Jaksanko vielä yrittää?Kannattaako?

Hei, olen jo keskiikäinen mutta yhä ongelmat on kuin teinillä.Tapasin naisen tänvuoden tammikuussa ja ihastuin heti.Epäilin, että tuolla naisella on kuitenkin alkoholiongelma.Hän kielsi kuitenkin kaiken.No, uskalsin sit sukeltaa suhteeseen.3 kk oltuamma yhdessä tuo nainen yllätti minut ekalla yhteisellä matkallamme. löysin naiseni hotellista meidän huoneesta vieraan miehen kanssa(sängyssä) tosin olivat vasta repimässä vaatteitaan pois kun yllätin heidät.Tuo rikkoi minua paljon. Huomasin kuitenkin, että rakastan naista niin, että koitan elää tuon episodin kanssa kuitenkin ja jatkaa yhteistä elämää. Hän lupasi, että ei koskaan tee tuollaista enää.Vakuuttelu alkoi tuntua uskottavalta.Nyt sitten tämä nainen lähti kapakkareissulle ja iski heti miehen itselleen viettäen tämän kanssa yön. Sitten ryyppääminen jatkui ja tuli jo seuraavakin mies jolle hän myi itsensä omien sanojensa mukaan.Ryyppäämistä kesti 5pv ja hän oli ihan puliakka hänet nähdessäni. Nukkuikin naapurissa joka on niin siivoton paikka, että autotallini lattiakin on siistimpi.Niin sekin naapuri on mies, vaikkakin jo iäkäs.Nyt sain tämän naisen vietyä ensin selviämisasemalle ja sitten sain paikan vielä katkoltakin.perjantaina hän pääsee katkolta ja minun tulisi tietää mitä teen hänen kanssaan. Rakastan häntä mutta kuinka jaksan tämmöistä elämää.kannattaako tällaista rakkautta katsoa. Eikö voisi olla helpompaakin elämää??Hän on nyt myöntänyt olevansa alkoholisti ja nyt pysyvänsä kokonaan erossa viinasta.En vaan usko kovin tuohon.Häneltä meni nyt työ ja asuntokin sen myötä.Nyt minun pitäisi ottaa hänet luokseni asumaan, jotta hoidot voisivat jatkua. Vai jätänkö jo hänet omilleen?? Meillä on hyvä olla kun hän ei juo. On todella hyvä suhde.Mutta nyt ymmärrän, että hänellä ei kuitenkaan ole hyvä olla kun se viinahammas kolottaa. Seksiä hän on saanut minultakin niin paljon kuin vaan haluaa, eikä tämä kuulemma edes johdu siitä eikä minusta.Hän haluaa edelleen minut mutta minä olen nyt tosi yksin tän asian kanssa. Kuinka uskallan enää.Tämä sairaus ei ikinä parannu ja se seksin hakeminen liittyy aina juopotteluun hänellä.Vaikee rakentaa mitään tälle pohjalle. Kiitos jos jaksoit lukea tän. Laita joku kommentti ja ynnään ne sitten..
51077
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Tuosta ei parisuhdetta, jossa molemmat kunnioittavat toisiaan, saa. Naisesi pitäisi tunnustaa ongelmansa ja hakea apua ensin. Ja parantuminen voi olla vuosien työ. Mielestäni ei kannata edetä suhteessa yhtään pidemmälle ennenkuin tilanne on parantunut. Kaikkein parhaiten autat häntä sillä että hän joutuu ottamaan vastuun tekemisistään. Jos aina vain autat, hän ei ehkä koskaan herää. Tämä on minun mielipiteeni.

Äänestä
  • Kiitos mielipiteestäsi, otan sen huomioon varmasti ja niin olen minäkin miettinyt. Kyllä hän nyt kuuluu hoidon alaisuuteen ja vapaaehtoisesti hoidattaa itseään. Jos nyt annan taas kaiken anteeksi niin hän kokee sen vaan luvaksi jatkaa samalla mitalla. Kyllähän se nyt antaa anteeksi kun ennenkin on antanut..

    Joo kiitos siis sinulle..

    Äänestä

  • j.pohtija kirjoitti:

    Kiitos mielipiteestäsi, otan sen huomioon varmasti ja niin olen minäkin miettinyt. Kyllä hän nyt kuuluu hoidon alaisuuteen ja vapaaehtoisesti hoidattaa itseään. Jos nyt annan taas kaiken anteeksi niin hän kokee sen vaan luvaksi jatkaa samalla mitalla. Kyllähän se nyt antaa anteeksi kun ennenkin on antanut..

    Joo kiitos siis sinulle..

    Kannattaisiko kuitenkin antaa toinen mahdollisuus? Naisesi selvästi kuitenkin pyrkii eroon alkoholismistaan. Kun hän pääsee kotiin, keskustelkaa ja kerro että se on sitten seuraavasta kerrasta poikki. Ihmissuhteen rakentelu ja alkoholismista parantuminen on hirveän rankka urakka, mutta jos tahtoa on, molemmin puolin...

    Itsellesi voit saada tukea esim. omaisten vertaisryhmästä häntä parantumisprosessissa tukiessasi. Hyvää ei kannata heittää hukkaan, jos toivoa on. Tietysti, jos hyvä osoittautuu toistamiseen huonoksi, niin voi varmaankin hyvällä omallatunnolla todeta, että ei se niin hyvää ollutkaan ja siirtyä elämässään eteenpäin.

    Ja jos uskot ettei sinusta ole toisen tukemiseen, niin anna olla ja siirry eteenpäin.

    Äänestä

  • Armo oikeudesta? kirjoitti:

    Kannattaisiko kuitenkin antaa toinen mahdollisuus? Naisesi selvästi kuitenkin pyrkii eroon alkoholismistaan. Kun hän pääsee kotiin, keskustelkaa ja kerro että se on sitten seuraavasta kerrasta poikki. Ihmissuhteen rakentelu ja alkoholismista parantuminen on hirveän rankka urakka, mutta jos tahtoa on, molemmin puolin...

    Itsellesi voit saada tukea esim. omaisten vertaisryhmästä häntä parantumisprosessissa tukiessasi. Hyvää ei kannata heittää hukkaan, jos toivoa on. Tietysti, jos hyvä osoittautuu toistamiseen huonoksi, niin voi varmaankin hyvällä omallatunnolla todeta, että ei se niin hyvää ollutkaan ja siirtyä elämässään eteenpäin.

    Ja jos uskot ettei sinusta ole toisen tukemiseen, niin anna olla ja siirry eteenpäin.

    Juomiseen löytyy aina syy. Hyvä olo, huono päivä, kaikki käy.

    Yleensä se on nainen, joka kuvittelee alkoholistin odottaneen juuri hänen rakkauttaan jättääkseen juomisen - ja aina tulee huti, siis sille naiselle.

    Raitistuminen lähtee omien korvien välistä, ei toisen tukemisesta. Niin kuin tupakoinnin lopettaminen, laihduttaminen, huumeista irti pääseminen.

    Alkuperäiselle: anna olla. Jos teidät on tarkoitettu yhteen, niin tapahtuu. Anna hänen opetella seisomaan omilla jaloillaan ensin, anna hänen ottaa vastuu omasta elämästään. AA:sta löytyy tukihenkilö, Sinun ei siihen tule ryhtyä.
    Äläkä syyllisty, vaikka vetäydytkin takavasemmalle. RAkkaussuhde ei ole yksipuolinen hoivasuhde.

    Rakasta sivusta, jos siltä tuntuu. Älä roiku tai anna hänen roikkua. Säästyt monelta tuskaiselta hetkeltä - pysyt itse edes ehjänä.

    Eikä kruunustasi tule yhtään kirkkaampaa, vaikka kuinka kärsisit.

    Päästä irti!

    Äänestä

En tiedä, onko sinulla aikaisemmasta suhteesta lapsia. Jos olet keski-ikäinen ja haaveilet vielä lapsista, niin siinä tapauksessa kiiruhda eteenpäin. Muussa tapauksessa sinulla on aikaa odottaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


J.pohtija kirjoitti:

Hei, olen jo keskiikäinen mutta yhä ongelmat on kuin teinillä.Tapasin naisen tänvuoden tammikuussa ja ihastuin heti.Epäilin, että tuolla naisella on kuitenkin alkoholiongelma.Hän kielsi kuitenkin kaiken.No, uskalsin sit sukeltaa suhteeseen.3 kk oltuamma yhdessä tuo nainen yllätti minut ekalla yhteisellä matkallamme. löysin naiseni hotellista meidän huoneesta vieraan miehen kanssa(sängyssä) tosin olivat vasta repimässä vaatteitaan pois kun yllätin heidät.Tuo rikkoi minua paljon. Huomasin kuitenkin, että rakastan naista niin, että koitan elää tuon episodin kanssa kuitenkin ja jatkaa yhteistä elämää. Hän lupasi, että ei koskaan tee tuollaista enää.Vakuuttelu alkoi tuntua uskottavalta.Nyt sitten tämä nainen lähti kapakkareissulle ja iski heti miehen itselleen viettäen tämän kanssa yön. Sitten ryyppääminen jatkui ja tuli jo seuraavakin mies jolle hän myi itsensä omien sanojensa mukaan.Ryyppäämistä kesti 5pv ja hän oli ihan puliakka hänet nähdessäni. Nukkuikin naapurissa joka on niin siivoton paikka, että autotallini lattiakin on siistimpi.Niin sekin naapuri on mies, vaikkakin jo iäkäs.Nyt sain tämän naisen vietyä ensin selviämisasemalle ja sitten sain paikan vielä katkoltakin.perjantaina hän pääsee katkolta ja minun tulisi tietää mitä teen hänen kanssaan. Rakastan häntä mutta kuinka jaksan tämmöistä elämää.kannattaako tällaista rakkautta katsoa. Eikö voisi olla helpompaakin elämää??Hän on nyt myöntänyt olevansa alkoholisti ja nyt pysyvänsä kokonaan erossa viinasta.En vaan usko kovin tuohon.Häneltä meni nyt työ ja asuntokin sen myötä.Nyt minun pitäisi ottaa hänet luokseni asumaan, jotta hoidot voisivat jatkua. Vai jätänkö jo hänet omilleen?? Meillä on hyvä olla kun hän ei juo. On todella hyvä suhde.Mutta nyt ymmärrän, että hänellä ei kuitenkaan ole hyvä olla kun se viinahammas kolottaa. Seksiä hän on saanut minultakin niin paljon kuin vaan haluaa, eikä tämä kuulemma edes johdu siitä eikä minusta.Hän haluaa edelleen minut mutta minä olen nyt tosi yksin tän asian kanssa. Kuinka uskallan enää.Tämä sairaus ei ikinä parannu ja se seksin hakeminen liittyy aina juopotteluun hänellä.Vaikee rakentaa mitään tälle pohjalle. Kiitos jos jaksoit lukea tän. Laita joku kommentti ja ynnään ne sitten..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu