miten olette löytäneet seurustelukumppaninne? Etsittekö pitkään vai löytyikö heti? Itse olen 25v enkä ole koskaan seurustellut. Uskon että jokaiselle löytyy joku ja tämän löytyminen on vain ajan ja paikan kysymys. Tässä odotellessa olen kuitenkin turhautunut, olenhan tavannut monia miehiä, mutta en ketän sopivaa. Missä kaikki kivat miehet luuraa? Tiedän että niitä on vaikka kuinka paljon! :) Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
Kertokaa
kaikki
6910
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Armeijan aikana tuli yksi ilta eräs tyttö vain juttelemaan. Siviiliin päästyäni pari kuukautta elellessäni sattumalta kohtasinkin saman tytön. Siitä seurasi lyhyt, kaunis ja viaton ensiseurustelu.
Paikallisjunassa ryhdyin rupattelemaan erään tytön kanssa, eikä siitä sen enempää. Runsaan puolen vuoden kuluttua jälleen samassa paikallisjunassa oli sama tyttö. Että näin.
Ajallisesti nämä sijoittuvat lähes kymmenen vuoden sisään, että aika sattumanvaraista tämä elämänalue on minulle ollut.
ekan kerran seurustelin 17-vuotiaana, ja se suhde kestikin 4 vuotta. Kaveripiirin kautta tavattiin. sen jälkeen oli järkytys olla yksin, ja jotenkin tuntuu vieläkin että elämä ilman "toista puolikasta" ei ole elämää. Ainakaan sellaista elämää mitä haluan. Olin vuoden yksin, sitten kohtasin netin kautta miehen, jonka kanssa "seurustelin" 4kk. Se oli tavallaan hyvä suhde, mutta se ei ollut mielestäni tarpeeksi. En missään vaiheessa rakastunut mieheen, eikä ollut varsinaista kipinää. Ehkä olimme liian erilaisia. Oli vaikea erota taas, jatkaa yksineloa. Mutta elätän toivoa että minua varten on joku jossain. Tavallaan on huonoa tuo, että vakava seurustelu alkoi niin varhain, ja kunnon rakastumisesta. on vaikea olla vertaamatta siihen, vaikka luulisi että iän myötä käsitykset suhteen alkamisesta muuttuu. Mutta mä en ole sellaista ihmistyyppiä, jolle riittäisi se että oppii rakastamaan.
Perkele.
tässä myös eräs, 26, mies, ja sama virsi. Parikymppiseksi asti olin kyllä tosi ujo, sen jälkeen en tiä mikä on mättänyt, ehkä multa ei vain irtoa tarpeeksi hyvää läppää :O
natsaa. Olen huomannut, että jos etsimällä etsii, ei mitään tapahdu. Yleensä parhaat jutut vaan kolahtaa kohdalle odottamatta, silloin itsekin on oma itsensä.
* bändin keikalla hypin suloisen pojan varpaille
sitten seurusteltiin muutama kk
* kaverin poikakaverin kaveri löytyi samasta seurasta, 1-2v. seurusteltiin
* kaverin kaveripiiristä, samasta seurasta, seurusteltiin n. 2v.
* festareilla "sä näytät tutulta, oletko sieltä ja sieltä?" -klassillinen tutustumisaloitus, parin kk seurustelu
* juna-asemalla ruvettiin juttelemaan junaa odotaessa, mentiin naimisiin, erottiin
* netissä, seurusteltiin pari vuotta