joo eli otsikko kertoo jo aika paljon.En ymmärrä kitaroista mitään mutta viime aikoina on herännyt kova kiinnostus rämpytellä kattelin noita juttuja täällä ja huomasin että kehuuvat paljon Harley Bentonin kitaraa..varmaa ihan hyvä aloittelijalle mutta mitä eroa on 6 ja 12 kielisellä siis niin kuin musiikillisesti? ja varmaan vaikeampi oppia soittaan tuo 12 kielinen..
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
vai olisiko joku landola parempi? akustisesta oli puhe.
lainaisin joltain kaveriltani kitaran viikoksi, kuusikielisen akustisen, pyytäisin häntä antamaan perussoinnuista paperin ja edes yhden tunnin opetuksen. Jos sen jälkeen tuntuu hyvältä niin harkitsisin kitaran ostoa.
Kuusikielinen on kevyempi soittaa ennenkuin sormenpäät kovettuvat ja tuskaa ei tunne. Ehkä vielä nylonkielinen.
vois olla kyllä ihan viisas kokeilla eka...en vain tunne oikein ketään jolla olis kitaraa..
että se on soittokelpoinen. Mitään erityisiä maita mainitsematta venäläisellä kitaralla saat harrastuksen pysähtymään ennenkuin se on edes alkanut.
Merkkituottajat valmistuttavat kitaransa myös Aa-
sian maissa. Korealaiset ja varsinkin kiinalaiset
ovat tehneet loikan korkealle laadussa ja soinnus-
sa.
Etsi tuote, joka tekee omalla ja merkkinimellä kä-
sintehtyjä varsin kelvollisia kapineita. Omalla
merkillä ne ovat sangen huokeita ja ei tarvitse
heti heittää seinään.
Tietenkin joudut kokeileimaan sellaisia omin käsin
ja rehellisesti sanoen "Harvoin Pentatoninen" on
aika krhmm... tekele.
kyllä, monta kertaa sattunut joku soittopeli mikä tuntuu outonimeltä ja ennakkoluuloja on ollut mutta ei se sitten olekaan niin. Ostin jostain maailmalta Epiphone Gibson kuusikielisen akustisen ja pääsin koettamaan "alkuperäistä" Gibsonia. Tuo Epiphone oli huomattavan laadukas, kaikki nauhat just kohdallaan, kaulan kaarevuus juuri oikea ja muutenkin erittäin helpposoittoinen. Se on nyt ollut keikoilla ja studiossa kymmenisen vuotta enkä myisi sitä mistään hinnasta.
Muutama vuosi sitten kokeilimme kitaramikkejä lankkuun ja huomasimme yksikelaisten halvimpien "nimettomien" olevan parhaat kaikista ennakkoluuloista huolimatta. Noissa kalliissa merkkimikeissä oli aivan käsittämättömiä vikoja ja ajattelemattomuuksia.
HB:n kitaroista olen vuosien varrella kuullut kaikkea ihmeellistä mutta melkein kaikki käsiin sattuneet ovat olleet ihan OK. Järjestään joutuu kyllä nauhat hiomaan ettei sormet verille tule ja tietenkin kielet vaihtamaan mutta ne ovat pikkuhommia. Mikitykset ovat olleet melkein järjestään ihan hyviä.
Tuntuukin siltä että ennakkoluulot ovat ainoita huonoja asioita noissa "halpamerkeissä".
On ollut myös Yamahaa, Takaminea ja muita tuhansien eurojen vehkeitä.
kun "huonoksi" leimattu lankku saa alleen asialli-
sen äänilootan, niin kas ei se enää ihan mahdoton
olekaan.
Kokeilin erästä aloittelijan pakettia ja en voi
saundia kehua huonon combon vuoksi, mutta kaula
ei sopinut juuri ollenkaan käteeni, mutta omis-
taja piti sitä ihan ookoona (aloittelijan ominai-
suudessa).
Ehkä sittenkin pitää kokeilla alussa "vaikeimman
kautta", jotta ns. laatukamoilla voi puolihuolet-
tomasti vaellella sfääreissä.
Sormivoimisteluun käytän Vesterlundin vanhaa
koivuniemen herran raatoa. Herkkyys voi kärsiä,
mutta haluan sfääreihin... ;)
12-kielinen ei ole yhtään vaikeampi soittaa. Viritys onkin sitten jo toinen juttu.
Kukahan sitä HArleytä on kehunut? Ei ainakaan kukaan prooo...Mutta kyseessä lieneekin joku hassun hauskan vitsi. Suosittelen että käyttäisit aikasi paremmin (kuten pitäs munkin tehdä). Kitara on soitin mutta harley bentonit ei. 12-kielinen on lähinnä säestys kitara, ei sillä paljoa näppäillä, kiva lisä joihinkin piiseihin.