Useimmiten luen vain muiden kirjoittelemia viestejä, harvemmin niitä tulee itse kirjoiteltua. Mutta nyt oli vaan pakko omaa katkerutaan ja turhautumistaan jotenkin sanoiksi purkaa.
Ikää on kohta 27 vuotta enkä ikinä ole parisuhteessa elänyt. Naisia olen kyllä tapaillut ja oikeasti yrittänyt saada asioitani muuttumaan. Mutta kaikki yritykset ovat olleet turhia ja tapailut ovat loppuneet melko lyhyeen.
Täytyy sanoa että melko paskamaista kohtelua olen naisilta saanut, ja aika tylysti ovat minut torjuneet. En ymmärrä millä oikeudella he minut sitten "tuomitsevat". Elän melko yksinäistä elämää, mutta osaan hyvin huolehtia itsestäni. Pidän melko hyvää huolta ulkonäöstäni, ja käyn kuntosalilla. Komeaksikin on mua joskus kehuttu, ja jotkut naiset on ehkä ollu aluksi jopa ihastuneitakin.
Mutta pakit olen kuitenkin aina saanut, vaikka olen tosissani yrittänyt. Olenkin alkanut lopulta tuntemaan pientä naisvihaa. Tähän en haluaisi joutua, koska haluan rakastaa naisia enkä vihata. Mutta naiset eivät selvästikkään rakasta minua joten minkäs teet...?
Ikää on kohta 27 vuotta enkä ikinä ole parisuhteessa elänyt. Naisia olen kyllä tapaillut ja oikeasti yrittänyt saada asioitani muuttumaan. Mutta kaikki yritykset ovat olleet turhia ja tapailut ovat loppuneet melko lyhyeen.
Täytyy sanoa että melko paskamaista kohtelua olen naisilta saanut, ja aika tylysti ovat minut torjuneet. En ymmärrä millä oikeudella he minut sitten "tuomitsevat". Elän melko yksinäistä elämää, mutta osaan hyvin huolehtia itsestäni. Pidän melko hyvää huolta ulkonäöstäni, ja käyn kuntosalilla. Komeaksikin on mua joskus kehuttu, ja jotkut naiset on ehkä ollu aluksi jopa ihastuneitakin.
Mutta pakit olen kuitenkin aina saanut, vaikka olen tosissani yrittänyt. Olenkin alkanut lopulta tuntemaan pientä naisvihaa. Tähän en haluaisi joutua, koska haluan rakastaa naisia enkä vihata. Mutta naiset eivät selvästikkään rakasta minua joten minkäs teet...?
Vastaukset 17
Vanhimmat
welcome to the club,siis sanonpa suoraan että niin kuule vihaa melkein jokainen muukin mies.Miesten ja naisten välillä vallitsee vanha kunnon viha-rakkaus suhde,sehän hommasta just tekee niin pirun mielenkiintoisen.Jos multa (ja useimmalta kaverilta) kysytään niin jokainen muija jota et tunne ja varsinkin ne jotka ei lämpene susta on vitun kana-aivo-lutka-bimbo-3 euron huoria :) Ja tää pätee kaikkiin kavereihin,meihin joilla se flaksi käy kerran 10 vuodessa ja niihin jotka nylkee joka vkl eri eukkoa...
Asiaa, asiaa
Ei se välttämättä ole vihaa, siis suoranaista raakaa vihaa ja pahantahtoa, vaan ennemminkin pelkoa torjunnasta ja turhautumisesta ja katkeruudesta. Pelko on niin helppo kääntää vihaksi ja torjunnaksi ja siksi voi tuntua että haluaisi rakastaa, mutta silti vihaisi. Pelko syö kiinnostusta ja avoimuutta ja tarttuu myös ja tekee pahaa jälkeä. Kuka tahansa voi kokea niin jopa siinä tilanteessa, että toinen tunnustaa tunteensa. On ehkä harvinaista että joku suhtautuisi toisen tunteisiin positiivisesti, vaikka periaatteessahan ne ovat hyviä asioita ja imartelevia. Suuret tunteet tarvitsevat tilaa ja voi olla aika säikäyttävää, jos paljastat tunteesi aivan tosissasi. Jos toisen tunteet ovat epävarmoja tai eivät vielä aivan siinä vaiheessa, niin voi tuntua ahdistavalta ja päällekäyvältä jos toinen tosissaan vuodattaa vakavasti rakkauttaan, vaikka itse olisikin ihastunut myös. Helposti voi tulla syyllinen olo siitä, jos itse ei tunne samoin tai ei voi heti vastata siihen. Siksikin siinä voi saada aika kylmää vettä niskaan. Tavallaan tukehduttaa toisen omilla tunteillaan. Älä ota pakkeja henkilökohtaisena loukkauksena. Kaikki eivät ole sopivia kaikille ja hyvä niin. Et voi edes tietää, miten monelta huonolta suhteelta olet säästynyt.
Voisit kokeilla ihan vähitellen lähestyä. Ole rehellinen mutta älä liian päällekäyvä. Ja erottele tunteesi niin, että tiedät mikä on vihaa ja milloin tunnet pelkoa tai epävarmuutta. Haluaisin uskoa että sinullekin löytyy joku joka sinua rakastaa. Jos tutustut ensin kunnolla naisiin ja opit tuntemaan hyvin, opit myös erottelemaan tilanteet ja ihmiset, milloin kannattaisi aloitteita tehdä tosissaan. Flirttailu kenelle tahansa esimerkiksi ei tarkoita siinä mielessä mitään, jos haetaan ihan tosissaan aitoa ihmissuhdetta. Ei kannata potkia turhaan ovea, vaan etsiä ensin lukko mistä se aukeaa. Turhauttavaa se monesti on ja helposti tulee ajateltua itsestään tai toisista pahaa, jos ei onnistu vaikka kuinka haluaisi tai yrittäisi. Mutta haluaisin uskoa että se on sinullekin vaivan arvoista.
Kirjoititpa asiallisen vastauksen jota oli kiinnostava lukea. Mutta oletit vastauksessasi että olisin liian "päällekäyvä". Omasta mielestäni en ole yrittänyt edetä liian nopeasti. Olen yrittänyt tarkkailla tilaneetta ja vastapuolen reaktioita ja edetä sen mukaan. Mutta usein juttu päättyi siihen että muija lopetti vastaamasta mun puheluihin. Eikä voinut edes rehellisesti kertoa syitä tapaamisten lopettamiseen.
"Mutta usein juttu päättyi siihen että muija lopetti vastaamasta mun puheluihin. Eikä voinut edes rehellisesti kertoa syitä tapaamisten lopettamiseen."
Mä oon 28 ja tyypillinen ikisinkku, mutta ihan tavallinen nuorimies. Mullekin on lukuisia kertoja sattunut niin että nainen ei vastaa meileihin y.m. vaikka pyytää että kerro nyt edes että miksi ei voida tavata enää?
Naiset jotka tekevät tällä tavalla ovat hyvin arkoja ja säälittäviä. Se on automaattisesti mulle heikon ja pelokkaan naisen tunnusmerkki. Eivät ole sen arvoisia, että he ansaitsisevat minut. Menköön jonkun juntti "nallekarhun" kanssa. Toivotan heille kaikkea pahaa.
.. olen huomannut että melkein kaikilla sinkuilla on sama ongelma.. he ajattelevat aivan liikaa ja liian pitkälle asioita. Jos kokoajan olet haku päällä ja ajatuksesi keskittyy siihen että haluat naisen, niin se näkyy sinusta. Käyttäytymiseen tulee varovaisuutta tai päällekäyvyyttä, tai sitten vaikuttaa vain epätoivoiselta muuten vain. Joillain sinkuilla oikein lukee otsassa että "Minä etsin kumppania, pliiiiis ota mut!" Oikeesti ei inspiroi. Parhain tapa kuitenkin on löytää kumppaninsa kavereiden kautta tai muuten tutustua jossain tilanteessa "yllättäen", ei hakemalla hakea sitä kumppania jostain baarista.
Jaha. No mulla ei oo haku päällä jatkuvasti. Arvaa mitä usein kuulen? Että yritän ehkä liian vähän! Sitten kun tosiaan yrittää niin porukka pohtii että ehkä yritän liian paljon! Ihmiset, varsinkin naiset, ovat usein taipuvaisa syyttää minua siitä. Se vaan osoittaa sitä tosiasiaa, että he eivät pysty ymmärtämään miksi joku mun ikäinen voi olla sinkku. Kuitenkin naisten typerät ennakkoluulot ja paha onni on paljon suurempi tekijä.
Mitä sittten pitäisi tehdä? Ei koskaan lähteä mihinkään ulos, ei käyttää tietokonetta eikä puhelinta, sekä istua kotona kaiket päivät ja yöt?Eikä liikkua missään kapakoissa tai edes puhua naisille, herranen aika, sehän olis-epätoivoista- Sitten unelmaprinsessa yhtäkkiä koputta ovea?
Kyllä minä sen ymmärrän että ei saa olla liian epätoivoinen, mutta sitä en ole! Kuitenkin naiset usein leikkivät tuomaria ja yrittää aina väkisin löytää minusta vikoja. Ei kaikki, on ymmärtäväisiäkin naisia, mutta useat.
Ja sitäpaitsi, JOS olisin sellainen(epätoivoinen) noin ihan teoreettisesti, niin kyllä mielestäni pitäis olla joku ymmärtäväinen nainen jossakin joka on rohkea eikä pelkuri, eikä välitä siitä että kundi ehkä on hieman epätoivoinen. Sellainen nainen olis vahva nainen! Minä kunnioitan vahvoja naisia, en pelkureita.
Sitäpaitsi mulla on ollut sokkotreffejä vaikka kuinka monta, ja olen aina ollut siellä ihan rauhallinen(no jaa, viime vuosina ainaski)En ole ollut liian päälekäyvä enkä liian passiivinen, mutta kuitenkin naisten ennakkoluulot ja pelko ovat ottaneet ylivallan.
Mulla on samoja ajatuksia miehistä. Haluaisin päästä katkeruudestani eroon, mutten vain pysty. Riittävän monta kertaa kun on saanut turpaansa oikein olan takaa (henkisesti) niin se rakkaus vain katoaa.
Kuinka monta kertaa olet mennyt iskemään naista esim baarissa, kaupassa, kadulla? Ja jätä pois sellaiset kerrat jolloin olet ollut tuhannen tillin tallin humalassa. Eli siis laske vain selväjärkiset iskukerrat.
Ja kuinka monta kertaa lähestymiseis onnistui, ja kuinka montaa kertaa pahasti epäonnistui?
Ja kuinka monen naisen kanssa olet deittaillut? Entä seurustellut? Ja kuinka moni nainen on sinut kylmästi ja ilkeästi torjunut?
En nyt odota mitään promillen tarkkaa lukua, mutta jotain suuntaa antavaa kuitenkin. Meinaan ei voi oikein muuten kommentoida mitään järkevää, ennenkuin tietää että minkälaisesta jutusta on kyse.
Täytyy tunnustaa että ei niitä lähestymisyrityksiä kovin montaa ole tullut tehtyä. Voidaan puhua noin kymmenestä kerrasta. Melkein kaikki ovat tapahtuneet baarissa, mutta kovassa kännissä en iskuyrityksiäni tee. Olen pyytänyt kyseisten neitien numerot, ja lähtenyt parin päivän päästä kahville juttelemaan. Mutta siihen se homma on sitten jäänytkin, eipä tainnu mun seura kiinnostaa.
Tähän voidaan lisätä vielä lukuisat nettideittailu kerrat, jota on tullu kokeiltua. Mutta näistä saadut kokemukset ovat olleet masentavia. Liian moni tyttö on viestittelyn kanssani lopettanut kertomatta edes syitä siihen. Yrität varmaan sanoa että en ole yrittänyt vielä tarpeeksi useasti. Mutta joka kerta olen ollut aidosti kiinnostunut, ja joutunut pahasti pettymään.
Tuntuukin siltä että pitäisi luovuttaa, ja oppia elämään yksin. Yksin pystynkin melko hyvin elämään, kokemusta löytyy liikaakin. Mutta olisin oikeasti halunnut edes kokeilla parisuhteessa elämistä.
Oletko edes kysynyt, miksi niin on käynyt vai oletko vain tehnyt omat johtopäätökset ettet kiinnostaisi? Aina voi tulla väärinkäsitys jommallekummalle tai molemmillekin. Oletko sinäkin vain lopettanut viestittelyn? Kyllä sen voi selkeästi ilmoittaa jos ei rehellisesti kiinnosta, mutta voiko olla joku muu syy tai väärinkäsitys?
Kyllähän minä kysyin, mutta ei puheluihin eikä tekstiviesteihin enää vastattu. Eikä nettideittailussa vastattu myöskään lähettämiini viesteihin. Noin ne lähes aina päättyivät, mielestäni tosi pelkurimaista touhua.
Ainoa johtopäätös jonka voin tehdä on että eipä taida tuotakaan tyttöä enää kiinnostaa. Tässä vaiheessa loppuu omakin kiinnostukseni. En rupea useita kertoja soittelemaan tai viestittelemään jos ei viime kerrallakaan vastattu. Oman arvokkuuteni pyrin aina säilyttämään enkä ala säälittävästi "vonkaamaan".
Eli ymmärsinkö oikein?
Olet 27-vuotias ja olet mennyt elämäsi aikana baarissa iskemään vain KYMMENTÄ naista? Milloinkas oikein aloitit tämän tavan? Jos aloitit 17-vuotiaan, niin se tekee yhden iskuyrityksen per vuosi. Jos aloitit 22-vuotiaana, niin se tekee kaksi iskuyritystä vuodessa. Et tunnu hirveästi yrittävän.
Ja sitten toinen asia:
Noista kymmenestä naisesta USEAMPI antoi puhelinnumeronsa ja lähti kanssasi treffeille.
Et ehkä tajua tätä, mutta sulla käy parempi flaksi kuin useimmilla miehillä. Se että käy baarissa juttelemassa kymmenen naisen kanssa ja pääsee useamman kanssa treffeille on poikkeuksellisen hyvää saldoa. Harva pystyy samaan.
Siihen en osaa sanoa mitään, että miksi naisten kiinnostus laantuu myöhemmin. Saattaa ehkä johtua siitä, että olet olemukseltasi liian etäinen. Varot, et näytä kiinnostustasi, et pidä riittävästi yhteyttä, jne. Sinulla on negatiivinen ennakkoasennse sitä kohtaan, että pitävätkö naiset sinusta.
Ikävä kyllä naiset vaistoavat tämän.
Mutta pointtihan on siinä, että sinulle on erittäin helppoa päästä treffeille naisten kanssa.
Ja 10 naisen kokelma ei kerro yhtään mitään. Naisia pitää tapailla PALJON, että tapaa jonkun jonka kanssa synkkaa.
Koska saat naisten numeroita ja pääset treffeille hyvin helposti, niin tee sitä aikasi ja tapaat naisen joka on yhtä kiinnostunut sinusta kuin sinä hänestä.
Ja pikku vinkki:
Treffeille ei mennä etsimään elämän kumppania. Jätä KAIKKI ODOTUKSET kotiisi. Treffeille mennään tutustumaan toiseen ihmiseen, tsekkaamaan että minkälainen persoona hän on. Jos ei sytytä, niin sitten juttua voi jatkaa vaikka kaveripohjalta - Naisten kautta tapaa muita naisia.
Eli kun menet treffeille, niin ota iisisti. Ei siinä ole mitään sen kummempaa kuin jos kävisit kaljalla jonkun kaverisi kanssa.
Kun et kelaa liikaa että olet nimenomaan TREFFEILLÄ, niin silloin sinulle ei myöskään tule päälle mitkään mökötys vaistot, joita sinulle on kasvanut naisten suhteen.
Mutta suurin ongelmasi on vain se, ettet yritä tarpeeksi.
Mainitsit, että käyt kuntosalilla. Olitko valmis lopettamaan salilla käymisen 10 kerran jälkeen, kun lihaksesi eivät olleetkaan vielä kasvaneet?
Kärsivällisyyttä ja työntekoa tarvitaan kaikessa tärkeässä. Ei naisia sinulle hopealusikalla suuhun lusikoida. Itse se työ on tehtävä.
Onnea.
Kohta ongelmaksi tulee se, että et voi naisten mielestä seurustella kun et ole aikaisemmin seurustellut.
"Kohta ongelmaksi tulee se, että et voi naisten mielestä seurustella kun et ole aikaisemmin seurustellut."
Tiedän kyllä että monet naiset ovat niin ennakkoluuloisia että he ajattelevat niin,mutta kumma kyllä he ovat useimmiten sitten suvaitsevaisia kun kyse on joistakin rappio-ilmiöistä, jota en kommentoi sen enempää.Voi ihmetellä mihin se suvaitevaisuus sitten yhtäkkiä on häipynyt. Senkaltaisten naisten tekopyhyys ei tunne mitään rajoja!
Minä ainakin valehtelisin. Olen rehellinen ihminen, mutta "Fight fire with fire" Epämoraalista ovat myös tonkaltaiset ennakkoluulot.
että suomalaisnainen on rasisti. Suvaitsevaisuus käy käsi kädessä oman edun kanssa.
hmm. satuin lukemaan juttusi ja täytyy sanoa että olen kanssasi aika samaa mieltä. itselläni on sama ongelma vaikka olenkin jonkin verran nuorempi. olen huomannut että naiset ovat aika nirsoja sen suhteen mitä haluavat. sitä pukeudutaan kyllä piukkoihin hameisiin ja saappaihin ja ollaan niin kauniina mutta sitten ei kuitenkaan hyväksytä minkäänlaisia lähestymisyrityksiä. mitä ihmettä he oikein odottavat kun ei tavallinen suht hyvännäköinen ja urheilullinen suomalainen mies kelpaa? kun kyllä sitä taas sitten itse kuolataan perään kun ohi menee joku eteläeurooppalainen tai muu tummaihoinen joka heidät kuitenkin jättäisi muutaman viikon jälkeen. voin kuvitella miltä sinusta tuntuu varsinkin kun olet jo 27v ja uskon että olet varmasti turhautunut. pahin tilanne itselläni oli kun kahvilassa kahden kaverini kanssa istuessani pääsin todistamaan miten yksi läheisessä pöydässä istunut kaunis nuori naine tuli suoraan pyytämään kahden kaverini puhelinnumeroita! siinä vaiheessa kyllä meni kotiin katsomaan peiliin että mikä helvetti on vialla kun ei kelpaa! mitä asialle voisi tehdä? kai se on pakko luovuttaa ja antaa muiden tehdä aloite jos niin nyt josks hyvällä tuurilla sattuisi käymään!