ylempi AMK vs. maisteri

Millähän lailla ei vastaa vaativuudellaan maisterin tutkintoa? Osaatko mitenkään perustella? Jälleen kerran erittäin huono kannanotto aiheeseen. Tutkintojen vaativuuden vertailu on äärimmäisen riippuvainen alasta. Siinä mielessä olen samaa mieltä, ettei AMK:n ja yliopiston tutkintoja kannata vertailla (niin kuin olen moneen kertaan tällä palstalla asian perustellut), nehän valmistavat _lähes_ poikkeuksetta eri ammattiin/tehtävään.

"Mainitsemasi väite tarkoittasi, että tämä surullisen kuuluisa ylempi amk olisi verrattavissa lisensiaattiin"

VÄÄRIN, vaan se tulee rinnastaa oikeaan jatkotutkintoon, eli tohtoriin. Vain ylempi AMK ja tohtori ovat oikeita jatkotutkinotja, ei perustutkintoja. Luepa tarkemmin Bolognan prosessin perusteluja. Ne löytyvät mm. internetistä.

taas, kirjoitti:

"Mainitsemasi väite tarkoittasi, että tämä surullisen kuuluisa ylempi amk olisi verrattavissa lisensiaattiin"

VÄÄRIN, vaan se tulee rinnastaa oikeaan jatkotutkintoon, eli tohtoriin. Vain ylempi AMK ja tohtori ovat oikeita jatkotutkinotja, ei perustutkintoja. Luepa tarkemmin Bolognan prosessin perusteluja. Ne löytyvät mm. internetistä.

Lue lisää

Olisinpa mennyt ammattikorkeakouluun enkä yliopistoon. Olisin parissa kolmessa vuodessa lukaissut (eli käytännönharjoitellut) itseni loppuun asti eikä tarvitsisi nyt tehdä rahoitus- ja tutkimussuunnitelmia väitöskirjaa varten.

uder kirjoitti:

Millähän lailla ei vastaa vaativuudellaan maisterin tutkintoa? Osaatko mitenkään perustella? Jälleen kerran erittäin huono kannanotto aiheeseen. Tutkintojen vaativuuden vertailu on äärimmäisen riippuvainen alasta. Siinä mielessä olen samaa mieltä, ettei AMK:n ja yliopiston tutkintoja kannata vertailla (niin kuin olen moneen kertaan tällä palstalla asian perustellut), nehän valmistavat _lähes_ poikkeuksetta eri ammattiin/tehtävään.

Lue lisää

Millä tavalla vastaisi?

taas, kirjoitti:

"Mainitsemasi väite tarkoittasi, että tämä surullisen kuuluisa ylempi amk olisi verrattavissa lisensiaattiin"

VÄÄRIN, vaan se tulee rinnastaa oikeaan jatkotutkintoon, eli tohtoriin. Vain ylempi AMK ja tohtori ovat oikeita jatkotutkinotja, ei perustutkintoja. Luepa tarkemmin Bolognan prosessin perusteluja. Ne löytyvät mm. internetistä.

Lue lisää

Aaagh! Hetken jo luulin, että joku on ihan tosissaan, mutta taitaa olla provo. No, nyt sitten selvisi, miksi esim. TKK:lle ei pääse suorittamaan jatko-opintoja (lisensiaatti tai tohtori) AMK-jatkotutkinnon pohjalta. Siitä syystä, että AMK-jatkotutkinnon suorittanut on jo oppinut aivan kaiken, niin eihän tästä maasta (maailmasta) löydy yliopistoa, jossa hän voisi pätevöityä lisää.

No joo, vakavasti puhuen. Bolognan prosessi (tai sen perustelut) eivät välttämättä muuta nykytilannetta mihinkään. On aika turha sanoa, että AMK-jatkotutkinto tulee rinnastaa tohtorin tutkintoon, jos _kukaan_ esim. yrityselämässä tai tiedeyhteisössä ei sitä tee. Kuinka monta AMK-jatkotutkinnon suorittanutta on julkaissut artikkelin jossain tieteellisessä julkaisussa?

"Ei edes vaativudellaan vastaa yliopiston maisteria."

Ylempi amk-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja rinnastetaan näin ollen maisterin kanssa samalle tasolle. Ei siinä itku auta.

mitä? Alkuperäinenhän vertasi ylempää AMK.ta ja maisteria, ei ylempää AMK.ta ja lisuria tms.

Tämä Bolognan mallin pohjalta tuotettu duaalimalli tarkoittaa, että kandiksi (alempi korkeakoulututkinto) voi valmistua sekä AMK.ssa että yliopistossa. Ja ylempään korkeakoulututkintoon (ylempi AMK ja maisteri)voi myös siis valmistua kyseisistä laitoksista.

Jatkotutkinto tarkoittaa lisuria tai tohtoria ja sen voi (periaatteessa, mutta ei vielä käytännössä) molemmista laitoksista valmistunut ylemmän korkeakoulututkinnon omaava suorittaa VAIN ja AINOASTAAN YLIOPISTOSSA.

Jotain suhteellisuudentajua näihin vertailuihin kiitos!

maisterix + tutkijakoulutet... kirjoitti:

mitä? Alkuperäinenhän vertasi ylempää AMK.ta ja maisteria, ei ylempää AMK.ta ja lisuria tms.

Tämä Bolognan mallin pohjalta tuotettu duaalimalli tarkoittaa, että kandiksi (alempi korkeakoulututkinto) voi valmistua sekä AMK.ssa että yliopistossa. Ja ylempään korkeakoulututkintoon (ylempi AMK ja maisteri)voi myös siis valmistua kyseisistä laitoksista.

Jatkotutkinto tarkoittaa lisuria tai tohtoria ja sen voi (periaatteessa, mutta ei vielä käytännössä) molemmista laitoksista valmistunut ylemmän korkeakoulututkinnon omaava suorittaa VAIN ja AINOASTAAN YLIOPISTOSSA.

Jotain suhteellisuudentajua näihin vertailuihin kiitos!

Lue lisää

Korjaus edelliseen. Bolognan malli ei missään tapauksessa tarkoita, että tutkinnot olisivat samoja.

Ammattikorkeakoulutukinnoila ja yliopistollisilla tutkinnoilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Missään ammattikorkeakoulussa ei voi hankkia alempaa tai ylempää korkeakoulutukintoa (kandidaattia/maisteria, puhumattakaan lisensiaatista tai tohtorista.

Asia on päätetty Valtioneuvoston asetuksessa
korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta (426/2005). Ko. asetus ja alit löytyvät mm. www.finlex.fi.

Edustan itse julkista työnantajaa. Meille tuli jonkin asteisena yllätyksenä sosiaalihuollon pätevyysvaatimusten muutokset joitain kuukauksia sitten. Loogisesti voisi ajatella, että OPM:n pakolla ajama lain kohta, jolla ylemmät amk-tutkinnot rinnastetaan ylempiin korkeakoulututkintoihin virantäyttötilanteissa pätee myös tuleviin tilanteisiin.

Asiassa otettiin kuitenkin miltein saman tien "takapakkia", ja todettiin yksikantaan, että johtotehtäviin täytyy olla yliopistollinen tutkinto. Erikoislaki syrjäyttää yleislain, joten ylempi amk ei ole pätevä mihinkään kunnan, valtion, yksityisen tai 3. sektorin sosiaalihuollon johtotehtävään. Ristiriitaista, mutta totta.

Ottaako joku vakavissaan hakijan opinahjosta,josta tulee ylempiä kosmetologeja. Kyseinen kynsienviilaja on eräiden mielestä yhtä "oppinut", kuin esim. DI. Herätkää!!

Valittaen täytyy todeta, että osaa Suomen hyvästä nuorisosta viilataan nyt todella linssiin. Yhteiskunnassa muodostuu aina eliitti, yhteiskuntamuodosta riippumatta. Suomessa eliittiin on neljä tietä; yrittäjyys (onnistuu eliittiin asti vain harvalle), politiikka (ei vaadi oppineisuutta), perintö (ei voi itse vaikuttaa) tai akateeminen koulutus.

Jos et ole yrittäjäluonne, et omaa pääomaa ja et halua politiikkaan on ainoa vaihtoehto mennä opiskelemaan ylipistoon. Näin on ainakin teoreettiset mahdollisuudet päästä "herraksi herrojen joukkoon"..

Valitettavasti vastavalmistuneessa maisterissa ei ole mitään ihmeellistä. Itsellä heistä kokemusta kaupalliselta puolelta.
Toisin sanoen puolet samalla viivalla tradenomien kanssa.

ei tohtori kirjoitti:

"Ei edes vaativudellaan vastaa yliopiston maisteria."

Ylempi amk-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja rinnastetaan näin ollen maisterin kanssa samalle tasolle. Ei siinä itku auta.

Lue lisää

Jos mainitsemasi tutkinnon vastaisivat toisiaan (edes teoriassa), vain toinen olisi jätetty elämään. Mieti.

ei tohtori kirjoitti:

"Ei edes vaativudellaan vastaa yliopiston maisteria."

Ylempi amk-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja rinnastetaan näin ollen maisterin kanssa samalle tasolle. Ei siinä itku auta.

Lue lisää

"Ylempi amk-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto"

Ei ole ylempi korkeakoulututkinto vaan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Siinä on se ensimmäinen ero, loput tiedät itkemättä itsekin.

Pulivari kirjoitti:

Ottaako joku vakavissaan hakijan opinahjosta,josta tulee ylempiä kosmetologeja. Kyseinen kynsienviilaja on eräiden mielestä yhtä "oppinut", kuin esim. DI. Herätkää!!

Valittaen täytyy todeta, että osaa Suomen hyvästä nuorisosta viilataan nyt todella linssiin. Yhteiskunnassa muodostuu aina eliitti, yhteiskuntamuodosta riippumatta. Suomessa eliittiin on neljä tietä; yrittäjyys (onnistuu eliittiin asti vain harvalle), politiikka (ei vaadi oppineisuutta), perintö (ei voi itse vaikuttaa) tai akateeminen koulutus.

Jos et ole yrittäjäluonne, et omaa pääomaa ja et halua politiikkaan on ainoa vaihtoehto mennä opiskelemaan ylipistoon. Näin on ainakin teoreettiset mahdollisuudet päästä "herraksi herrojen joukkoon"..

Lue lisää

Unohdit viidenne, eli RUK.

Kalu^2 kirjoitti:

Valitettavasti vastavalmistuneessa maisterissa ei ole mitään ihmeellistä. Itsellä heistä kokemusta kaupalliselta puolelta.
Toisin sanoen puolet samalla viivalla tradenomien kanssa.

Lue lisää

Niinkö se on, että vastavalmistunut tradenomi hakkaa aina vastavalmistuneen maisterin?

Teukka kirjoitti:

Aaagh! Hetken jo luulin, että joku on ihan tosissaan, mutta taitaa olla provo. No, nyt sitten selvisi, miksi esim. TKK:lle ei pääse suorittamaan jatko-opintoja (lisensiaatti tai tohtori) AMK-jatkotutkinnon pohjalta. Siitä syystä, että AMK-jatkotutkinnon suorittanut on jo oppinut aivan kaiken, niin eihän tästä maasta (maailmasta) löydy yliopistoa, jossa hän voisi pätevöityä lisää.

No joo, vakavasti puhuen. Bolognan prosessi (tai sen perustelut) eivät välttämättä muuta nykytilannetta mihinkään. On aika turha sanoa, että AMK-jatkotutkinto tulee rinnastaa tohtorin tutkintoon, jos _kukaan_ esim. yrityselämässä tai tiedeyhteisössä ei sitä tee. Kuinka monta AMK-jatkotutkinnon suorittanutta on julkaissut artikkelin jossain tieteellisessä julkaisussa?

Lue lisää

"Kuinka monta AMK-jatkotutkinnon suorittanutta on julkaissut artikkelin jossain tieteellisessä julkaisussa? "

- Ei luultavasti yksikään, mutta ehkä sopii myöskin kysyä, kuinka suuri prosentti suomalaisista yliopistoista väittelevistä julkaisee artikkelin jossain kv-tiedejulkaisussa -- luultavasti tuokaan luku ei mikään mairitteleva ole.

No provoilu provoiluna; eihän kukaan ajatteleva ihminen AMK- jatkotutkintoa tohtorintutkintoa vastaavana voi pitää, tämän tiedän jo AMK- perustutkintopohjalta...

meni? kirjoitti:

Niinkö se on, että vastavalmistunut tradenomi hakkaa aina vastavalmistuneen maisterin?

Ei läheskään aina, mutta usein sellaista kuitenkin tapahtuu.

uder kirjoitti:

Millähän lailla ei vastaa vaativuudellaan maisterin tutkintoa? Osaatko mitenkään perustella? Jälleen kerran erittäin huono kannanotto aiheeseen. Tutkintojen vaativuuden vertailu on äärimmäisen riippuvainen alasta. Siinä mielessä olen samaa mieltä, ettei AMK:n ja yliopiston tutkintoja kannata vertailla (niin kuin olen moneen kertaan tällä palstalla asian perustellut), nehän valmistavat _lähes_ poikkeuksetta eri ammattiin/tehtävään.

Lue lisää

että kun tässä taannoin valmistuttiin insseiksi ja töitä ei kukaan ole luokalta vielä saanut, lähti osa DI:ksi pänttäämään. AMK:ssa 5:n oppilaat ovat nyt kusenpartaalla korkeakoulussa. "helvetin vaikeaa" sanoi yksi kuoma tuossa taanoin ja kertoi aloittaneista (siis meidän insseistä) osan jo hylänneen idean. Tuosta voisi vetää johtopäätöksen että kouluissa on eroja, niinkuin viineissä.

Sosku kirjoitti:

Korjaus edelliseen. Bolognan malli ei missään tapauksessa tarkoita, että tutkinnot olisivat samoja.

Ammattikorkeakoulutukinnoila ja yliopistollisilla tutkinnoilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Missään ammattikorkeakoulussa ei voi hankkia alempaa tai ylempää korkeakoulutukintoa (kandidaattia/maisteria, puhumattakaan lisensiaatista tai tohtorista.

Asia on päätetty Valtioneuvoston asetuksessa
korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta (426/2005). Ko. asetus ja alit löytyvät mm. www.finlex.fi.

Edustan itse julkista työnantajaa. Meille tuli jonkin asteisena yllätyksenä sosiaalihuollon pätevyysvaatimusten muutokset joitain kuukauksia sitten. Loogisesti voisi ajatella, että OPM:n pakolla ajama lain kohta, jolla ylemmät amk-tutkinnot rinnastetaan ylempiin korkeakoulututkintoihin virantäyttötilanteissa pätee myös tuleviin tilanteisiin.

Asiassa otettiin kuitenkin miltein saman tien "takapakkia", ja todettiin yksikantaan, että johtotehtäviin täytyy olla yliopistollinen tutkinto. Erikoislaki syrjäyttää yleislain, joten ylempi amk ei ole pätevä mihinkään kunnan, valtion, yksityisen tai 3. sektorin sosiaalihuollon johtotehtävään. Ristiriitaista, mutta totta.

Lue lisää

Ei tuo lakiasetus kyllä tuota tarkoita. Tällöinhän en voisi olla siinä tehtävässä, jossa juuri nyt olen.

yksikään kirjoitti:

"Kuinka monta AMK-jatkotutkinnon suorittanutta on julkaissut artikkelin jossain tieteellisessä julkaisussa? "

- Ei luultavasti yksikään, mutta ehkä sopii myöskin kysyä, kuinka suuri prosentti suomalaisista yliopistoista väittelevistä julkaisee artikkelin jossain kv-tiedejulkaisussa -- luultavasti tuokaan luku ei mikään mairitteleva ole.

No provoilu provoiluna; eihän kukaan ajatteleva ihminen AMK- jatkotutkintoa tohtorintutkintoa vastaavana voi pitää, tämän tiedän jo AMK- perustutkintopohjalta...

Lue lisää

"mutta ehkä sopii myöskin kysyä, kuinka suuri prosentti suomalaisista yliopistoista väittelevistä julkaisee artikkelin jossain kv-tiedejulkaisussa -- luultavasti tuokaan luku ei mikään mairitteleva ole. "

Useimmat suomalaisista yliopistoista väittelevät julkaisevat useammankin artikkelin kansainvälisissä tiedejulkaisuissa. Kuuluu jopa vaatimuksiin, paitsi tietenkin niille, ainakin omalla alallani todella harvoille, jotka väsäävät monografian.

yksikään kirjoitti:

"Kuinka monta AMK-jatkotutkinnon suorittanutta on julkaissut artikkelin jossain tieteellisessä julkaisussa? "

- Ei luultavasti yksikään, mutta ehkä sopii myöskin kysyä, kuinka suuri prosentti suomalaisista yliopistoista väittelevistä julkaisee artikkelin jossain kv-tiedejulkaisussa -- luultavasti tuokaan luku ei mikään mairitteleva ole.

No provoilu provoiluna; eihän kukaan ajatteleva ihminen AMK- jatkotutkintoa tohtorintutkintoa vastaavana voi pitää, tämän tiedän jo AMK- perustutkintopohjalta...

Lue lisää

"Ei luultavasti yksikään, mutta ehkä sopii myöskin kysyä, kuinka suuri prosentti suomalaisista yliopistoista väittelevistä julkaisee artikkelin jossain kv-tiedejulkaisussa -- luultavasti tuokaan luku ei mikään mairitteleva ole. "

Johan oli roskaa. Mene vaikka Medlineen ja katso hakusanalla "University of Helsinki"

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?CMD=search&DB=pubmed

Tuliko vain pari ? Ehhehe.

Durham Durham kirjoitti:

"Ei luultavasti yksikään, mutta ehkä sopii myöskin kysyä, kuinka suuri prosentti suomalaisista yliopistoista väittelevistä julkaisee artikkelin jossain kv-tiedejulkaisussa -- luultavasti tuokaan luku ei mikään mairitteleva ole. "

Johan oli roskaa. Mene vaikka Medlineen ja katso hakusanalla "University of Helsinki"

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?CMD=search&DB=pubmed

Tuliko vain pari ? Ehhehe.

Lue lisää

...voisitko pistää ne, jos tiedät. Siis suomalaiset yliopistot (kaikki) ja niiden kaikki tiedekunnat.

Sosku kirjoitti:

Korjaus edelliseen. Bolognan malli ei missään tapauksessa tarkoita, että tutkinnot olisivat samoja.

Ammattikorkeakoulutukinnoila ja yliopistollisilla tutkinnoilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Missään ammattikorkeakoulussa ei voi hankkia alempaa tai ylempää korkeakoulutukintoa (kandidaattia/maisteria, puhumattakaan lisensiaatista tai tohtorista.

Asia on päätetty Valtioneuvoston asetuksessa
korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta (426/2005). Ko. asetus ja alit löytyvät mm. www.finlex.fi.

Edustan itse julkista työnantajaa. Meille tuli jonkin asteisena yllätyksenä sosiaalihuollon pätevyysvaatimusten muutokset joitain kuukauksia sitten. Loogisesti voisi ajatella, että OPM:n pakolla ajama lain kohta, jolla ylemmät amk-tutkinnot rinnastetaan ylempiin korkeakoulututkintoihin virantäyttötilanteissa pätee myös tuleviin tilanteisiin.

Asiassa otettiin kuitenkin miltein saman tien "takapakkia", ja todettiin yksikantaan, että johtotehtäviin täytyy olla yliopistollinen tutkinto. Erikoislaki syrjäyttää yleislain, joten ylempi amk ei ole pätevä mihinkään kunnan, valtion, yksityisen tai 3. sektorin sosiaalihuollon johtotehtävään. Ristiriitaista, mutta totta.

Lue lisää

Lain siirtymäsäännöksillä nykyisissä toimissaan/viroissaan olevat ovat päteviä myös tulevaisuudessa.

Uusissa viran tai toimentäytöissä noudatetaan uutta lakia, joka on em. asian suhteen yksiselitteinen. Johtavaan toimeen/virkaan sosiaalipuolen hallinnossa riippumatta työnantajasta vaaditaan yliopistossa suoritettu tutkinto.

Asia kyllä selviää em. laista hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Nykyinen Talentia onnistui 100 prosenttisesti edenvalvonnassaan, jota jopa työnantajan pallilla istuvana täytyy kunnioittaa. Jos puhutaan näet pelkästään kuntatyönantajasta, niin amk-uudistus oli ajatuksellisesti tervetullut; saadaan halvemmalla ja paremmin työvoimaa tehtäviin, joihin on nykyisillä palkkausperusteilla on suuria vaikeuksia saada maistereita töihin.

Yleensä vastaavat edunvalvontasuoritukset on nähty lähinnä Lääkäriliiton toimesta. Em. laki tuli ns. "puskista", vaikka sitä oli valmisteltu kauan. Odotan mielenkiinnolla, mikä on eduskunnan kanta seuraavissa muutoksissa koskien pätevyysvaatimuksia...nyt nimittäin kokonaiskoordinaatio ei pelaa..

Kalu^2 kirjoitti:

Valitettavasti vastavalmistuneessa maisterissa ei ole mitään ihmeellistä. Itsellä heistä kokemusta kaupalliselta puolelta.
Toisin sanoen puolet samalla viivalla tradenomien kanssa.

Lue lisää

Sinussa ei ole mitään ihmeellistä. Kokemusta keskustelupalstalta. Toisin sanoen samalla viivalla korkeasaaren paviaanien kanssa.

prosentteja kirjoitti:

...voisitko pistää ne, jos tiedät. Siis suomalaiset yliopistot (kaikki) ja niiden kaikki tiedekunnat.

Muista yliopistoista en tiedä, mutta sanotaan että TKK:lla (ja yliopiston fyssan laitoksella) väittelevistä on n. 100%:lla on julkaisu(ja) kv-lehdissä.

Teukka kirjoitti:

Muista yliopistoista en tiedä, mutta sanotaan että TKK:lla (ja yliopiston fyssan laitoksella) väittelevistä on n. 100%:lla on julkaisu(ja) kv-lehdissä.

...pointtinani oli kysellä aiheesta, koska myös tohtoritutkintojen määrää olisi kai tarkoitus nostaa -- kysymys kuuluukin, ollaanko tässäkin valmiita tinkimään laadusta.

Sosku kirjoitti:

Korjaus edelliseen. Bolognan malli ei missään tapauksessa tarkoita, että tutkinnot olisivat samoja.

Ammattikorkeakoulutukinnoila ja yliopistollisilla tutkinnoilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Missään ammattikorkeakoulussa ei voi hankkia alempaa tai ylempää korkeakoulutukintoa (kandidaattia/maisteria, puhumattakaan lisensiaatista tai tohtorista.

Asia on päätetty Valtioneuvoston asetuksessa
korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta (426/2005). Ko. asetus ja alit löytyvät mm. www.finlex.fi.

Edustan itse julkista työnantajaa. Meille tuli jonkin asteisena yllätyksenä sosiaalihuollon pätevyysvaatimusten muutokset joitain kuukauksia sitten. Loogisesti voisi ajatella, että OPM:n pakolla ajama lain kohta, jolla ylemmät amk-tutkinnot rinnastetaan ylempiin korkeakoulututkintoihin virantäyttötilanteissa pätee myös tuleviin tilanteisiin.

Asiassa otettiin kuitenkin miltein saman tien "takapakkia", ja todettiin yksikantaan, että johtotehtäviin täytyy olla yliopistollinen tutkinto. Erikoislaki syrjäyttää yleislain, joten ylempi amk ei ole pätevä mihinkään kunnan, valtion, yksityisen tai 3. sektorin sosiaalihuollon johtotehtävään. Ristiriitaista, mutta totta.

Lue lisää

"Tutkinnon tuottama kelpoisuus
Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuuden täyttää henkilö, joka on suorittanut:

1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon;


--------------------------------------------------------------------------------

Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen tutkinnon suorittanut henkilö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinnon suorittanut henkilö." (www.finlex. fi. 426/2005)

Tämä kumonnee sossutädin kirjoituksen. Mikäli johtotehtäviin vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa, niin ylempi AMK ja maisterintutkinto ovat molemmat kelpoisuusehdot täyttäviä. Mikäli vaaditaan jatkotutkintoa, niin silloin kelpaa vain lisuri, tohtori ja maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinnon suorittanut. Käytännössä tämän tason (jatkotutkinnon suorittaneita) johtajia on vain ministeriöissä, ei keski- tai strategisessa johdossa.

what´s the problem? kirjoitti:

"Tutkinnon tuottama kelpoisuus
Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuuden täyttää henkilö, joka on suorittanut:

1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon;


--------------------------------------------------------------------------------

Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen tutkinnon suorittanut henkilö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinnon suorittanut henkilö." (www.finlex. fi. 426/2005)

Tämä kumonnee sossutädin kirjoituksen. Mikäli johtotehtäviin vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa, niin ylempi AMK ja maisterintutkinto ovat molemmat kelpoisuusehdot täyttäviä. Mikäli vaaditaan jatkotutkintoa, niin silloin kelpaa vain lisuri, tohtori ja maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinnon suorittanut. Käytännössä tämän tason (jatkotutkinnon suorittaneita) johtajia on vain ministeriöissä, ei keski- tai strategisessa johdossa.

Lue lisää

"Tämä kumonnee sossutädin kirjoituksen"

Ei kumoa, koska lisävaatimuksena voidaan vaatia esim. oikeustieteellinen, lääketieteellinen tms. tutkinto ja niitä ei ainakaan toistaiseksi voi amk:ssa suorittaa. Yhtälailla voidaan kutsua haastatteluun vain yliopiston käyneitä hakijoita, vaikka jatko-amis antaisikin mahdollisuuden hakea tiettyä virkaa.

my friend kirjoitti:

"Tämä kumonnee sossutädin kirjoituksen"

Ei kumoa, koska lisävaatimuksena voidaan vaatia esim. oikeustieteellinen, lääketieteellinen tms. tutkinto ja niitä ei ainakaan toistaiseksi voi amk:ssa suorittaa. Yhtälailla voidaan kutsua haastatteluun vain yliopiston käyneitä hakijoita, vaikka jatko-amis antaisikin mahdollisuuden hakea tiettyä virkaa.

Lue lisää

niin, lisävaatimuksena! mutta jos haetaan vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta, niin silloin laki on yksiselitteinen.

Itsekin olen työnantajana julkisella puolella ja nämä lakikoukerot on käyty läpi työtuomioistuinta myöten. Ylempi AMK voi aina valittaa sinne, mikäli hakemuksessa haetaan jotakin tiettyä "lisäominaisuutta", joka ei lain mukaan ole oleellinen työn tai toimen kannalta.

Toistaiseksi ei ole yhtään ennakkopäätöstä olemassa siitä, mikä pätevyys esimerkiksi vaaditaan terveystoimen johtajalta; erikoislääkäri, Terveystieteiden maisteri vai terveydenhuollon- tai sosiaalipuolen ylempi AMK? Kaikkien pätevyys riitänee, aina voidaan vaatia hallinnollista koulutusta sen 600 tunnin (eli 15 ov.n) verran ja silloin ylempi AMK karsiutuu pois, mikäli ei sitten satu olemaan kyseinen apro jotenkin suoritettuna.

what´s the problem? kirjoitti:

"Tutkinnon tuottama kelpoisuus
Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuuden täyttää henkilö, joka on suorittanut:

1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon;


--------------------------------------------------------------------------------

Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen tutkinnon suorittanut henkilö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinnon suorittanut henkilö." (www.finlex. fi. 426/2005)

Tämä kumonnee sossutädin kirjoituksen. Mikäli johtotehtäviin vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa, niin ylempi AMK ja maisterintutkinto ovat molemmat kelpoisuusehdot täyttäviä. Mikäli vaaditaan jatkotutkintoa, niin silloin kelpaa vain lisuri, tohtori ja maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinnon suorittanut. Käytännössä tämän tason (jatkotutkinnon suorittaneita) johtajia on vain ministeriöissä, ei keski- tai strategisessa johdossa.

Lue lisää

Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (L272/2005)määrittelee 1.8.2005 alusta pätevyysvaatimukset. AMK -tutkinnoilla (millä tahansa) tie sosiaalipuolen johtaviin tehtäviin on tukossa.

Sitähän juuri ihmettelin aiemmassa viestissä; jos ensin alkukesästä todetaan "yleislaissa", että ylemmät amk-tutkinnot rinnastetaan virantäytössä ylempään korkeakoulutukintoon. Kahden kuukauden päästä todetaan "erikoislaissa", että kaikkiin sos.puolen johto ja vaativimpiin asiantuntijatehtäviin vaaditaan yksiselitteisesti yliopistossa suoritetut opinnot.

Mitä tekee esim. sosionomi ylempi amk -tutkinnolla? En keksi yhtään syytä, miksi ko. tutkinto kannattaisi suorittaa, koska se ei anna mitään suurempaa muodollista pätevyyttä kuin tavallinen sosionomin amk-tutkinto.

Ja noin työnantajan näkökulmasta asiassa mentiin vikaan. Nyt on pakko ruveta kilpailemaan harvoista pätevyysvaatimukset täyttävistä maistereista ja palkkauskustannukset nousevat..

Toisaalta, ei ainakaan missään julkisesti valvotussa organisaatioissa ole edes harkittu johtavien viranhaltijoiden pätevyysvaatimuksia mietittäessä kuin yliopistotutkintoa.

Ohessa asiaa vielä selkeämmin suoraan Talentian www-sivuilta. Laki löytyy www.finlex.fi.

"Elokuun 1. päivä astuu voimaan laki, joka säätää kelpoisuusehdot sosiaalihuoltoon palkattavalle henkilöstölle. Vastaavasti kelpoisuuksia on säädetty lailla muun muassa terveydenhuollon ja oikeuslaitoksen alaisissa tehtävissä. Laki turvaa sosiaalihuollon asiakkaan oikeuden laadukkaaseen palveluun edellyttämällä, että tehtävässä olevalla henkilöllä on siihen vaadittava koulutus ja perehtyneisyys.

-- Laki tarkoittaa huomattavaa parannusta sekä asiakkaan että työntekijän oikeusturvaan, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian puheenjohtaja Eila Malmström toteaa.

Sosiaalihuollon palveluita on tähän saakka voinut antaa henkilö, joka ei ole saanut tehtävän vaatimaa koulutusta. Voimaan astuva laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (L272/2005) säätää kelpoisuusehdot sekä alan johtotehtäville että muille sosiaalihuollon tehtäville. Aiemmin kelpoisuuksia on säädelty asetuksella, joka koski pääosin kunnan sosiaalitoimea. Uusi laki koskee kaikkia organisaatioita kaikilla sektoreilla.

Ennen 1.8. palkatut henkilöt pysyvät kelpoisina tehtävissään siirtymäsäädösten turvin. Kun uusia henkilöitä palkataan sosiaalihuollon tehtäviin, on valittava kelpoisuusehdot täyttävä hakija. Epäpätevän voi vastedes palkata tehtävään vain kerran ja vain vuodeksi. Tiukimmillaan laki on lastensuojelussa toimivien sosiaalityöntekijöiden kohdalla. Vaativaan lastensuojeluun ei epäpätevää voida palkata lainkaan.

-- Aiemmin epäpätevän palkkaaminen oli mahdollista jopa kahden vuoden määräajaksi ja määräaikaisuuksien ketjuttaminen oli paitsi mahdollista myös valitettavan yleistä. Kustannussäästöjä ei enää tehdä palvelun laadun kustannuksella palkkaamalla epäpäteviä, tiukkaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian puheenjohtaja Eila Malmström.

Työnantajat ovat olleet huolissaan siitä, saadaanko kaikki avoimet paikat täytettyä lain kiristäessä kelpoisuuksia. Nykyisellään kuntien sosiaalitoimessa epäpäteviä arvioidaan olevan jopa neljännes.

-- Tämä asettaa työnantajille paineita miettiä palkkausta uudelleen, sillä pätevää henkilöstöä kyllä löytyy. Kysymys onkin pätevän henkilöstön houkuttelemisesta hakemaan alan tehtäviin. Moni alalle valmistunut on hakeutunut muihin paremmin palkattuihin töihin ja olisi valmis palaamaan alalle, mikäli palkkaus nostettaisiin tehtävien vaativuuden tasolle, Malmström korostaa.
Sosiaalityön ja -ohjauksen ammattilaisilta vaaditaan korkeakoulututkintoa ja kuitenkin ansiotaso roikkuu reilusti alle suomalaisten keskiansion.

Alalle laki on tervetullut tunnustus. Se on merkki siitä, että sosiaalialan työ on saamassa sille kuuluvaa arvostusta ja mielikuvat työstä hyväntekeväisyytenä ovat vihdoin häviämässä. Laki luo vakaan pohjan myös alan kehitykselle. Sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet löytävät lain myötä paremmin paikkansa työelämässä kun tehtävärakenteet ja työnjako yliopisto- ja AMK-tutkinnon suorittaneiden välillä selkiintyy."

Sossutäti kirjoitti:

Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (L272/2005)määrittelee 1.8.2005 alusta pätevyysvaatimukset. AMK -tutkinnoilla (millä tahansa) tie sosiaalipuolen johtaviin tehtäviin on tukossa.

Sitähän juuri ihmettelin aiemmassa viestissä; jos ensin alkukesästä todetaan "yleislaissa", että ylemmät amk-tutkinnot rinnastetaan virantäytössä ylempään korkeakoulutukintoon. Kahden kuukauden päästä todetaan "erikoislaissa", että kaikkiin sos.puolen johto ja vaativimpiin asiantuntijatehtäviin vaaditaan yksiselitteisesti yliopistossa suoritetut opinnot.

Mitä tekee esim. sosionomi ylempi amk -tutkinnolla? En keksi yhtään syytä, miksi ko. tutkinto kannattaisi suorittaa, koska se ei anna mitään suurempaa muodollista pätevyyttä kuin tavallinen sosionomin amk-tutkinto.

Ja noin työnantajan näkökulmasta asiassa mentiin vikaan. Nyt on pakko ruveta kilpailemaan harvoista pätevyysvaatimukset täyttävistä maistereista ja palkkauskustannukset nousevat..

Toisaalta, ei ainakaan missään julkisesti valvotussa organisaatioissa ole edes harkittu johtavien viranhaltijoiden pätevyysvaatimuksia mietittäessä kuin yliopistotutkintoa.

Ohessa asiaa vielä selkeämmin suoraan Talentian www-sivuilta. Laki löytyy www.finlex.fi.

"Elokuun 1. päivä astuu voimaan laki, joka säätää kelpoisuusehdot sosiaalihuoltoon palkattavalle henkilöstölle. Vastaavasti kelpoisuuksia on säädetty lailla muun muassa terveydenhuollon ja oikeuslaitoksen alaisissa tehtävissä. Laki turvaa sosiaalihuollon asiakkaan oikeuden laadukkaaseen palveluun edellyttämällä, että tehtävässä olevalla henkilöllä on siihen vaadittava koulutus ja perehtyneisyys.

-- Laki tarkoittaa huomattavaa parannusta sekä asiakkaan että työntekijän oikeusturvaan, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian puheenjohtaja Eila Malmström toteaa.

Sosiaalihuollon palveluita on tähän saakka voinut antaa henkilö, joka ei ole saanut tehtävän vaatimaa koulutusta. Voimaan astuva laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (L272/2005) säätää kelpoisuusehdot sekä alan johtotehtäville että muille sosiaalihuollon tehtäville. Aiemmin kelpoisuuksia on säädelty asetuksella, joka koski pääosin kunnan sosiaalitoimea. Uusi laki koskee kaikkia organisaatioita kaikilla sektoreilla.

Ennen 1.8. palkatut henkilöt pysyvät kelpoisina tehtävissään siirtymäsäädösten turvin. Kun uusia henkilöitä palkataan sosiaalihuollon tehtäviin, on valittava kelpoisuusehdot täyttävä hakija. Epäpätevän voi vastedes palkata tehtävään vain kerran ja vain vuodeksi. Tiukimmillaan laki on lastensuojelussa toimivien sosiaalityöntekijöiden kohdalla. Vaativaan lastensuojeluun ei epäpätevää voida palkata lainkaan.

-- Aiemmin epäpätevän palkkaaminen oli mahdollista jopa kahden vuoden määräajaksi ja määräaikaisuuksien ketjuttaminen oli paitsi mahdollista myös valitettavan yleistä. Kustannussäästöjä ei enää tehdä palvelun laadun kustannuksella palkkaamalla epäpäteviä, tiukkaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian puheenjohtaja Eila Malmström.

Työnantajat ovat olleet huolissaan siitä, saadaanko kaikki avoimet paikat täytettyä lain kiristäessä kelpoisuuksia. Nykyisellään kuntien sosiaalitoimessa epäpäteviä arvioidaan olevan jopa neljännes.

-- Tämä asettaa työnantajille paineita miettiä palkkausta uudelleen, sillä pätevää henkilöstöä kyllä löytyy. Kysymys onkin pätevän henkilöstön houkuttelemisesta hakemaan alan tehtäviin. Moni alalle valmistunut on hakeutunut muihin paremmin palkattuihin töihin ja olisi valmis palaamaan alalle, mikäli palkkaus nostettaisiin tehtävien vaativuuden tasolle, Malmström korostaa.
Sosiaalityön ja -ohjauksen ammattilaisilta vaaditaan korkeakoulututkintoa ja kuitenkin ansiotaso roikkuu reilusti alle suomalaisten keskiansion.

Alalle laki on tervetullut tunnustus. Se on merkki siitä, että sosiaalialan työ on saamassa sille kuuluvaa arvostusta ja mielikuvat työstä hyväntekeväisyytenä ovat vihdoin häviämässä. Laki luo vakaan pohjan myös alan kehitykselle. Sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet löytävät lain myötä paremmin paikkansa työelämässä kun tehtävärakenteet ja työnjako yliopisto- ja AMK-tutkinnon suorittaneiden välillä selkiintyy."

Lue lisää

Niin, laki on viimekädessä niinkuin sitä tulkitaan.

Lakitekstissä sen enempää kuin sossutädin kirjoituksessa tai Talentian lainauksissakaan ei käy ilmi, että johtotehtäviin vaadittaisiin yliopistokoulutus. Laki sanoo, että johtotehtäviin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja pääaineita vastaava yliopistollinen koulutus tai niitä vastaava koulutus ja kokemus. Tämän jälkimmäisen ehdon täyttää myös ylempi AMK. (selvennykseksi mainittakoon, että pääaine on sama kuin ns. cumun suorittaminen ja sen voi suorittaa vaikka AMK.n ohessa avoimessa yliopistossa eli sen akateemisemmasta pätevyydestä ei ole kysymys).

Tiedossa on siis lukuisia työtuomioistuinkäyntejä, ainakin siihen saakka kunnes saadaan yksi ennakkopäätös johon vedota.

taas, kirjoitti:

"Ylempi amk-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto"

Ei ole ylempi korkeakoulututkinto vaan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Siinä on se ensimmäinen ero, loput tiedät itkemättä itsekin.

Lue lisää

Käyppä katsomassa Finlexistä mitä laki sanoo AMK- ja ylempi AMK -tutkinnoista. Jottei tarvitse sinne asti mennä niin alle kopioitu pätkä ammattikorkeakoululaista:

"18 § (10.6.2005/411)
Tutkinnot ja niiden perusteet
Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. "

Tässä vielä linkki josta voit asian tarkistaa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030351

AMK ja tiedekorkeakoulut valmistavat erilaisiin työtehtäviin eli niillä on täysin erilaiset fokukset., tästä tuskin ketään voi kiistellä (jos voi on täysi idiootti). Valitettava tosiasia on, että molemmat koulut antavat saman muodollisen pätevyyden esim. valtion (ym. julkishallinnon) tehtäviin niin että:

AMK-tutkinto vastaa kandia
ja Ylempi AMK-tutkinto vastaa maisteria.

HUOM! Tässä kyse siis muodollisesta pätevyydestä, joka ei kerro hakijan todellisista tiedoista tai taidoista. Uskoisin että 4,9 keskiarvolla AMK:sta ylemmän AMK-tutkinnon suorittanut peittoaa ala-arvoisin arvosanoin valmistuneen maisterin. Toisaalta erinomaisin arvosanoin valmistuneella maisterilla taas on huomattavasti laajempi ja tasoltaan syvempi teoreettisen osaamisen taso kuin samoin paperein AMK:sta ylemmästä AMK-tutkinnosta valmistuneella.

Tiesittekö, että hallinto-oikeus on linjannut ylemmän AMK-tutkinnon vastaavan maisteria kun haetaan yliopiston jatkotutkintoihin? Toisin sanoen ylemmällä AMK-tutkinnolla voi hakea opiskelemaan tohtoriksi vaikkei ensin olisi lukenut itseään maisteriksi. Tässä muutama pätkä artikkelista jossa käsitellään kyseistä päätöstä:

"Turun hallinto-oikeus on linjannut tuoreessa
päätöksessään, ettei ylempää ammattikorkeakoulututkintoa voida
käyttää perusteena jatko-opintopaikan epäämiselle."

"Muutos koskee ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita
opiskelijoita, jotka hakevat jatko-opiskelupaikkaa yliopistosta.
Tilanne on ollut ammattikorkeakoulun opiskelijoille sekava, sillä
vuonna 2005 voimaantulleen yliopistolain mukaan ylempi
ammattikorkeakoulututkinto on rinnasteinen yliopistossa tehtyyn
maisteritutkintoon. Tutkinto antaa siten kelpoisuuden jatko-opintoihin
yliopistossa."

Ja jälleen linkki:
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMKJulkisetDokumentit/Tutkimus_ja_kehitys/YlempiAMK_kehittamisverkosto/TurunSanomat_120312.pdf

Mikä vee siinä on kun pitää aina tapella asioista sillä tavalla että veetuillaan esim. amklaisille (eikä amk ole mikään amis) olen amkssa ja en näe mitään syytä vertailla yliopistoa ja amkta toisiinsa. On ne sen verran erilaisia puljuja (kummassakin olen opiskellut). Se kumpi on arvostetumpi riippuu taas siitä mistäpäin asiaa katsotaan... Lopettakaa jo pliis tällanen turhanpäivänen haukkuminen, siitä ei ole yhtikäs mitään hyötyä

Just joo kirjoitti:

Mikä vee siinä on kun pitää aina tapella asioista sillä tavalla että veetuillaan esim. amklaisille (eikä amk ole mikään amis) olen amkssa ja en näe mitään syytä vertailla yliopistoa ja amkta toisiinsa. On ne sen verran erilaisia puljuja (kummassakin olen opiskellut). Se kumpi on arvostetumpi riippuu taas siitä mistäpäin asiaa katsotaan... Lopettakaa jo pliis tällanen turhanpäivänen haukkuminen, siitä ei ole yhtikäs mitään hyötyä

Lue lisää

Väliäkö sillä, kumpi tutkinto on taskus ja kuinka ulkopuoliset arvostaa. Pääasia, että itse on tyytyväinen!! Joten lopettakaa dorkat toi väittely.. naurettavaa..

Itse oon liiketalouden tradenomi. Töitä riittää ja palkka on hyvä. Jos joku mun osaamistani ja työntekoa haluaa arvostella tutkinnon perusteella, niin olkoot hyvä vaan, eipä haittaa mua. =) Energian vois tosin keskittää johonkin hyödyllisempäänkin..

viiviv kirjoitti:

Väliäkö sillä, kumpi tutkinto on taskus ja kuinka ulkopuoliset arvostaa. Pääasia, että itse on tyytyväinen!! Joten lopettakaa dorkat toi väittely.. naurettavaa..

Itse oon liiketalouden tradenomi. Töitä riittää ja palkka on hyvä. Jos joku mun osaamistani ja työntekoa haluaa arvostella tutkinnon perusteella, niin olkoot hyvä vaan, eipä haittaa mua. =) Energian vois tosin keskittää johonkin hyödyllisempäänkin..

Lue lisää

"Energian vois tosin keskittää johonkin hyödyllisempäänkin"

Näin sanoit, mutta toisin teit, eli itsekin osallistuit tähän "keskustellun"

Miksi vertaat kolmen vuoden työkokemuksen omaavaa amk-kuningasta ja vastavalmistunutta maisteria keskenään, etkä sellaisia jatko-amiksia ja maistereita, joilla molemmilla on kolmen vuoden työkokemus?

palstalla kirjoitti:

Miksi vertaat kolmen vuoden työkokemuksen omaavaa amk-kuningasta ja vastavalmistunutta maisteria keskenään, etkä sellaisia jatko-amiksia ja maistereita, joilla molemmilla on kolmen vuoden työkokemus?

Lue lisää

"Miksi vertaat kolmen vuoden työkokemuksen omaavaa amk-kuningasta ja vastavalmistunutta maisteria keskenään, etkä sellaisia jatko-amiksia ja maistereita, joilla molemmilla on kolmen vuoden työkokemus?"

Vertasin siksi, että ylempään amk-tutkintoon tarvitaan kolmen vuoden alan työkokemus, mitä maisterilta ei siis vaadita. Maisterilta taas vaaditaan akateemista ymmärrystä (taijotainsemmoista) saadakseen maisterinpaperit. Työnantaja siis valitsee antaako enemmän painoarvoa teiteellisyydelle, vaiko työkokemukselle uutta työntekijää palkatessaan. Siinä vaiheessa kun maiserilla on kolmen vuoden työkokemus, on amk-jatkiksella jo kuuden. Toisaalta, jos maisteriksi valmistuu noin kuudessa vuodessa, niin amkijatkikseksi noin kahdeksassa vuodessa (4v amk-tutkinto 3v työelämää 1v amk-jatkotutkinto), joten siinä mielessä on työelämäkokemus enää 3-2 amkilaisen hyväksi.

Mutta hankala näitä on muutenkaan lähteä vertailemaan, vaikka kuinka olisivat saman arvoisia, varsinkin kun amk-jatkis on tutkintona nuori ja tuntematon (vielä).

Tuolla tutkintoon liittyvällä työkokemuksella ei ole mitään merkitystä varsinaiseen osaamiseen liittyen. Töitä ehtii joka jamppa paiskia 40 vuotta elämänsä aikana eikä sillä ole mitään merkitystä onko jossain amiksessa ollut puoli vuotta työharjoittelua vai ei tai onko jotain ankeaa amiksen jatkotutkintoa varten pitänyt olla yksi, kaksi tai kolme vuotta työkokemusta.

Maisteri kirjoitti:

Tuolla tutkintoon liittyvällä työkokemuksella ei ole mitään merkitystä varsinaiseen osaamiseen liittyen. Töitä ehtii joka jamppa paiskia 40 vuotta elämänsä aikana eikä sillä ole mitään merkitystä onko jossain amiksessa ollut puoli vuotta työharjoittelua vai ei tai onko jotain ankeaa amiksen jatkotutkintoa varten pitänyt olla yksi, kaksi tai kolme vuotta työkokemusta.

Lue lisää

Aivan totta. Siinä vaiheessa kun työkokemusta on karttunut jo useamman vuosikymmenen verran, niin työnantaja palkkaa sen jolla on tehtävään oikea kokemus, eikä niinkään tuijota sitä mistä puljusta sen paperin on joskus miekka ja kivi saanut.

Edelleenkin on tosin hankalaa sanoa miten amkijatkis menestyy tässä verrattuna maisteriin, me kun elämme paraikaa sitä vuotta miekka ja kivi.

Maisteri kirjoitti:

Tuolla tutkintoon liittyvällä työkokemuksella ei ole mitään merkitystä varsinaiseen osaamiseen liittyen. Töitä ehtii joka jamppa paiskia 40 vuotta elämänsä aikana eikä sillä ole mitään merkitystä onko jossain amiksessa ollut puoli vuotta työharjoittelua vai ei tai onko jotain ankeaa amiksen jatkotutkintoa varten pitänyt olla yksi, kaksi tai kolme vuotta työkokemusta.

Lue lisää

Sama pätee siis yökkö-jatkiksiin...

"meidän tekno-osaaminen on haihtumassa savuna ilmaan"

Ei sinun tai muiden osaaminen mihinkään _haihdu_, vaan päinvastoin, sinä valmistut jonain päivänä ja viet yhteiskuntaa eteenpäin osaamisellasi ja maisterit omallaan...

PHa kirjoitti:

"meidän tekno-osaaminen on haihtumassa savuna ilmaan"

Ei sinun tai muiden osaaminen mihinkään _haihdu_, vaan päinvastoin, sinä valmistut jonain päivänä ja viet yhteiskuntaa eteenpäin osaamisellasi ja maisterit omallaan...

Lue lisää

... ja opetuksen tasoa.

Oleellista on se, mitä osaamista saavutetaan ja mitä
työmarkkinoilla tarvitaan.

Et vaan osaa.

Jos sulla reppanalla olisi akateeminen tutkinto, kaiketi osaisit varmasti pilkkusäännötkin paremmin, eli et olisi laittanut pilkkua mm. seuraavien sanojen väliin: "vahvempi osaamispohja, kuin meillä DI:llä" tai "osaavat paremmin, kuin me"

toistoa kirjoitti:

Jos sulla reppanalla olisi akateeminen tutkinto, kaiketi osaisit varmasti pilkkusäännötkin paremmin, eli et olisi laittanut pilkkua mm. seuraavien sanojen väliin: "vahvempi osaamispohja, kuin meillä DI:llä" tai "osaavat paremmin, kuin me"

Lue lisää

Ei vaan kertakaikkiaan ole. Onko todellakin noin huono omatunto? Hyväksykää elämän tosiasiat mukisematta - te ette vaan osaa.

Diplomi-inssi kirjoitti:

Ei vaan kertakaikkiaan ole. Onko todellakin noin huono omatunto? Hyväksykää elämän tosiasiat mukisematta - te ette vaan osaa.

Jos omatunnosta haluat keskustella, siirry yliopistoon oikeustieteiden tiedekuntaan keskustelemaan aiheestasi.

palsta, kirjoitti:

Jos omatunnosta haluat keskustella, siirry yliopistoon oikeustieteiden tiedekuntaan keskustelemaan aiheestasi.

Älähän viitsi, eivät oikeustieteilijät tunne edes koko omatunnon käsitettä: "A lawyer is a liar with a permit to practice"

Itsetunto heillä saattaa olla joskus jopa tasolla, jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa.

toistoa kirjoitti:

Jos sulla reppanalla olisi akateeminen tutkinto, kaiketi osaisit varmasti pilkkusäännötkin paremmin, eli et olisi laittanut pilkkua mm. seuraavien sanojen väliin: "vahvempi osaamispohja, kuin meillä DI:llä" tai "osaavat paremmin, kuin me"

Lue lisää

sitten kun sinä reppana et keksi mitään muuta sanottavaa niin sinun pitää rueta vinkumaan jostain pilkun käytöstä en laita tähän viestiin vittuillaakseeni yhtään pistettä enkä pilkkua niin sinulla on taas sitten jotain märisemistä koska elämäsi on niin onneton ettet parempaan pysty kyllä akateemisillekin sattuu kato niitä virheitä jopa sinulle ja täällä vitun netissä joku saatanan pilkun käyttö ei ole niin helvetin tärkeetä

juntti kirjoitti:

sitten kun sinä reppana et keksi mitään muuta sanottavaa niin sinun pitää rueta vinkumaan jostain pilkun käytöstä en laita tähän viestiin vittuillaakseeni yhtään pistettä enkä pilkkua niin sinulla on taas sitten jotain märisemistä koska elämäsi on niin onneton ettet parempaan pysty kyllä akateemisillekin sattuu kato niitä virheitä jopa sinulle ja täällä vitun netissä joku saatanan pilkun käyttö ei ole niin helvetin tärkeetä

Lue lisää

Harvinaisen kuvaavan nimimerkin olit itsellesi valinnut. Se taisikin olla ainoa saavutuksesi.

vaan? kirjoitti:

Harvinaisen kuvaavan nimimerkin olit itsellesi valinnut. Se taisikin olla ainoa saavutuksesi.

äly on suorastaan loistava nimimerkkisi perusteella. VAAN? Joo olet yks vaan monista idiooteista.

nimimerkki kirjoitti:

äly on suorastaan loistava nimimerkkisi perusteella. VAAN? Joo olet yks vaan monista idiooteista.

Miksi vaihdoit hyvän ja kuvaavan nimimerkkisi "nimimerkiksi"? Juntti-nimi kuvasi sinua paljon, paljon paremmin, koska sinä olet juntti!

Lopeta tänne aikuistenpalstalle kirjoittelu ja käypä se ammattikoulusi nyt loppuun, että joskus pääset ammattikorkeakouluunkin.

Diplomi-inssi kirjoitti:

Ei vaan kertakaikkiaan ole. Onko todellakin noin huono omatunto? Hyväksykää elämän tosiasiat mukisematta - te ette vaan osaa.

"Ei vaan kertakaikkiaan ole. Onko todellakin noin huono omatunto? Hyväksykää elämän tosiasiat mukisematta - te ette vaan osaa. "

Ah, se tosiaan oli DI:ksi tekeytynyt amispoju.

juntti kirjoitti:

sitten kun sinä reppana et keksi mitään muuta sanottavaa niin sinun pitää rueta vinkumaan jostain pilkun käytöstä en laita tähän viestiin vittuillaakseeni yhtään pistettä enkä pilkkua niin sinulla on taas sitten jotain märisemistä koska elämäsi on niin onneton ettet parempaan pysty kyllä akateemisillekin sattuu kato niitä virheitä jopa sinulle ja täällä vitun netissä joku saatanan pilkun käyttö ei ole niin helvetin tärkeetä

Lue lisää

"kyllä akateemisillekin sattuu kato niitä virheitä jopa sinulle ja täällä vitun netissä joku saatanan pilkun käyttö ei ole niin helvetin tärkeetä "

No ei muuten satu. Meidan tehtavamme on pitaa ylla edes jonkinlaista alyllista tasoa ettei menna aivan amis-popidols tasolle.

Possessiivisuffiksi kirjoitti:

"kyllä akateemisillekin sattuu kato niitä virheitä jopa sinulle ja täällä vitun netissä joku saatanan pilkun käyttö ei ole niin helvetin tärkeetä "

No ei muuten satu. Meidan tehtavamme on pitaa ylla edes jonkinlaista alyllista tasoa ettei menna aivan amis-popidols tasolle.

Lue lisää

Älä vain sano että "katsos asun ulkomailla ja näppiksessä ei ole skandeja". Ei ole minun näppiksessänikään, mutta helposti tämä silti käy. Vihjeenä, että sen Alt-näppäimen takaa löytyy ihmeellisiä asioita...

ä- kirjaimet kirjoitti:

Älä vain sano että "katsos asun ulkomailla ja näppiksessä ei ole skandeja". Ei ole minun näppiksessänikään, mutta helposti tämä silti käy. Vihjeenä, että sen Alt-näppäimen takaa löytyy ihmeellisiä asioita...

Lue lisää

Varmaan kukaan taysjarkinen alkaa mitaan alt-kikkailuja tekemaan tanne palstalle kirjoittaessaan.

Onko esim. tassa viestissa sanoja joita et ymmarra puutteellisten pisteiden vuoksi.

nortti kirjoitti:

Varmaan kukaan taysjarkinen alkaa mitaan alt-kikkailuja tekemaan tanne palstalle kirjoittaessaan.

Onko esim. tassa viestissa sanoja joita et ymmarra puutteellisten pisteiden vuoksi.

Lue lisää

sitä ollaan palstalla tiedettä tekemässä.

Hmmm...mistä tämä kertoo?

nortti kirjoitti:

Varmaan kukaan taysjarkinen alkaa mitaan alt-kikkailuja tekemaan tanne palstalle kirjoittaessaan.

Onko esim. tassa viestissa sanoja joita et ymmarra puutteellisten pisteiden vuoksi.

Lue lisää

...puuttuvien pilkkujen vuoksi? Eikä sillä Alt:illa nyt kikkailla tarvitse, ihan sujuvasti sitä pystyy kirjoittamaan ilman skandinäppäimistöä, niin kuin nytkin teen. Akateemisuudestasi toki minulla on omat epäilyni -- ainakin gradun kirjoittaminen on saattanut hieman kestää, jos tietokoneen näppäileminenkin tuottaa vaikeuksia...

itse ymmärtänyt... kirjoitti:

...puuttuvien pilkkujen vuoksi? Eikä sillä Alt:illa nyt kikkailla tarvitse, ihan sujuvasti sitä pystyy kirjoittamaan ilman skandinäppäimistöä, niin kuin nytkin teen. Akateemisuudestasi toki minulla on omat epäilyni -- ainakin gradun kirjoittaminen on saattanut hieman kestää, jos tietokoneen näppäileminenkin tuottaa vaikeuksia...

Lue lisää

En ole tehnyt gradua enka koskaan tule tekemaan.

Olen ylioppilas ja opiskelen (akateemisesti, jos silla nyt jotain merkitysta sinulle on) yliopistossa.

Se nyt ei kuitenkaan ollut alunperin asiani. Mainitsin vain mita kohteliaimmin typerasta ehdotuksestasi kayttaa ylimaaraista aikaa pisteiden etsimiseen vieraista nappaimistoista. Tiedan, etta homma hoituu parilla nappailylla mutta siina on silti se pari liikaa. Talle palstalle.

aivot kirjoitti:

En ole tehnyt gradua enka koskaan tule tekemaan.

Olen ylioppilas ja opiskelen (akateemisesti, jos silla nyt jotain merkitysta sinulle on) yliopistossa.

Se nyt ei kuitenkaan ollut alunperin asiani. Mainitsin vain mita kohteliaimmin typerasta ehdotuksestasi kayttaa ylimaaraista aikaa pisteiden etsimiseen vieraista nappaimistoista. Tiedan, etta homma hoituu parilla nappailylla mutta siina on silti se pari liikaa. Talle palstalle.

Lue lisää

kaikki pilkut pitäisi tekstissä olla mutta itse et tälle palstalle kehtaa laittaa ään ja öön pisteitä. Just joo, menee vähän ristiin toi sun vinkuminen.

Menkää amikseen ja sen jälkeen työelämään niin ei tarttis täällä vatvoa noita vitun turhanpäiväisiä asioita.

http://amis.osku.info/

http://amis.osku.info/

http://amis.osku.info/

Megaman666 kirjoitti:

Menkää amikseen ja sen jälkeen työelämään niin ei tarttis täällä vatvoa noita vitun turhanpäiväisiä asioita.

http://amis.osku.info/

http://amis.osku.info/

http://amis.osku.info/

Lue lisää

Huomatkaa hienot amisviikset, ja huumeiden myyntiin viittaava asuste.

Kiva etta paskasta tyota kompensoidaan.

Ulkomailla veturinkuljettaja tienaa 60,000 EUR puhtaana vuodessa. En silti vaihtais.

... onkin vain valioluokan ihmisiä: etenkin äidinkieli on hallussa, niin kuin akateemiseen sivistykseen kuuluu.

Itsekkin rekrytoin vuosittain muutamia korkeasteen tutkinnon suorittaineita. En yhdy väitteeseesi, että AMK olisi samanveroinen kuin opistotutkinto.

Vanha opistojärjestelmä tuotti työelämään huomattavasti valmiimpia insinöörejä kuin nykyinen AMK.

Johtotehtäviin ihmistä valitessa katson ensisijaisesti henkilökohtaisia ominaisuuksia ja aiempia näyttöjä. Se, millaisen tutkinnon ihminen on suorittanut vaikkapa 15 - 20 vuotta sitten, on toissijaista. En ole myöskään vakuuttunut, että korkeimman teknisen tietouden hallitsija olisi automaattisesti paras esimies.

Kaltaiseesi idioottiin ikinä työelämäni aikana.

Enkä privaattisektorilla.

Koska itse suoritit korkeakoulututkintosi?

Minkä verran tutkinnostasi on edelleen pätevää tietoa työmarkkinoilla? vastaa rehellisesti. Tuskin edes murto-osa. AMK-tutkinnon suorittanut saattaa varsin helposti olla huomattavasti pätevämpi kuin sinä olet.

Itse olen työskennellyt vastavalmistuneiden akateemisten ihmisten kanssa ja voi voi, heillä ei ole minkäänlaista käsitystä työelämän koukeroista. Ei sitten minkäänlaista. Välillä on tuntunut siltä, että täytyykö se tutti laittaa suuhun, kun asioita osataan vain teoriatasolla.

Palkkaa sinä ihmisiä tutkinnon perusteella, minä osaamisen. Idiootti.

En ole amis, mutta olisi ehkä kannattanut harkita. Putkimiehen duunilla olisin jo rikas.

AMK-pohjalta saan taistella joka vitun duunista.

Samoin on käsittääkseni yliopistossa.

Näin on... ja sama taitaa olla pian edessä maisterillekkin, jos haluavat palkoilla kilpailla AMKlaisten kanssa.

Niin. Kyllähän ne amikset tosiaan tienaa.

Itse olen aika tyytyväinen tämänhetkiseen 5000 euron kuukausipalkkaani. Tähän kuuluu myös autoetu.

Mistä tätä palkkaa sitten saan?

Toimin eräässä tunnetussa kansainvälisessä yrityksessä suunnittelupuolella.

Ei taida amiksille sanoa mitään matemaattiset käsitteet kuten: Stokastinen analyysi,    Sirontateoria, Transformaatioryhmät, tai edes Kombinatoriikka?

Näiden pyörittelystä minulle maksetaan. Mikä on seuraava selityksenne? "No 101! Toi o ihan tyhmä ala!"

Amis vain ei ymmärrä. Ei ymmärrä korkeasaaren orankikaan. Ei sille sen vuoksi vihaisia olla... Se nyt vain on mitä se on.

Maisteri kirjoitti:

Niin. Kyllähän ne amikset tosiaan tienaa.

Itse olen aika tyytyväinen tämänhetkiseen 5000 euron kuukausipalkkaani. Tähän kuuluu myös autoetu.

Mistä tätä palkkaa sitten saan?

Toimin eräässä tunnetussa kansainvälisessä yrityksessä suunnittelupuolella.

Ei taida amiksille sanoa mitään matemaattiset käsitteet kuten: Stokastinen analyysi,    Sirontateoria, Transformaatioryhmät, tai edes Kombinatoriikka?

Näiden pyörittelystä minulle maksetaan. Mikä on seuraava selityksenne? "No 101! Toi o ihan tyhmä ala!"

Amis vain ei ymmärrä. Ei ymmärrä korkeasaaren orankikaan. Ei sille sen vuoksi vihaisia olla... Se nyt vain on mitä se on.

Lue lisää

Ei ole kummoinen palkka sinulla. Lukuisat ystäväni tienaavat enemmän peruskoulupohjalla, itse tienasin tuon verran ennen siirtymistäni AMK-opiskelijaksi. Siis peruskoulupohjalla, ilman lukiota. Voitko kuvitella? käykö itsetunnollesi?

Ilman "amiksia" olisit itse todennäköisesti työtön, mieti sitä.

Minkä vuoksi "amiksen" tulisi tietää jotain Sinun Sironteorioistasi? perustele. "tai edes Kombinatoriikka"? saat itsesi vaikuttamaan näsäviisaalta nörtiltä, mikä varmasti oletkin. Sinunlaisella urpolla tuskin on montaa ystävää, koska henkesi haisee sen verran pahalta.

Mitä tulee AMK:n vertaaminen amikseen, niin kyllähän se on kuin yötä ja päivää keskenään vertaisi. Amistutkinnolla ei tee yhtään mitään.

C1hh kirjoitti:

Ei ole kummoinen palkka sinulla. Lukuisat ystäväni tienaavat enemmän peruskoulupohjalla, itse tienasin tuon verran ennen siirtymistäni AMK-opiskelijaksi. Siis peruskoulupohjalla, ilman lukiota. Voitko kuvitella? käykö itsetunnollesi?

Ilman "amiksia" olisit itse todennäköisesti työtön, mieti sitä.

Minkä vuoksi "amiksen" tulisi tietää jotain Sinun Sironteorioistasi? perustele. "tai edes Kombinatoriikka"? saat itsesi vaikuttamaan näsäviisaalta nörtiltä, mikä varmasti oletkin. Sinunlaisella urpolla tuskin on montaa ystävää, koska henkesi haisee sen verran pahalta.

Mitä tulee AMK:n vertaaminen amikseen, niin kyllähän se on kuin yötä ja päivää keskenään vertaisi. Amistutkinnolla ei tee yhtään mitään.

Lue lisää

Ei jumalauta kun olette säälittäviä. Nuorempana henkilönä on pakko todeta, että henkisesti ikäni on korkeampi kuin suurimman osan teistä. Kaikki kirjoittavat ovat todennäköisesi ~20-35 vuotiaita tässä aiheessa ja kinastelevat kuin pikkulapset. Kolkuttaako omatunto kun tuli valittua väärä opintopaikka? Puolin ja toisin tulee semmosta paskaa, että ei sitä jaksa uskoakaan. Itse haen keväällä ammattikorkeaan enkä kumartele akateemisia nörttejä yhtään. Työn kautta se oikea osaaminen tulee ja siihen AMK:ssa panostetaan. Yliopiston nörttiopiskelijat ovat ihan samalla linjalla kinaamassa, jos verrataan lukio-ammattikouluasetelmaa. Siis vittu, eläkää sitä omaa elämäänne ja pitäkää huoli siitä omasta säälittävästä epäarvostetusta tutkinnostanne ja tehkää sitä työtä mitä saatte älkääkö autojenne kokoa.

Ihan vinkkinä teille, kouluni rehtorina toimii henkilö, joka on edennyt ammattillista linjaa tohtoriksi, että turha teidän on täällä sepittää mistään pätevyyksistä.

Vähän sekavaa tekstiä tuli, johtunee kellon ajasta.

Vähän vanha aihekin nähtävästi.

Olen suorittanut yliopistotutkinnon sekä ylemmän amk tutkinnon.
Arvostan henkilökohtaisesti yliopistotutkintoa enemmän. Mutta ei se yamk mikään leikkikoulu ollut! Hiki päässä sain opiskella et sain opinnot valmiiksi. Opiskelu oli myöskin käytännönläheisempää ja palveli myös työelämää paremmin. Akateemiseksi tutkinnoksi en sitä välttämättä kutsuisi. Mutta tämä korkeakoulujärjestelmä on Suomen malli, jonka jotkut ovat suuressa viisaudessaan päättänyt. Että näillä mennään kunnes toisin päätetään. Ei tiedä vaikka saataisiin vielä kolmas korkeakoulu sekoittamaan pakkaa:)

Duunari kirjoitti:

Olen suorittanut yliopistotutkinnon sekä ylemmän amk tutkinnon.
Arvostan henkilökohtaisesti yliopistotutkintoa enemmän. Mutta ei se yamk mikään leikkikoulu ollut! Hiki päässä sain opiskella et sain opinnot valmiiksi. Opiskelu oli myöskin käytännönläheisempää ja palveli myös työelämää paremmin. Akateemiseksi tutkinnoksi en sitä välttämättä kutsuisi. Mutta tämä korkeakoulujärjestelmä on Suomen malli, jonka jotkut ovat suuressa viisaudessaan päättänyt. Että näillä mennään kunnes toisin päätetään. Ei tiedä vaikka saataisiin vielä kolmas korkeakoulu sekoittamaan pakkaa:)

Lue lisää

Soveltava korkeakoulu :-).

Nyt voit opiskella soveltavan korkeakoulututkinnon, jonka avulla lennät työelämän huipulle.

Jos Tradenomit jatkava kaupanalalla niin ei tarvitse kuitenkaa yleistää. Inssit on inssejä.

Ei nyt millään pahalla, mutta ei ne kuules kaikki yliopistossa opiskelleetkaan ole hahmottaneet teorioita mitenkään syvällisellä tasolla. Tutustupas vaikka esim. Kajaanin ja Oulun opettajaopiskeijoiden kasvatustieteen maisteritöihin :-) Monissa amkeissa tehdään parempia opinnäytetöitä ihan bachelor-tasolla. Myös esim. Haaga-Helian opekorkean kehittämistyöt päihittävät ne mennen-tullen, vaikka ovat opintopisteiltään huomattavasti suppeampia.

No todellakin on väärin sanoa olevansa DI. Kyseessä on tällöin huijaus ja rikoslaissa on kyllä omat pykälänsä asialle.