoo todelliset syyt eroon/pettämiseen/jättämiseen.Totuus helpottaa vaikka jätetyksi tulisikin...Ainakin osatotuus;ei kaikkia kaunoja tarvitse toiselle purkaa.
Tarinoiden opetus on se, että ÄLÄ UHRAUDU. Kun elää pitemmälle kuin pariinkymmeneen vuoteen oivaltaa, että uhrautuminen ei kannata - eikä myöskään vastapuolen perään ruikuttaminen kun sitä ja tätä ja tuota ja minä niin ja sitäkin suunnilteltiin yhdessä. Niin kauan kuin ei ole perhettä aikä lapsia on syytä muistaa että viime kädessä täällä (valitettavasti - niin romanttista ja ikuista se rakkaus nuorena onkin) eletään yksin. Mikä ei sulje pois sitä ettei voisi elää "sosiaalisesti" toisia loukkaamatta.
Ei ole rakkaat lapset valitettavasti rakkaus ikuista - ellei mennä peräti Eric Frommiin asti ja silloinkin siitä tulee taito ja työtä.
Että itse en ole tavannut,kuin sikoja miehiä niin ajattelen onko kunnollisia olemassakaan.
Varmasti meissä naisissakin on sikoja itse en vaan voisi ilman selityksiä ketään jättää.
Monet on sanoneet,että olen vähän liiankin kiltti,mutta parempi sekin kuin v-mäinen.
Toi on inhottavinta mitä nainen ja mies voi tehdä jättää ilman selityksiä.
Totuus olisi aina parempi vaikka sen kertominen olisi kuinka vaikeeta.
Helpottaisi silti toista,kuin että vaikenee vain eikä halua enään ikinä nähdäkään.
Tarinani on samanlainen:
Seurustelin 6kk pojan kanssa, ja suunniteltiin jo yhteen muuttoa. Sitten tuli kesä, suhde rupes tökkimään ja nähtiin tosi harvoin. Niilläkin kerroilla kun nähtiin, mikään ei ollut enää samanlaista kuin ennen. Aattelin, että kestän sen kyllä ja kaikki paranee taas, koska niin paljon rakastin sitä miestä. Mutta ei. Puoli vuotispäivänä hän vaan totesi ettei enää tunne samanlailla ja ettei kai oo mitään mieltä jatkaa enää. Nyt oon viikon riutunu ja miettiny miten sen saisin takasin. Voiko kaikki suunnitelmat ja niin samanlaisen elämäntavan vaan heittää menemään? Veikkaan, että tälläkin miehellä on joku muu nainen, jos ei jopa useampia, jotka sitä kiinnostais.. Ainakin mulle tuntemattomien tyttöjen numeroita on sen puhelimesta usein bileiltojen jälkeen löytynyt. En vaan silti halua luopua tästä ihmisestä! Vaikka se kuulostaakin tyhmältä... Mutta mitä pitäs oikeesti tehdä että rakkaansa sais takasin, ja että se vois oppia taas rakastamaan mua?? Kertokaa hyvät ihmiset, koska oon melko stressaantunu, hain eron jälkeen rauhottavia apteekista, nekään ei tunnu riittävän. Tiedätte varmasti tunteen, kun tietää löytäneensä sen unelmiensa prinssin, joita ei ole kuin yksi maailmassa...?! Vaikka se yksi ainoa olisikin sitten kuinka idiootti tahansa. Tahdon sen takas!!! MITEN?
Mulla tuntui sikskin vielä pahemmalta,kun en ollut huomannut suhteessamme mitään huonoa vaan kaikki toimi loistavasti
viimeiseen viikonloppuun asti sit hän vaan lähti ilman mitään selittelyitä.
Nyt olen kuullut , ettei hän niin onnelliselta vaikuta mun kanssa oli paljon rennompi.
Liekö tuo välimatka sitten syy vai mikä.
Uskon,että hän on pettynyt naisiin myös.
Ikinä ei exä sanonut,että ei haluu olla mun kanssa enään ja ikinä ei ole mua haukkunut
vaikka mä olen aika ilkeesti sanonut sille.
Mäkään en saanut nukuttua sillon,kun tää ero oli pahimmillaan.
Varmaan olisin niin tyhmä,että ottaisin exän takasin jos olisi tulossa vaikka v.mäisesti onkin käyttäytynyt.
Mulla on vähän saman tyylisiä kokemuksia... edellinen suhde kun päättyi aika samalla tavalla. Oltiin oltu jo aika kauan yhdessä ja kaikki tuntu olevan hyvin kunnes yhtäkkiä kaveri vaan halus lopettaa. Ei se syytä mulle osannut kertoa ja täytyy sanoa että sattuu vieläkin (4 kk kuluttua).
Tunnen itseni jollakin lailla typeräksi kun en osaa vain unohtaa, mutta kun satuin rakastamaan häntä! Pelottaa etten uskalla enää aloittaa uusia suhteita vaan muistan aina kuinka pahalta tuntuu pudota korkealta kun kaiken piti olla hyvin!
Perjantaina avovaimoni ilmoitti pitkän suhteen jälkeen ilman mitään ennakkovaroitusta tai sen kummempaa riitaa, että hän aikoo muuttaa omaan asuntoon, koska haluaa itsenäistyä. Kaikki on mennyt tähän asti mielestäni hyvin ja olemme viihtyneet hyvin toistemme seurassa. Tosin olen joutunut olemaan töissä kiinni viime aikoina melko paljon ja aika yhdessä on jäänyt kortille.
Hänen mukaansa minussa ei ole vikaa, vaan hänen täytyy kokeilla "omia siipiä", koska ei ole koskaan asunut omillaan. Muuta syytä hän ei osannut sanoa ja uskon, ettei hän valehtelisi minulle. Hän sanoi, että on parempi tässä vaiheessa kokeilla yksin asumista ennenkuin meillä on lapsia ja naimisissa.
Miksi näin ? Kaikki näytti muutenkin hyvältä; perheen talous ok, työasiat ok, ei riitaa, seksi ok ja muutenkin ok.
Voiko asiat olla liian hyvin, vai enkö näe koko totuutta ? Comments, please.
Kerroit olleesi paljon töissä. Luulenpa, etä siinä syy avovaimosi lähtöön. Asia on nimittäin niin, että vaikka kaikki muu olisi päällisin puolin hyvin, mutta yhteistä aikaa vähän niin onnellisinkin parisuhde kuolee alta aikayksikön. Tiedät varmasti ilman minun sanomistakin, että suhdetta pitää hoitaa, eikä rakkautta säästellä. Avain siihen on juuri tuo yhdessä jaettu aika suruineen ja iloineen. Milloin viimeksi huomioit hänet tai sanoit rakastavasi häntä. Ettet vain alkanut pitää häntä itsestään selvyytenä? Mikäli kuitenkin haluat hänet takaisin mieti mikä sinulle on todella tärkeää ja mitä olet sen eteen valmis tekemään. anna hönen rauhassa kokeilla siipiänsä ja itsenäistyä. Ja todellakin joskus ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella!