Juna ja eläinkuljetusauto kolaroivat Kälviällä

"Turvallisuuskatselmus tehty. Radan kaarteessa puusto rajoittaa osittain näkemää lännestä oik. Muihin suuntiin riittävät näkemät. Odotustasanteet, lännestä kohtalainen, idästä hyvä. Merkit, lännestä hyvä, idästä huono. Tasoristeyksen turvallisuudessa puutteita."

http://www.tasoristeys.fi/rhk/report.do?reportId=6266

Saattoihan siinä olla huolimattomuuttakin pelissä. Tietoni pohjautuivat radion uutistoimittajan kertomukseen tiedotustilaisuudesta. Kuitenkaan ei tässä voi kuin todeta, että vaarallinen paikka silti. Minä uskon, että kyllä kuljettajalla ajokokemusta löytyi, mikä sähkökatkos tilanteessa lie tullut. Joka tapauksessa erittäin valitettava tapaus, ei syytellä.

Rattimatti kirjoitti:

Saattoihan siinä olla huolimattomuuttakin pelissä. Tietoni pohjautuivat radion uutistoimittajan kertomukseen tiedotustilaisuudesta. Kuitenkaan ei tässä voi kuin todeta, että vaarallinen paikka silti. Minä uskon, että kyllä kuljettajalla ajokokemusta löytyi, mikä sähkökatkos tilanteessa lie tullut. Joka tapauksessa erittäin valitettava tapaus, ei syytellä.

Lue lisää

voi periaatteessa sattua kelle vaan. Ihminen on erehtyväinen liikkuipa millä hyvänsä. Aina vaanii joku häiriötekijä joista useimmiten selvitään OHO tilanteella, ikävä kyllä joskus käy näin.

ape kirjoitti:

voi periaatteessa sattua kelle vaan. Ihminen on erehtyväinen liikkuipa millä hyvänsä. Aina vaanii joku häiriötekijä joista useimmiten selvitään OHO tilanteella, ikävä kyllä joskus käy näin.

Lue lisää

Tuo tasoristeys on kyllä surman loukku. pahin tasoristeys minkä tiedään jossa ei edes puomia!!!

on paljon teitä jotka johtavat maatiloille. vähän liikennettä ei satsata taso risteykseen. olen pahoillani tapahtuneesta ja surullunen. eläin kuljetukset ovat erikois hommaa eikä siellä ole hunsvontti kuskeja! älkää ainakaan parjatko kuskia!!!

ghljklö kirjoitti:

"Turvallisuuskatselmus tehty. Radan kaarteessa puusto rajoittaa osittain näkemää lännestä oik. Muihin suuntiin riittävät näkemät. Odotustasanteet, lännestä kohtalainen, idästä hyvä. Merkit, lännestä hyvä, idästä huono. Tasoristeyksen turvallisuudessa puutteita."

http://www.tasoristeys.fi/rhk/report.do?reportId=6266

Lue lisää

muuten hyviä kuvia mutta olisi pitänyt otaa Rekan hytti korkeudesta ja olihan rekka kuskilla apumiess korva kiinni kiskoon toisaalta sokea Rekkakuski paree olla pois liikenteestä.

8.37 kirjoitti:

muuten hyviä kuvia mutta olisi pitänyt otaa Rekan hytti korkeudesta ja olihan rekka kuskilla apumiess korva kiinni kiskoon toisaalta sokea Rekkakuski paree olla pois liikenteestä.

Lue lisää

meinaakko että se hytti on joku helvetin näkötorni? meneppä joskus kahtomaan tuollaasen auton koppiin saatat yllättyä. yleisesti näis on vielä matalan mallin koppi ja siin sattuu oleen peilit ja pilarikin hieman tiellä.

Iltalehden mukaan junankuljettaja oli nähnyt, kuinka kuorma-auto oli tullut STOP-merkin takaa pysähtymättä. Siinä vaiheessa hän oli aloittanut hätämerkin antamisen ja jarruttamisen. Matkaa risteykseen oli pari sataa metriä (en muista enää tarkkaan).

Olipa näkyvyys hyvä tai huono, kuorma-auton kuljettaja ei siis noudattanut STOP-merkkiä. Kyynisesti voisi sanoa, että kyseinen onnettomuus ei satu kenelle tahansa. Esimerkiksi niille, jotka noudattavat STOP-merkkiä, kyseinen onnettomuus ei olisi sattunut.

Toivottavasti joku oppii tästä jotain. Kuolleelle kuskille opettaminen on liian myöhäistä :(

Jarski kirjoitti:

Iltalehden mukaan junankuljettaja oli nähnyt, kuinka kuorma-auto oli tullut STOP-merkin takaa pysähtymättä. Siinä vaiheessa hän oli aloittanut hätämerkin antamisen ja jarruttamisen. Matkaa risteykseen oli pari sataa metriä (en muista enää tarkkaan).

Olipa näkyvyys hyvä tai huono, kuorma-auton kuljettaja ei siis noudattanut STOP-merkkiä. Kyynisesti voisi sanoa, että kyseinen onnettomuus ei satu kenelle tahansa. Esimerkiksi niille, jotka noudattavat STOP-merkkiä, kyseinen onnettomuus ei olisi sattunut.

Toivottavasti joku oppii tästä jotain. Kuolleelle kuskille opettaminen on liian myöhäistä :(

Lue lisää

Joskus STOP-merkki voi olla myös mahdoton noudattaa. Pysähdyksistä tuollaisen kuorma-auton ajaminen radan yli kestää esim. viisi sekuntia. Jos junan nopeus on 140km/h, niin se kulkee tuossa ajassa n. 200 metriä. Jos turvamarginaalia haluttaisiin esim. kaksi sekuntia, niin junan pitäisi olla vähintään yli 270metrin päässä, kun kuorma-auto lähtee liikkeelle. Kuinkahan siitä mennään yli, kun on sumua ja näkyvyyttä vain 150m?

Kallonkutistaja kirjoitti:

Joskus STOP-merkki voi olla myös mahdoton noudattaa. Pysähdyksistä tuollaisen kuorma-auton ajaminen radan yli kestää esim. viisi sekuntia. Jos junan nopeus on 140km/h, niin se kulkee tuossa ajassa n. 200 metriä. Jos turvamarginaalia haluttaisiin esim. kaksi sekuntia, niin junan pitäisi olla vähintään yli 270metrin päässä, kun kuorma-auto lähtee liikkeelle. Kuinkahan siitä mennään yli, kun on sumua ja näkyvyyttä vain 150m?

Lue lisää

Mitä tekemistä kirjoituksellasi on tämän asian kanssa? Lehtijutun mukaan juna oli jarruttanut ainakin 200 metriä. (MUISTAAKSENI jutussa kerrottiin, että juna jarrutti 300 metriä ja auton keula lensi törmäyksen jälkeen vajaa 200 metriä. Voin kuitenkin muistaa väärin nuo luvut, joten ehkä jarrutusmatka olikin vain 200 metriä.) Jos junankuljettaja oli nähnyt ennen jarrutusta auton, oli näkyvyyttä enemmän kuin tuo 300 metriä. Junahan oli ehtinyt edetä hyvän matkaa ennen kuin kuljettajan jarrutus alkoi vaikuttamaan.

Näkyvyyttä siis riitti. Eikä huono näkyvyys ole peruste sille, että jätetään STOP-merkki noudattamatta. Vai oletko sitä mieltä, että nimenomaan huonon näkyvyyden vallitessa pitää rata ylittää sokkona ja tuuriinsa luottaen? Jos kuljettaja olisi pysähtynyt STOP-merkkiin ja katsonut, tuleeko juna, hän olisi junan havainnut.

Jos lehtijuttuun on uskominen, kuljettaja teki pahan virheen, jonka seurauksena tapahtui onnettomuus ja kuljettaja sekä matkustaja kuolivat. Eritasoristeys olisi tietysti estänyt onnettomuuden, mutta tässä tapauksessa olisi riittänyt pelkkä liikenesääntöjen noudattaminen.

Jarski kirjoitti:

Mitä tekemistä kirjoituksellasi on tämän asian kanssa? Lehtijutun mukaan juna oli jarruttanut ainakin 200 metriä. (MUISTAAKSENI jutussa kerrottiin, että juna jarrutti 300 metriä ja auton keula lensi törmäyksen jälkeen vajaa 200 metriä. Voin kuitenkin muistaa väärin nuo luvut, joten ehkä jarrutusmatka olikin vain 200 metriä.) Jos junankuljettaja oli nähnyt ennen jarrutusta auton, oli näkyvyyttä enemmän kuin tuo 300 metriä. Junahan oli ehtinyt edetä hyvän matkaa ennen kuin kuljettajan jarrutus alkoi vaikuttamaan.

Näkyvyyttä siis riitti. Eikä huono näkyvyys ole peruste sille, että jätetään STOP-merkki noudattamatta. Vai oletko sitä mieltä, että nimenomaan huonon näkyvyyden vallitessa pitää rata ylittää sokkona ja tuuriinsa luottaen? Jos kuljettaja olisi pysähtynyt STOP-merkkiin ja katsonut, tuleeko juna, hän olisi junan havainnut.

Jos lehtijuttuun on uskominen, kuljettaja teki pahan virheen, jonka seurauksena tapahtui onnettomuus ja kuljettaja sekä matkustaja kuolivat. Eritasoristeys olisi tietysti estänyt onnettomuuden, mutta tässä tapauksessa olisi riittänyt pelkkä liikenesääntöjen noudattaminen.

Lue lisää

Edellinen varmaankin tarkoitti sitä, että kun kuorma-autolla/rekalla pysähtyy STOP-merkille ennen rataa ja lähtee siitä liikkeelle, niin siinä menee kyllä aika pitkään että auto kerkiää kokonaan yli. Junahan oli törmännyt auton takaosaan. Ja koska kyseessä on vielä eläintenkuljetusauto, niin ei sillä nykimällä/reuhtomalla kiihdytellä. Kuitenkin eläimiä kuljetetaan.

Eli vaikka auto pysähtyisi ennen rataa huonon sään vallitessa (pimeää, vesisade ja sumu) ja vaikka tihrustaisikin näkyykö sitä junan valokiilaa vai ei, niin on mahdollista että näin ikävästi käy.

Kun rataa lähdetään ylittämään "nollatilanteesta", siinä menee aikaa. Siitä Pendolinon nopeudesta en tiedä, mutta kyllä se varmasti on ollut pitkälti toista sataa (eli kerkiää tulla pitkän matkan vaikka 5 sekunnissa). Ja varmasti pistää helpommin veturikuskin silmään kuorma-auton valot (Huom! mahdollisesti jopa pitkät päällä, olihan kuitenkin pimeää) kuin radan ylittäjälle veturin valot. Ei nuo kaksisia tuikkuja ole ne junan valot.

Kyllä tuolla syrjäpoluilla ajellessa näkee monia tasoristeyksiä joissa ei ole näkyväisyyttä kovinkaan paljon. Vielä monesti ylitys tehdään viistottain radan yli, eli toiseen suuntaan ei todellakaan näen. Mahdollisesti jopa pieni nousu radalle. Muistanpa aikoinaan kun eräs talvi oli savotta radan takana. Sillä polulla oli vielä kuorman kanssa tultaessa melkoinen lasku siihen radalle. Puut ajettiin sillä keinoin, että soitettiin VR:llä ja kysyttiin, että mihin aikaan junia kulkee. Kun aikataulut oli tiedossa, niin kulkemista pystyi ennakoimaan. Jos oli junan kulkeminen hilkulla, niin eikun soitto jommalle kummalle asemalle, että jokohan se juna on kulkenut. Itse olin silloin pikkupoika, mutta kyydissä tuli uutteraan istuttua :D

Ei nyt syytellä ketään, valitettava onnettomuus joka voi sattua kenelle tahansa.

Junien nopeuksia on hilattu vuosien saatossa ylöspäin ja nyt tuli nämä huippunopeat Pendolinot. Ongelmana on se, ettei rataturvallisuus ole pysynyt tämän kehityksen mukana. Olis varmaan VR:n taholtakin ollut syytä miettiä niitä riskitekijöitä, mitä nämä Pendolinot aiheuttavat sellaisilla osuuksilla, missä on paljon vartioimattomia tasoristeyksiä. Lisäksi näissä vartioimattomissa tasoristeyksissä tahtoo usein olla niin, että radan penkoilla olevien pusikoiden raivaus ei ole riittävän usein tai perusteellisesti tehtyä. Ei muuta kuin metsää nurin ratojen läheisyydestä, niin näkyvyysalue kasvaa.

Rattimatti kirjoitti:

Junien nopeuksia on hilattu vuosien saatossa ylöspäin ja nyt tuli nämä huippunopeat Pendolinot. Ongelmana on se, ettei rataturvallisuus ole pysynyt tämän kehityksen mukana. Olis varmaan VR:n taholtakin ollut syytä miettiä niitä riskitekijöitä, mitä nämä Pendolinot aiheuttavat sellaisilla osuuksilla, missä on paljon vartioimattomia tasoristeyksiä. Lisäksi näissä vartioimattomissa tasoristeyksissä tahtoo usein olla niin, että radan penkoilla olevien pusikoiden raivaus ei ole riittävän usein tai perusteellisesti tehtyä. Ei muuta kuin metsää nurin ratojen läheisyydestä, niin näkyvyysalue kasvaa.

Lue lisää

Rataosuuksilla, joilla on tasoylikäytäviä ei ajeta yli 140 km/h millään kalustolla. Tuossa onnettomuusylikäytävässä myös pika- ja IC-junat ajavat samaa 140 km/h nopeutta kuin Pendolinokin. Onnettomuuden tapahtumisen kannalta ei ollut merkitystä sillä että kyseessä oli Pendolino. Ennemminkin Pendolino pysähtyy tuosta 140 km/h nopeudesta jopa nopeammin kuin muut junat.

Thalys kirjoitti:

Rataosuuksilla, joilla on tasoylikäytäviä ei ajeta yli 140 km/h millään kalustolla. Tuossa onnettomuusylikäytävässä myös pika- ja IC-junat ajavat samaa 140 km/h nopeutta kuin Pendolinokin. Onnettomuuden tapahtumisen kannalta ei ollut merkitystä sillä että kyseessä oli Pendolino. Ennemminkin Pendolino pysähtyy tuosta 140 km/h nopeudesta jopa nopeammin kuin muut junat.

Lue lisää

Rattimatti puhuu pötyä kokoajan. Kannattaisi varmaan tarkistaa niitä tietoja eka kun alkaa höpiseen tuommoisia.
Oulu-Seinäjoki välillä on kyllä ollut jo iät ja ajat SN 140km/h.. Siis Thalys puhuu ihan totta.

Onnettomuus paikan kuva junan tulosuuntaan: http://www.tasoristeys.fi/rhk/image.do?imageId=27686
Eli tasoristeys on pusikoista huolimatta turvallinen. Tosin sade on haitannut näkymistä.

Ei pidä sulkea sitä pois että karja-auto ei ole pysähtynyt katsomaan tuleeko junia vaan on mennyt yli..

Pysähtymismatka on noissa nopeuksissa parhaissa olosuhteissakin kuitenkin 400 metriä vähintään. Eli junan perä oli noin 200 metrin päässä tasoristeyksestä ja junan keula oli 159 metriä kauempana. Joten veturinkuljettaja on ehtinyt tehdä parhaansa.

puukuski kirjoitti:

Edellinen varmaankin tarkoitti sitä, että kun kuorma-autolla/rekalla pysähtyy STOP-merkille ennen rataa ja lähtee siitä liikkeelle, niin siinä menee kyllä aika pitkään että auto kerkiää kokonaan yli. Junahan oli törmännyt auton takaosaan. Ja koska kyseessä on vielä eläintenkuljetusauto, niin ei sillä nykimällä/reuhtomalla kiihdytellä. Kuitenkin eläimiä kuljetetaan.

Eli vaikka auto pysähtyisi ennen rataa huonon sään vallitessa (pimeää, vesisade ja sumu) ja vaikka tihrustaisikin näkyykö sitä junan valokiilaa vai ei, niin on mahdollista että näin ikävästi käy.

Kun rataa lähdetään ylittämään "nollatilanteesta", siinä menee aikaa. Siitä Pendolinon nopeudesta en tiedä, mutta kyllä se varmasti on ollut pitkälti toista sataa (eli kerkiää tulla pitkän matkan vaikka 5 sekunnissa). Ja varmasti pistää helpommin veturikuskin silmään kuorma-auton valot (Huom! mahdollisesti jopa pitkät päällä, olihan kuitenkin pimeää) kuin radan ylittäjälle veturin valot. Ei nuo kaksisia tuikkuja ole ne junan valot.

Kyllä tuolla syrjäpoluilla ajellessa näkee monia tasoristeyksiä joissa ei ole näkyväisyyttä kovinkaan paljon. Vielä monesti ylitys tehdään viistottain radan yli, eli toiseen suuntaan ei todellakaan näen. Mahdollisesti jopa pieni nousu radalle. Muistanpa aikoinaan kun eräs talvi oli savotta radan takana. Sillä polulla oli vielä kuorman kanssa tultaessa melkoinen lasku siihen radalle. Puut ajettiin sillä keinoin, että soitettiin VR:llä ja kysyttiin, että mihin aikaan junia kulkee. Kun aikataulut oli tiedossa, niin kulkemista pystyi ennakoimaan. Jos oli junan kulkeminen hilkulla, niin eikun soitto jommalle kummalle asemalle, että jokohan se juna on kulkenut. Itse olin silloin pikkupoika, mutta kyydissä tuli uutteraan istuttua :D

Ei nyt syytellä ketään, valitettava onnettomuus joka voi sattua kenelle tahansa.

Lue lisää

"Ei nuo kaksisia tuikkuja ole ne junan valot."

Siis täh? Ajattelitko yhtään väittämääsi? Ihan samalla junan tarvitsee nähdä eteensä kuin autonkin. Ja itse asiassa ehkä vielä paremmin (=pidemmälle -> tehokkaammat valot).

Ja miksi junankuljettaja olisi muka nähnyt auton valot paremmin? Autohan tuli sivulta junaan nähden, jolloin valot eivät suinkaan ole kohti junankuljettajaa. Junan valot taas osoittavat kyllä rekankuljettajaa kohti, JOS kuljettaja katsoo junantulosuuntaan.

Katsopas joskus sitä veturin ylälyhtyä. Kyllä minusta häikäisee enemmän kuin auton valot.

AnttiS kirjoitti:

Rattimatti puhuu pötyä kokoajan. Kannattaisi varmaan tarkistaa niitä tietoja eka kun alkaa höpiseen tuommoisia.
Oulu-Seinäjoki välillä on kyllä ollut jo iät ja ajat SN 140km/h.. Siis Thalys puhuu ihan totta.

Onnettomuus paikan kuva junan tulosuuntaan: http://www.tasoristeys.fi/rhk/image.do?imageId=27686
Eli tasoristeys on pusikoista huolimatta turvallinen. Tosin sade on haitannut näkymistä.

Ei pidä sulkea sitä pois että karja-auto ei ole pysähtynyt katsomaan tuleeko junia vaan on mennyt yli..

Pysähtymismatka on noissa nopeuksissa parhaissa olosuhteissakin kuitenkin 400 metriä vähintään. Eli junan perä oli noin 200 metrin päässä tasoristeyksestä ja junan keula oli 159 metriä kauempana. Joten veturinkuljettaja on ehtinyt tehdä parhaansa.

Lue lisää

Eikä VR vastaa tasoristeyksistä vaan RHK.

AnttiS kirjoitti:

Rattimatti puhuu pötyä kokoajan. Kannattaisi varmaan tarkistaa niitä tietoja eka kun alkaa höpiseen tuommoisia.
Oulu-Seinäjoki välillä on kyllä ollut jo iät ja ajat SN 140km/h.. Siis Thalys puhuu ihan totta.

Onnettomuus paikan kuva junan tulosuuntaan: http://www.tasoristeys.fi/rhk/image.do?imageId=27686
Eli tasoristeys on pusikoista huolimatta turvallinen. Tosin sade on haitannut näkymistä.

Ei pidä sulkea sitä pois että karja-auto ei ole pysähtynyt katsomaan tuleeko junia vaan on mennyt yli..

Pysähtymismatka on noissa nopeuksissa parhaissa olosuhteissakin kuitenkin 400 metriä vähintään. Eli junan perä oli noin 200 metrin päässä tasoristeyksestä ja junan keula oli 159 metriä kauempana. Joten veturinkuljettaja on ehtinyt tehdä parhaansa.

Lue lisää

Kyl mie oon varma, notta juna koukkas, rahtimiehethän on täydellinen ammattikunta!

AnttiS kirjoitti:

Rattimatti puhuu pötyä kokoajan. Kannattaisi varmaan tarkistaa niitä tietoja eka kun alkaa höpiseen tuommoisia.
Oulu-Seinäjoki välillä on kyllä ollut jo iät ja ajat SN 140km/h.. Siis Thalys puhuu ihan totta.

Onnettomuus paikan kuva junan tulosuuntaan: http://www.tasoristeys.fi/rhk/image.do?imageId=27686
Eli tasoristeys on pusikoista huolimatta turvallinen. Tosin sade on haitannut näkymistä.

Ei pidä sulkea sitä pois että karja-auto ei ole pysähtynyt katsomaan tuleeko junia vaan on mennyt yli..

Pysähtymismatka on noissa nopeuksissa parhaissa olosuhteissakin kuitenkin 400 metriä vähintään. Eli junan perä oli noin 200 metrin päässä tasoristeyksestä ja junan keula oli 159 metriä kauempana. Joten veturinkuljettaja on ehtinyt tehdä parhaansa.

Lue lisää

Joo, ei mun juttuja kannata ottaa niin tosissaan. En minä tässä ole lähtenyt ketään ristiinnaulitsemaan, tarkoitus oli kuvata sitä ilmiötä, mikä on pitkän ajan kuluessa tapahtunut. Veturinkuljettaja on tehnyt sen, mikä tehtävissä oli. Joka tapauksessa kyllä rataverkosta löytyy sellaisia paikkoja, joihin 140 km/h:ssa on aivan liikaa, jotta tasoristeyksessä ehdittäisiin havaita juna RIITTÄVÄN ajoissa. Oli VR tai RHK, niin vuosien jatkuva debatti tasoristeyksien poistamisesta ei ole johtanut mihinkään. Rahaa ei muka löydy, aika kummallista, kun puhutaan valtion omasta yhtiöstä. Toisaalta rahat on voitu priorisoida "parempaan käyttöön". Ei vainenkaan, kyllä tämä on sen verran poliittinen kysymys, että vastausta pitäis varmaan hakea valtiovarainministeriöstä ja liikenne-ja viestintäministeriöstä. Siellä se jarru on päällä.

pena kirjoitti:

"Ei nuo kaksisia tuikkuja ole ne junan valot."

Siis täh? Ajattelitko yhtään väittämääsi? Ihan samalla junan tarvitsee nähdä eteensä kuin autonkin. Ja itse asiassa ehkä vielä paremmin (=pidemmälle -> tehokkaammat valot).

Ja miksi junankuljettaja olisi muka nähnyt auton valot paremmin? Autohan tuli sivulta junaan nähden, jolloin valot eivät suinkaan ole kohti junankuljettajaa. Junan valot taas osoittavat kyllä rekankuljettajaa kohti, JOS kuljettaja katsoo junantulosuuntaan.

Katsopas joskus sitä veturin ylälyhtyä. Kyllä minusta häikäisee enemmän kuin auton valot.

Lue lisää

Hyvin osasit irrottaa asian asiayhteydestä :D

Tunnustan kyllä näin jälkeenpäin ajateltuna, että tuli käytettyä vääriä sanamuotoja muutamassa kohtaa. Esimerkiksi lause "Ja varmasti pistää helpommin veturikuskin silmään kuorma-auton valot" olisi oikeammin kirjoitettu "VARMAAN tai MAHDOLLISESTI pistää helpommin..." En todellakaan yritä syyllistää veturikuskia, eihän hän ole voinut tehdä oikeastaan mitään siinä tilanteessa. Autothan ne kuitenkin menevät radan yli, ei päinvastoin.

Mutta mutta: "Ihan samalla junan tarvitsee nähdä eteensä kuin autonkin. Ja itse asiassa ehkä vielä paremmin (=pidemmälle -> tehokkaammat valot)."

En kyllä allekirjoita tuota lausetta kokonaan. Voi olla tyhmää sanoa, mutta junathan todellakin kulkevat KISKOILLA. Eivät maanteillä.

Ajatellaan tilannetta, että olisit itse veturikuski ja olisi pimeää, sataisi vettä ja olisi mahdollisesti jopa sumua. Jos kiidät 140km/h:ssa kiskoilla, niin pistäisiko sinulle silmään radan yli pyrkivän kuorma-auton valot (esim. pitkät palaisi katolla ja alhaalla). Se kuorma-auto tulisi STOP-merkille, pysähtyisi (tai melkein pysähtyisi, vauhti kävisi kuitenkin 1-5 km/h:ssa). Sitten se kuorma-auto lähtisi varovasti ylittämään rataa. Tässä kaikessa menee kuitenkin monen monta sekuntia, voin jopa sanoa että yksi 10 sekuntia ei riitä. Tässä ajassa olisi jopa kumma, ellei kuorma-auton valokiilat pistäisi silmään. Vastaavasti, kun kuorma-autolla/rekalla tekee ratkaisun radan ylitykseen lähdöstä, niin eipä siitä pysty enää perääntymään (ei kuorma-autot niin sukkelia kuitenkaan ole). Tullaan tasoristeykseen, katsotaan ettei junaa tule ja lähdetään menemään yli. Jos tässä tilanteessa sattuu hassi, niin jälki voi olla tuon näköistä.

Takaisin tähän onnettomuuteen. En tiedä siitä tasoylikäytävästä onko se kohtisuoraan vai vähän viistottain radan yli. Joka tapauksessa käsittääkseni juna on tullut kuskin puolelta. Ainahan voidaan jossitella, että onko se kuski miten tarkkaan tuijotellut junan tulosuuntaan. Todennäköistä onkin, että jonkinasteinen oikosulku on tullut. Valitettavasti. Tai sitten ei yksinkertaisesti ole nähnyt sitä junaa ennen radalle ajoaan.

Tuossa edellisessä kirjoituksessani yritin perustella "Jarskille" "Kallonkutistajan" kirjoitusta. Eli sitä että kun kuorma-autolla/rekalla pysähtyy STOP-merkille, niin liikkeellelähtö ja radan ylitys vie kauan aikaa. Eli rivien välistä: todella huonon näkyvyyden vallitessa vaikka pysähtyisi STOP-merkille ja katsoisi näkyykö junan valokiilaa vai ei, niin tälläinen onnettomuus on mahdollinen.

Rattimatti kirjoitti:

Joo, ei mun juttuja kannata ottaa niin tosissaan. En minä tässä ole lähtenyt ketään ristiinnaulitsemaan, tarkoitus oli kuvata sitä ilmiötä, mikä on pitkän ajan kuluessa tapahtunut. Veturinkuljettaja on tehnyt sen, mikä tehtävissä oli. Joka tapauksessa kyllä rataverkosta löytyy sellaisia paikkoja, joihin 140 km/h:ssa on aivan liikaa, jotta tasoristeyksessä ehdittäisiin havaita juna RIITTÄVÄN ajoissa. Oli VR tai RHK, niin vuosien jatkuva debatti tasoristeyksien poistamisesta ei ole johtanut mihinkään. Rahaa ei muka löydy, aika kummallista, kun puhutaan valtion omasta yhtiöstä. Toisaalta rahat on voitu priorisoida "parempaan käyttöön". Ei vainenkaan, kyllä tämä on sen verran poliittinen kysymys, että vastausta pitäis varmaan hakea valtiovarainministeriöstä ja liikenne-ja viestintäministeriöstä. Siellä se jarru on päällä.

Lue lisää

puhuu asiaa kun sanoo ettei hänen juttuja kannata ottaa tosissaan. Kyllä asia on niin ettei tässä tragediassa ole muita syyllisiä kuin kuski, se ilmoitetaan kyllä parin kuukauden kuluttua. Mikä ihmeen vaikeus on myöntää kuljettajan ja vain yksinomaan kuskin inhimillinen virhe. Kaikki ihmiset tekevät virheitä ja silloin sattuu. Mitäs luulet junakuskin vaimon ajattelevan kun kuulee kaiken maailman sössötyksiä pusikoista sun muusta paskasta jauhetaan, vaikka SYY JA AINOASTAAN SYY OLI ..AUTONKULJETTAJALLA. Ottakaa lusikka siihen oikeaan käteen ja miettikää pitääkö aina olla voittaja. Voittaja on aina se joka ajattelee myös vastustajan velvoitteita.

Jarski kirjoitti:

Mitä tekemistä kirjoituksellasi on tämän asian kanssa? Lehtijutun mukaan juna oli jarruttanut ainakin 200 metriä. (MUISTAAKSENI jutussa kerrottiin, että juna jarrutti 300 metriä ja auton keula lensi törmäyksen jälkeen vajaa 200 metriä. Voin kuitenkin muistaa väärin nuo luvut, joten ehkä jarrutusmatka olikin vain 200 metriä.) Jos junankuljettaja oli nähnyt ennen jarrutusta auton, oli näkyvyyttä enemmän kuin tuo 300 metriä. Junahan oli ehtinyt edetä hyvän matkaa ennen kuin kuljettajan jarrutus alkoi vaikuttamaan.

Näkyvyyttä siis riitti. Eikä huono näkyvyys ole peruste sille, että jätetään STOP-merkki noudattamatta. Vai oletko sitä mieltä, että nimenomaan huonon näkyvyyden vallitessa pitää rata ylittää sokkona ja tuuriinsa luottaen? Jos kuljettaja olisi pysähtynyt STOP-merkkiin ja katsonut, tuleeko juna, hän olisi junan havainnut.

Jos lehtijuttuun on uskominen, kuljettaja teki pahan virheen, jonka seurauksena tapahtui onnettomuus ja kuljettaja sekä matkustaja kuolivat. Eritasoristeys olisi tietysti estänyt onnettomuuden, mutta tässä tapauksessa olisi riittänyt pelkkä liikenesääntöjen noudattaminen.

Lue lisää

Esim sitä tekemistä, että tuolla aiemmin turvallisuuskatselmuksen raportissa sanotaan, että "Tasoristeyksen turvallisuudessa puutteita." Ja kuten vähän miettimällä asiaa huomataan niin hyvissäkin olosuhteissa turvamarginaalit ovat minimaalisia, joten 300:n metrinkään näkemä ei ole kuin minimi.

Jarrutusmatkoista, säästä ja näkyvyysolosuhteista minulla ei ole muuta tietoa kuin tässä ketjussa on sanottu. Se lienee selvää, että sankassa sumussa radan ylitys on arpapeliä, joten silloin rataa ei voi ylittää ollenkaan luottaen pelkkään näköhavaintoon. Tässä välillä on myös sellainen vaihtoehto, jossa kokonaan pysähtyminen vie mahdollisuuden ylittää rata, koska paikaltaan lähtien ylitysaika on suurempi kuin näkemän määrämä turvamatka. Siten auton hitaassa liikkeessä pitäminen voi olla ainoa "turvallinen" ylitystapa, kuitenkin niin, että auto voidaan vielä pysäyttää, jos nähdään junan tulevan aivan viime hetkellä..

Ainoa järkevä keino olisi vartioitu tasoristeys, jossa turvamatkaa voi helpostu lisätä aina kilometriin saakka.

ei provosoituja sakkoja kirjoitti:

puhuu asiaa kun sanoo ettei hänen juttuja kannata ottaa tosissaan. Kyllä asia on niin ettei tässä tragediassa ole muita syyllisiä kuin kuski, se ilmoitetaan kyllä parin kuukauden kuluttua. Mikä ihmeen vaikeus on myöntää kuljettajan ja vain yksinomaan kuskin inhimillinen virhe. Kaikki ihmiset tekevät virheitä ja silloin sattuu. Mitäs luulet junakuskin vaimon ajattelevan kun kuulee kaiken maailman sössötyksiä pusikoista sun muusta paskasta jauhetaan, vaikka SYY JA AINOASTAAN SYY OLI ..AUTONKULJETTAJALLA. Ottakaa lusikka siihen oikeaan käteen ja miettikää pitääkö aina olla voittaja. Voittaja on aina se joka ajattelee myös vastustajan velvoitteita.

Lue lisää

Mene palikka itse kertomaan uhrien omaisille. Aloita vaikka kuljettajan omaisista. Mene sanomaan että syy on vain ja ainoastaan teidän pojassa/miehessä/isässä. Syyttele siellä aivan perkeleesti, intä oikein että varmasti käsittävät että kuorma-auton kuljettaja on vain ja ainoastaan se, joka on tehnyt sen virheen. Jatka matkaasi sitten apumiehen omaisten luo. Muista syytellä sitä kuljettajaa sielläkin. Vihjaile vielä, että olikohan siinä teidän pojassa/miehessä/isässä jotain vikaa kun ei varmistanut että tuleeko junaa vai ei. Kunhan vain istui kyydissä.

MENE SAATANAN ÄÄLIÖ KERTOMAAN! Älä täällä auo päätäsi, kun ei kerran ole mitään järkevää kerrottavaa. Vaikutat vielä olevan ajatuksiltasi vajavainen. Kai sen kaikki ymmärtää, että autoilijalla on se velvollisuus radan ylityksessä. Vaan mitä vittua sinä palikka täällä alat veistelemään syytöksiä kuljettajaa kohtaan. Käytä järkeäsi ja tunge tuo vihamielisyytesi ja syyttelyn halu takapuoleesi jos sinne pääsi lisäksi enää mitään sopii.

ei provosoituja sakkoja kirjoitti:

puhuu asiaa kun sanoo ettei hänen juttuja kannata ottaa tosissaan. Kyllä asia on niin ettei tässä tragediassa ole muita syyllisiä kuin kuski, se ilmoitetaan kyllä parin kuukauden kuluttua. Mikä ihmeen vaikeus on myöntää kuljettajan ja vain yksinomaan kuskin inhimillinen virhe. Kaikki ihmiset tekevät virheitä ja silloin sattuu. Mitäs luulet junakuskin vaimon ajattelevan kun kuulee kaiken maailman sössötyksiä pusikoista sun muusta paskasta jauhetaan, vaikka SYY JA AINOASTAAN SYY OLI ..AUTONKULJETTAJALLA. Ottakaa lusikka siihen oikeaan käteen ja miettikää pitääkö aina olla voittaja. Voittaja on aina se joka ajattelee myös vastustajan velvoitteita.

Lue lisää

Eiköhän se ollut piikki, kun sanoin, ettei juttuja kannata ottaa tosissaan. Eikö tätäkään asiaa osata tutkiskella realiteettien kautta. Ja tarkoitus oli nimenomaan, ettei ketään aleta osoittelemaan sormella. Onnettomuustutkintalautakunta ja poliisi kyllä antaa tutkinnan jälkeen raportin siitä, mitä he uskovat tapahtuneen. Voisit hillitä tuota jatkuvaa vihanpitoa kuskeja kohtaan. Loppujen lopuksi oot aika riippuvainen niistä. Ei me mitään keisareita olla, eikö se jo mene kaaliin?

Thalys kirjoitti:

Rataosuuksilla, joilla on tasoylikäytäviä ei ajeta yli 140 km/h millään kalustolla. Tuossa onnettomuusylikäytävässä myös pika- ja IC-junat ajavat samaa 140 km/h nopeutta kuin Pendolinokin. Onnettomuuden tapahtumisen kannalta ei ollut merkitystä sillä että kyseessä oli Pendolino. Ennemminkin Pendolino pysähtyy tuosta 140 km/h nopeudesta jopa nopeammin kuin muut junat.

Lue lisää

Mistäs minä tommoisista tietäisin, mutta hyvä että valaisit asiaa. Siitä huolimatta on tuolla maakunnassa, missä liikun aika häijyjä tasoristeyksiä. Ei niissä ehdi mihinkään, jos juna paahtaa 140 km/h:ssa. Siinä mielessä turvallisuus on kärsinyt, olisivat nyt pahimpiin puomit laittaneet, kun ei alikulkuja ole varaa tehdä.

Kallonkutistaja kirjoitti:

Joskus STOP-merkki voi olla myös mahdoton noudattaa. Pysähdyksistä tuollaisen kuorma-auton ajaminen radan yli kestää esim. viisi sekuntia. Jos junan nopeus on 140km/h, niin se kulkee tuossa ajassa n. 200 metriä. Jos turvamarginaalia haluttaisiin esim. kaksi sekuntia, niin junan pitäisi olla vähintään yli 270metrin päässä, kun kuorma-auto lähtee liikkeelle. Kuinkahan siitä mennään yli, kun on sumua ja näkyvyyttä vain 150m?

Lue lisää

Ja odotappas, kun talvi tulee. Tahtoo potkia tyhjää tasoristeyksessä, kun vähän on vastaista mäkeä ja liukas tie. Ei riitä kymmenenkään sekuntia.

puukuski kirjoitti:

Edellinen varmaankin tarkoitti sitä, että kun kuorma-autolla/rekalla pysähtyy STOP-merkille ennen rataa ja lähtee siitä liikkeelle, niin siinä menee kyllä aika pitkään että auto kerkiää kokonaan yli. Junahan oli törmännyt auton takaosaan. Ja koska kyseessä on vielä eläintenkuljetusauto, niin ei sillä nykimällä/reuhtomalla kiihdytellä. Kuitenkin eläimiä kuljetetaan.

Eli vaikka auto pysähtyisi ennen rataa huonon sään vallitessa (pimeää, vesisade ja sumu) ja vaikka tihrustaisikin näkyykö sitä junan valokiilaa vai ei, niin on mahdollista että näin ikävästi käy.

Kun rataa lähdetään ylittämään "nollatilanteesta", siinä menee aikaa. Siitä Pendolinon nopeudesta en tiedä, mutta kyllä se varmasti on ollut pitkälti toista sataa (eli kerkiää tulla pitkän matkan vaikka 5 sekunnissa). Ja varmasti pistää helpommin veturikuskin silmään kuorma-auton valot (Huom! mahdollisesti jopa pitkät päällä, olihan kuitenkin pimeää) kuin radan ylittäjälle veturin valot. Ei nuo kaksisia tuikkuja ole ne junan valot.

Kyllä tuolla syrjäpoluilla ajellessa näkee monia tasoristeyksiä joissa ei ole näkyväisyyttä kovinkaan paljon. Vielä monesti ylitys tehdään viistottain radan yli, eli toiseen suuntaan ei todellakaan näen. Mahdollisesti jopa pieni nousu radalle. Muistanpa aikoinaan kun eräs talvi oli savotta radan takana. Sillä polulla oli vielä kuorman kanssa tultaessa melkoinen lasku siihen radalle. Puut ajettiin sillä keinoin, että soitettiin VR:llä ja kysyttiin, että mihin aikaan junia kulkee. Kun aikataulut oli tiedossa, niin kulkemista pystyi ennakoimaan. Jos oli junan kulkeminen hilkulla, niin eikun soitto jommalle kummalle asemalle, että jokohan se juna on kulkenut. Itse olin silloin pikkupoika, mutta kyydissä tuli uutteraan istuttua :D

Ei nyt syytellä ketään, valitettava onnettomuus joka voi sattua kenelle tahansa.

Lue lisää

"Ei nyt syytellä ketään, valitettava onnettomuus joka voi sattua kenelle tahansa."

Kommentoin nyt vain tätä ja lähtien siitä, että kuorma-auton kuljettaja ei pysähtynyt stop-merkille. Näinhän junan kuljettaja kertoi lehtiartikkelissa, jonka luin.

Ensiksikin tuosta syyllisyydestä. Onnettomuuden sattuessa aina pitäisi löytää sen syy - mitä suurempi onnettomuus, sitä tarkemmin syy pitää saada selville. Siten voidaan ehkä tulevaisuudessa välttää vastaavanlaiset onnettomuudet. JOS syy on jossain ihmisessä, se pitää reilusti sanoa eikä hyssytellä.

Palataan tähän onnettomuuteen. Toistan vähän itseäni, mutta menköön nyt. Junankuljettaja näki, kuinka kuorma-auto ohitti tasoristeyksen stop-merkin pysähtymättä. Siis tuossa vaiheessa junan ja auton välillä oli mitä luultavimminkin hyvä näkyvyys. Jos paikalla olisi esimerkiksi pusikkoa, joka estäisi kuorma-auton kuljettajaa näkemästä, tilanne olisi toinen. Erään tämän ketjun kirjoittajan mukaan sellaista pusikkoa paikalla ei ole. Koska junan kuljettaja näki kuorma-auton tulevan pysähtymättä, olisi kuorma-auton kuljettaja siis nähnyt junan, JOS olisi pysähtynyt ja katsonut. Kun hän olisi nähnyt junan, hän ei olisi luultavasti lähtenyt ylittämään raidetta.

On kirjoitettu, että kun kuorma-auton pysäyttää, sitä on hidas saada liikkeelle uudestaan. Tämä on täysin totta. Kuitenkin, tässä tilanteessa kuljettaja jätti pysäyttämättä. Emme tiedä, mitä hän on miettinyt. Ehkä hän on ajatellut, että ehtii yli. Ehkä hän alunperinkin ajatteli, ettei pysähdy, ja junan nähdessään huomasi, ettei ehdi jarruttamaan ennen junaa.

Niiden tietojen valossa, joita minulla on, olen edelleenkin sitä mieltä, että onnettomuus johtui kuorma-auton kuljettajan virheestä. Onnettomuus siis olisi noissa olosuhteissa sattunut sellaiselle, joka olisi noudattanut stop-merkkiä. "Voi sattua kenelle vaan", on usein viljelty sanonta onnettomuuksien yhteydessä. Onko silloin oikeasti mietitty sitä, voiko se sattua kenelle vaan?

Jarski kirjoitti:

"Ei nyt syytellä ketään, valitettava onnettomuus joka voi sattua kenelle tahansa."

Kommentoin nyt vain tätä ja lähtien siitä, että kuorma-auton kuljettaja ei pysähtynyt stop-merkille. Näinhän junan kuljettaja kertoi lehtiartikkelissa, jonka luin.

Ensiksikin tuosta syyllisyydestä. Onnettomuuden sattuessa aina pitäisi löytää sen syy - mitä suurempi onnettomuus, sitä tarkemmin syy pitää saada selville. Siten voidaan ehkä tulevaisuudessa välttää vastaavanlaiset onnettomuudet. JOS syy on jossain ihmisessä, se pitää reilusti sanoa eikä hyssytellä.

Palataan tähän onnettomuuteen. Toistan vähän itseäni, mutta menköön nyt. Junankuljettaja näki, kuinka kuorma-auto ohitti tasoristeyksen stop-merkin pysähtymättä. Siis tuossa vaiheessa junan ja auton välillä oli mitä luultavimminkin hyvä näkyvyys. Jos paikalla olisi esimerkiksi pusikkoa, joka estäisi kuorma-auton kuljettajaa näkemästä, tilanne olisi toinen. Erään tämän ketjun kirjoittajan mukaan sellaista pusikkoa paikalla ei ole. Koska junan kuljettaja näki kuorma-auton tulevan pysähtymättä, olisi kuorma-auton kuljettaja siis nähnyt junan, JOS olisi pysähtynyt ja katsonut. Kun hän olisi nähnyt junan, hän ei olisi luultavasti lähtenyt ylittämään raidetta.

On kirjoitettu, että kun kuorma-auton pysäyttää, sitä on hidas saada liikkeelle uudestaan. Tämä on täysin totta. Kuitenkin, tässä tilanteessa kuljettaja jätti pysäyttämättä. Emme tiedä, mitä hän on miettinyt. Ehkä hän on ajatellut, että ehtii yli. Ehkä hän alunperinkin ajatteli, ettei pysähdy, ja junan nähdessään huomasi, ettei ehdi jarruttamaan ennen junaa.

Niiden tietojen valossa, joita minulla on, olen edelleenkin sitä mieltä, että onnettomuus johtui kuorma-auton kuljettajan virheestä. Onnettomuus siis olisi noissa olosuhteissa sattunut sellaiselle, joka olisi noudattanut stop-merkkiä. "Voi sattua kenelle vaan", on usein viljelty sanonta onnettomuuksien yhteydessä. Onko silloin oikeasti mietitty sitä, voiko se sattua kenelle vaan?

Lue lisää

"Onnettomuus siis olisi noissa olosuhteissa sattunut sellaiselle, joka olisi noudattanut stop-merkkiä."

Pitäisi tietysti lukea: "Onnettomuus siis ei olisi noissa olosuhteissa sattunut sellaiselle, joka olisi noudattanut stop-merkkiä."

Jarski kirjoitti:

"Ei nyt syytellä ketään, valitettava onnettomuus joka voi sattua kenelle tahansa."

Kommentoin nyt vain tätä ja lähtien siitä, että kuorma-auton kuljettaja ei pysähtynyt stop-merkille. Näinhän junan kuljettaja kertoi lehtiartikkelissa, jonka luin.

Ensiksikin tuosta syyllisyydestä. Onnettomuuden sattuessa aina pitäisi löytää sen syy - mitä suurempi onnettomuus, sitä tarkemmin syy pitää saada selville. Siten voidaan ehkä tulevaisuudessa välttää vastaavanlaiset onnettomuudet. JOS syy on jossain ihmisessä, se pitää reilusti sanoa eikä hyssytellä.

Palataan tähän onnettomuuteen. Toistan vähän itseäni, mutta menköön nyt. Junankuljettaja näki, kuinka kuorma-auto ohitti tasoristeyksen stop-merkin pysähtymättä. Siis tuossa vaiheessa junan ja auton välillä oli mitä luultavimminkin hyvä näkyvyys. Jos paikalla olisi esimerkiksi pusikkoa, joka estäisi kuorma-auton kuljettajaa näkemästä, tilanne olisi toinen. Erään tämän ketjun kirjoittajan mukaan sellaista pusikkoa paikalla ei ole. Koska junan kuljettaja näki kuorma-auton tulevan pysähtymättä, olisi kuorma-auton kuljettaja siis nähnyt junan, JOS olisi pysähtynyt ja katsonut. Kun hän olisi nähnyt junan, hän ei olisi luultavasti lähtenyt ylittämään raidetta.

On kirjoitettu, että kun kuorma-auton pysäyttää, sitä on hidas saada liikkeelle uudestaan. Tämä on täysin totta. Kuitenkin, tässä tilanteessa kuljettaja jätti pysäyttämättä. Emme tiedä, mitä hän on miettinyt. Ehkä hän on ajatellut, että ehtii yli. Ehkä hän alunperinkin ajatteli, ettei pysähdy, ja junan nähdessään huomasi, ettei ehdi jarruttamaan ennen junaa.

Niiden tietojen valossa, joita minulla on, olen edelleenkin sitä mieltä, että onnettomuus johtui kuorma-auton kuljettajan virheestä. Onnettomuus siis olisi noissa olosuhteissa sattunut sellaiselle, joka olisi noudattanut stop-merkkiä. "Voi sattua kenelle vaan", on usein viljelty sanonta onnettomuuksien yhteydessä. Onko silloin oikeasti mietitty sitä, voiko se sattua kenelle vaan?

Lue lisää

"Ehkä hän alunperinkin ajatteli, ettei pysähdy, ja junan nähdessään huomasi, ettei ehdi jarruttamaan ennen junaa."

Voi olla toisinkin päin, eli että ajatteli olla pysähtymättä, kun näki junan tulevan.

Tai ehkä kyse ei ole ollenkaan tietoisesta ajattelusta. Tunnen erään henkilön, joka on vastaavalla tavalla törmännyt junan kanssa. Hänet pelasti se, että junan nopeus oli melko hidas ja muistaakseni myös turvavyö oli kiinni. Sitä en muista oliko sora-autossa vielä täysi kuormakin päällä. Mitään varsinaista syytä hän ei osaa sanoa, miksi juna jäi huomaamatta. Ja aivan varmasti hän tiesi, että junia kulkee ja olisi kaikin mahdollisin keinoin ollut valmis välttämään törmäyksen. Paikalla ei ollut Stop-merkkiä.

Mieleenpainuvimpana seikkana hänen kertomastaan on jäänyt mieleen se, että junan törmättyä auto lähti pyörimään pituusakselinsa ympäri junan edessä. Ja jokaisen pyörähdyksen jälkeen hän toivoi, että se olisi ollut viimeinen ja liike pysähtynyt, mutta aina vaan pyöriminen tuntui jatkuvan.

Toinen tapaus, joka on jäänyt vielä erityisesti mieleen oli juuri sellainen, jossa kohtalaisessa sumussa juna ja myymäläauto törmäsivät kohtalokkain seurauksin.

Eli nämäkin tapaukset ovat jo "opettaneet", että tasoristeys on aina vaaranpaikka. Mutta siltikään ihan kaikkea ei ole tehty, jotta tasoristeyksistä päästäisiin eroon.

Rattimatti kirjoitti:

Mistäs minä tommoisista tietäisin, mutta hyvä että valaisit asiaa. Siitä huolimatta on tuolla maakunnassa, missä liikun aika häijyjä tasoristeyksiä. Ei niissä ehdi mihinkään, jos juna paahtaa 140 km/h:ssa. Siinä mielessä turvallisuus on kärsinyt, olisivat nyt pahimpiin puomit laittaneet, kun ei alikulkuja ole varaa tehdä.

Lue lisää

Ehkä jonkinlaista osviittaa saisi näistä meidänkin moottoriteistä. Miltähän se tuntuisi, jos esim omalta kotitilalta pitäisi ajaa moottoritien poikki vaikkapa sinne kylille vievälle tielle? Jotenkin tuntuisi aika alkeelliselta. Mutta joillekin rautateiden tasoristeykset ovat turvallisia ja asiaankuuluvia osasia nykyliikenteessä.

Kallonkutistaja kirjoitti:

Ehkä jonkinlaista osviittaa saisi näistä meidänkin moottoriteistä. Miltähän se tuntuisi, jos esim omalta kotitilalta pitäisi ajaa moottoritien poikki vaikkapa sinne kylille vievälle tielle? Jotenkin tuntuisi aika alkeelliselta. Mutta joillekin rautateiden tasoristeykset ovat turvallisia ja asiaankuuluvia osasia nykyliikenteessä.

Lue lisää

Jos tasoristeyksien eteen oltaisiin todella jotakin tekemässä, niin kyllä sen pitäis näkyä ja kuulua. Ja joka kerta tällaisen jälkeen se vain halutaan vaientaa, koska siitä ei haluta puhua päättävillä tahoilla. Raha on aika vanha keksintö, sitä ei vain herrat osaa kohdentaa oikein. Jäis muuten muutama kokousreissu ulkomaille pitämättä.

puukuski kirjoitti:

Hyvin osasit irrottaa asian asiayhteydestä :D

Tunnustan kyllä näin jälkeenpäin ajateltuna, että tuli käytettyä vääriä sanamuotoja muutamassa kohtaa. Esimerkiksi lause "Ja varmasti pistää helpommin veturikuskin silmään kuorma-auton valot" olisi oikeammin kirjoitettu "VARMAAN tai MAHDOLLISESTI pistää helpommin..." En todellakaan yritä syyllistää veturikuskia, eihän hän ole voinut tehdä oikeastaan mitään siinä tilanteessa. Autothan ne kuitenkin menevät radan yli, ei päinvastoin.

Mutta mutta: "Ihan samalla junan tarvitsee nähdä eteensä kuin autonkin. Ja itse asiassa ehkä vielä paremmin (=pidemmälle -> tehokkaammat valot)."

En kyllä allekirjoita tuota lausetta kokonaan. Voi olla tyhmää sanoa, mutta junathan todellakin kulkevat KISKOILLA. Eivät maanteillä.

Ajatellaan tilannetta, että olisit itse veturikuski ja olisi pimeää, sataisi vettä ja olisi mahdollisesti jopa sumua. Jos kiidät 140km/h:ssa kiskoilla, niin pistäisiko sinulle silmään radan yli pyrkivän kuorma-auton valot (esim. pitkät palaisi katolla ja alhaalla). Se kuorma-auto tulisi STOP-merkille, pysähtyisi (tai melkein pysähtyisi, vauhti kävisi kuitenkin 1-5 km/h:ssa). Sitten se kuorma-auto lähtisi varovasti ylittämään rataa. Tässä kaikessa menee kuitenkin monen monta sekuntia, voin jopa sanoa että yksi 10 sekuntia ei riitä. Tässä ajassa olisi jopa kumma, ellei kuorma-auton valokiilat pistäisi silmään. Vastaavasti, kun kuorma-autolla/rekalla tekee ratkaisun radan ylitykseen lähdöstä, niin eipä siitä pysty enää perääntymään (ei kuorma-autot niin sukkelia kuitenkaan ole). Tullaan tasoristeykseen, katsotaan ettei junaa tule ja lähdetään menemään yli. Jos tässä tilanteessa sattuu hassi, niin jälki voi olla tuon näköistä.

Takaisin tähän onnettomuuteen. En tiedä siitä tasoylikäytävästä onko se kohtisuoraan vai vähän viistottain radan yli. Joka tapauksessa käsittääkseni juna on tullut kuskin puolelta. Ainahan voidaan jossitella, että onko se kuski miten tarkkaan tuijotellut junan tulosuuntaan. Todennäköistä onkin, että jonkinasteinen oikosulku on tullut. Valitettavasti. Tai sitten ei yksinkertaisesti ole nähnyt sitä junaa ennen radalle ajoaan.

Tuossa edellisessä kirjoituksessani yritin perustella "Jarskille" "Kallonkutistajan" kirjoitusta. Eli sitä että kun kuorma-autolla/rekalla pysähtyy STOP-merkille, niin liikkeellelähtö ja radan ylitys vie kauan aikaa. Eli rivien välistä: todella huonon näkyvyyden vallitessa vaikka pysähtyisi STOP-merkille ja katsoisi näkyykö junan valokiilaa vai ei, niin tälläinen onnettomuus on mahdollinen.

Lue lisää

Tästä oli Ajolinjasa kerran artikkeli
VR oli yhteistyösä jonku toisen tahon kans asiaa
tutkinu,ja tehneet jopa koe ylityksiä tpv yhistelmällä,kesäkelillä..,tyhjänä,sanoivat siinä
että Suomesa on muutamia tasoristeyksiä,tutkimusten mukaan,joisa esim.pöllikuski on etenki talvella,näkyvyyen ollesa huono,"henkensä kaupalla" liikkeellä,etenki kuorma päällä..

Joo, älä muuta virka. Heti ollaan ammattitaitoisia autokoulun jälkeen. Ei sellaiset voi millään käsittää tätä asiaa, jotka päivästä toiseen ajelee sillä vajaan tonnin painoisella rutinoffilla. Helpostihan se kiihtyy. Ja kun pikkuautolla on mukava hurutella, niin oppii sellaiseksi, että aina pitää ehtiä kiireellä seuraavaan paikkaan. Liekö tämä sitten myös peruja sille, että junienkin pitää kulkea niin helvetin lujaa. Meidät on totutettu siihen, että esim. Oulusta Hesaan pitää päästä nopeasti. Ihmekkös suomalaisilla on tuo kansantauti, korkea verenpaine. Stressi vie hautaan!

Rattimatti kirjoitti:

Joo, älä muuta virka. Heti ollaan ammattitaitoisia autokoulun jälkeen. Ei sellaiset voi millään käsittää tätä asiaa, jotka päivästä toiseen ajelee sillä vajaan tonnin painoisella rutinoffilla. Helpostihan se kiihtyy. Ja kun pikkuautolla on mukava hurutella, niin oppii sellaiseksi, että aina pitää ehtiä kiireellä seuraavaan paikkaan. Liekö tämä sitten myös peruja sille, että junienkin pitää kulkea niin helvetin lujaa. Meidät on totutettu siihen, että esim. Oulusta Hesaan pitää päästä nopeasti. Ihmekkös suomalaisilla on tuo kansantauti, korkea verenpaine. Stressi vie hautaan!

Lue lisää

Linija-autot ajaa aivan "saatanan" lujaa välistä,
keliin ja olosuhteisiin nähen,tekevät aivan hulluja ohituksia ym..,tehopainosuhde paljo
k-a:oa kummempi kuitenkaa..,saati pito,80 rajotuksella päästellään myös usein kelistäkin
riippumatta 100 linssisä..,pitäähän ihimisten
keretä..

Veturinkuljettaja on siinä ihminen kuin autonkuljettaja, sairaanhoitaja, toimitusjohtaja jne. Tottakai hänelle toivotaan jaksamista, varmasti on vaikeaa, unettomia öitä jopa. Vaikeita käsiteltäviä nämä tällaiset surulliset tapahtumat...

Varmasti YLEN TV-ohjelma kertoo tuosta itsemurha-asiasta osuvasti kuljettajan näkökulmasta. Sen uusiminen TV:ssä olisi aika ajoin asiaa.

Ohjelma on Tosi tarina-dokumentti "Syyttömät syylliset", jossa veturinkuljettajat Usko Lehtinen ja Ilkka Noranta kertovat tunteistaan tilanteessa, jolloin he ovat syyttömästi ajaneet ihmisten päälle. Ohjelma käsittelee nimenomaan itsemurhia. VR:llä on n. 2000 veturinkuljettajaa ja keskimäärin heistä jokainen ajaa uransa aikana 2 ihmisen yli.

Kyseessä oleva onnettomuus on tutkittu Onnettomuustutkintakeskuksen puolesta, niin kaikkea ei varmaan tarvitse enää arvailla.

Sivut 6-27

http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/hx3veaad8.pdf

Mielenkiintoinen juttu.

..."Ei nuo kaksisia tuikkuja ole ne junan valot."

Siis täh? Ajattelitko yhtään väittämääsi? Ihan samalla junan tarvitsee nähdä eteensä kuin autonkin. Ja itse asiassa ehkä vielä paremmin (=pidemmälle -> tehokkaammat valot).

Ja miksi junankuljettaja olisi muka nähnyt auton valot paremmin? Autohan tuli sivulta junaan nähden, jolloin valot eivät suinkaan ole kohti junankuljettajaa. Junan valot taas osoittavat kyllä rekankuljettajaa kohti, JOS kuljettaja katsoo junantulosuuntaan.

Katsopas joskus sitä veturin ylälyhtyä. Kyllä minusta häikäisee enemmän kuin auton valot...

Muutamalta tutulta veturinkuljettajalta kuultua...

- "Sitä en vielä tähänkään päivään mennessä ole ymmärtänyt että kun kerran virtaa olisi tarjolla, niin miksi noihin vehkeisiin ei voida asentaa kunnon valoja?"
- "Omalla autolla en ikinä uskaltaisi ajaa noin lujaa noin huonoilla valoilla"
- "Oon ennen tätä hommaa ajanut vaikka minkälaisia yhdistelmiä, mutta en koskaan näin huonoilla valoilla"
- "Kun kerran nokalla on tilaa, niin miksi näihin vehkeisiin ei asenneta kunnon valoja, virrasta ei ainakaan pitäisi olla pulaa..."

Eli ei noissa vehkeissä mitkään kovin loistavat valot ole, ei ainakaan kuskin kannalta...

niin paskaa täällä jauhetaan, tietääkö kukaan, kuinka kauan kestää junan tulla siitä pisteestä, kun se alkaa nkymään kyseiseen risteykseen, minä en tiedä,mutta sen tiedän,ettei montaa sekuntia ja taas rekka-auto, jos joku teistä ymmärtää mikä se on, sillä menee taas monta sekuntia kun se lähtee liikkeelle ja on ylittänyt tasoristeyksen. rekka on 16-25metriä pitkä, se on poikittain junaan nähden, juna tulee suoraan rekkaa kohti, joten kyllä se pisimmillään 25metrinen näkyy sinne junaan aina joku nurkka, vaikka olisi katvealueita juna taas voi jäädä piiloon vaikka etupilarin taakse, tai tie tulee viistosti rataan nähden jolloin tulee rekan takaseinä katveeksi, inhimillinen erehdys ja piste.

nososts

Nostetaas tämä ketju taas!

Tasoristeyksiin on saatava puomit ja vilkkuvalot ja talvella siitä on ajettava lumet!